Jokaiselle 560 €/kk – mitä seuraisi? Suomen ihmiskokeessa hyvinvointi parani, mutta työllisyys ei nopeasti muuksi muuttunut

2 000 suomalaiselle maksettiin arpomalla kahden vuoden ajan verotonta perustuloa. Tuloksia julkistettiin perjantaina.

Perustulo
Vasemmalta, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ja tutkimuksen tieteellinen johtaja, työelämäprofessori Olli Kangas Turun yliopistosta perustulokokeilun ensimmäisten tulosten julkistustilaisuudessa Helsingissä 8. helmikuuta.
Ministerit Anu Vehviläinen ja Pirkko Mattila sekä tutkimuksen tieteellinen johtaja Olli Kangas perustulokokeilun tulosten julkistustilaisuudessa.Jussi Nukari / Lehtikuva

Perustulokokeilu ei lisännyt työllisyyttä. Perustulokokeilu teki onnelliseksi. Näin voisi äärimmäisen pelkistetysti tiivistää, mitä suuresta yhteiskuntakokeilusta jäi käteen.

Kaksituhatta työttömyysturvaetuuksiin oikeutettua suomalaista oli satunnaisotannalla mukana kaksivuotisessa ihmiskokeessa, jossa he saivat 560 euroa niin sanottua perustuloa. Tilitys tuli joka kuukausi verottomana ja riippumatta siitä, hakivatko he aktiivisesti töitä tai jopa päätyivät palkkatöihin.

Mukana olleet kokivat hyvinvointinsa paremmaksi kuin verrokit, jotka eivät saaneet vastikkeetonta rahaa. Perustulokokeilu ei tästä huolimatta lisännyt ensimmäisen kokeiluvuoden aikana osallistujien työllisyyttä. Näin kerrotaan perjantaina julkaistuissa, aivan ensimmäisissä tuloksissa.

Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia.

Minna Ylikännö

– Perustulon saajat eivät ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllistyneet avoimille työmarkkinoille sen paremmin tai huonommin kuin verrokitkaan, sanoo hankkeessa mukana ollut tutkimuskoordinaattori Ohto Kanninen Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

Perustuloa saaneilla oli keskimäärin 0,5 työpäivää enemmän kuin vertailuryhmäläisillä, keskimäärin 49,6 ensimmäisenä kokeiluvuotena. Palkkatuloa sai perustulon nostajista noin 44 prosenttia – yhden prosenttiyksikön verran useampi kuin verrokeista. Euroina vuoden palkkatulot olivat koeryhmäläisillä keskimäärin 4 230 euroa. Verrokkisuomalaisilla palkkaa kertyi nimellisesti eli 21 euroa enemmän.

Vasta joulukuussa päättyneen kokeilun jälkimmäisen vuoden työllisyysvaikutuksia saadaan rekisteritietojen valmistuttua, myöhemmin tänä keväänä.

Nostatti uskoa tulevaan

– Perustuloa saaneilla oli vähemmän stressioireita sekä keskittymis- ja terveysongelmia kuin vertailuryhmässä. He myös luottivat vahvemmin tulevaisuuteensa ja yhteiskunnallisiin vaikutusmahdollisuuksiinsa, kertoo Kelan johtava tutkija Minna Ylikännö.

Mukana olleet raportoivat käytännössä kaikin puolin parempaa hyvinvoinnin tasoa kuin he, jotka eivät olleet mukana.

– Perustulo voi vaikuttaa myönteisesti saajan hyvinvointiin, vaikka se ei lyhyellä aikavälillä edistäisikään hänen työllistymistään, Ylikännö sanoo.

Aila Jeskanen
Tamperelaisella Aila Jeskasella on hyvät kokemukset perustulokokeilusta.Marjut Suomi /yle

Suomen poikkeuksellinen yhteiskuntakokeilu on herättänyt huomiota eri puolilla maailmaa. Perustuloa arpomalla saaneita on käyty haastattelemassa kahden vuoden mittaan useisiin ulkomaisiin tiedotusvälineisiin. Yksi perustulojulkkiksista on tamperelainen Aila Jeskanen.

– Se turvallisuuden tunne, että tiesit, että tekisit mitä hyvänsä, kuitenkin saisit sen tietyn rahan. Koska sitä ennen aika monella meistä, ja tällä hetkellä taas, on kova stressi. Ja stressi sitten vaikuttaa terveyteen hyvin rajustikin, Jeskanen kommentoi Ylelle perjantaina.

– Tähän mennessä minua ei ole aktiivimalli koskenut ollenkaan ja nyt yhtäkkiä se koskeekin. Juuri tänään olen ollut viranomaisten kanssa keskustelemassa, että apua, auttakaa. Mihin minun pitää mennä seuraavaksi?

Suuret puolueet nihkeinä

Hallituspuolueet kokoomus, siniset ja keskusta eivät kannata täysin vastikkeetonta perustuloa eli ilmaista rahaa jokaiselle erikseen hakematta, riippumatta esimerkiksi työnhaun innokkuudesta. Myöskään Sdp ei kannata ajatusta. Suurin perustuloa ajava puolue on vihreät.

Nämä tulokset antavat kaikille vähän ja vähän kaikille.

Olli Kangas

Perustulon etuna nähdään yleisesti byrokratian väheneminen, kun erilaiset päivärahat, tuet, avustukset ja korvaukset olisivatkin kaikille sama summa. Kääntöpuolella on kysymys siitä, tulisiko malli valtiolle liian kalliiksi.

Perjantaina julkistetut johtopäätökset perustulokokeilusta ovat vasta esimakua kahdesta laajemmasta raportista, jotka on määrä saada valmiiksi myöhemmin tänä keväänä sekä keväällä 2020. Perjantain tulokset ovat alustavia, eikä niiden pohjalta vielä voi tehdä kovin pitkälle meneviä päätelmiä.

Raportti luovutettiin perjantaina sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle (sin.).

– Kun on kysytty, oliko tämä perustulokokeilu onnistunut, olen vastannut että on, toteaa tutkimuksesta sen tieteellinen johtaja, työelämäprofessori Olli Kangas Turun yliopistosta.

– Nämä tulokset antavat kaikille vähän ja vähän kaikille. Kukin voi olla tyytyväinen tai tyytymätön tuloksiin.

Korjattu 9.05: Sdp ei ole hallituspuolue.

Lue myös:

Analyysi: Keskusta julkaisi "perustulomallinsa", joka ei ole perustulo – ainakaan perinteisessä mielessä

Tuija Siltamäki: Miksi raha motivoi rikasta mutta passivoi köyhää?

Perustuloa kokeilleet yllättyivät vapaudesta ja turvallisuuden tunteesta – ero entiseen on henkisesti suuri