Analyysi: Nopea junayhteys Helsingistä pohjoiseen pitää päättäjiä varpaillaan lähivuosina

Helsinki, Hämeenlinna ja Tampere haluavat olla hankeyhtiössä päättämässä ja linjaamassa uutta, nopeaa Suomi-rataa.

rautatieliikenne
Hämeenlinnan juna-aseman raiteet ja opastaulu, joka kertoo junan olevan myöhässä
Tiina Kokko / Yle

Pohjoisen pääradan kehittämisessä on jarruttelua ja yllättäviä käänteitä kuin junaliikenteessä talvipakkasilla vuorojen perumisia ja viivästelyjä. Pääradan suunnittelu alkoi Väylävirastossa miljoonan rahoituksella ripeästi. Tavoitteena oli selvittää, millä keinoin matka-aika saataisiin lyhennettyä alle tuntiin perinteisellä IC-junakalustolla.

Suunnittelu kuitenkin hyytyi muutamassa viikossa täysin ja on nyt helmikuussa jo keskeytetty. Hämäläisten vaikuttajien saamien tietojen mukaan esisuunnittelun keskeyttämisen aiheutti helmikuun alussa tunnin junien hankeyhtiöiden perustamishanke. Sen esittelivät liikenneministeri Anne Berner ja talouspoliittinen ministerivaliokunta.

Kun nopeita ratoja valmistelemaan ja toteuttamaan ollaan perustamassa valtiovetoisia hankeyhtiöitä, Väylävirasto otti aikalisää ja odottelee nyt lisätietoa liikenne- ja viestintäministeriöstä ja muilta vastuullisilta.

Kunnat mukaan Suomi-radan hankeyhtiöön

Lisätietoa haluavat hankeyhtiöstä myös Helsinki–Tampere–pääradan varren kunnat. Valtio perustaisi siis 51-prosenttisesti omistamansa Hankeyhtiö Suomi-radan, johon tulisi alkuvaiheessa mukaan ainakin suurimmat kaupungit Helsinki, Vantaa ja Tampere, ehkä muitakin.

Hämeenlinna on jo henkisesti lähtökuopissa hankeyhtiöön. Kaupunginhallitus puhui asiasta alkuviikosta ja antoi kaupungin virkamiesjohdolle valtuudet olla mukana päättävissä pöydissä. Hankeyhtiön valmistelussa halutaan olla mukana, vaikka varsinaiset päätökset yhtiöön osallistumisesta tehtäisiin myöhemmin.

– Hankeyhtiössä tehdään uuden nopean radan yleissuunnitelma ja linjaukset. Totta kai me haluamme olla tässä mukana pitämässä puoliamme, kertoo Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala.

Myös Riihimäen voisi olla hyvä olla Suomi-radan hankeyhtiössä kumppanina, sanoo Hämeen Liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Juna lähdössä Helsingistä.
Kalevi Rytkölä / Yle

Nopea rata halutaan nykyisen pääradan väylille Hämeessä

Jos aikanaan aletaan liikennöidä Tampereen ja Helsingin väliä uusilla raiteilla, on erilaisia vaihtoehtoja, miten ja missä junat kulkevat.

Tuottavuudeltaan ja kannattavuudeltaan paras tulos saadaan selvitysten mukaan ajamalla nykyisten kaupunkien kautta nykyistä nopeammin.

Tampereen ja Etelä-Pirkanmaan seudut ajattelevat samaan tapaan kantahämäläisten kanssa. Kumpaankin maakuntaan on juuri valmistunut käsittelyssä oleva uusi maakuntakaavaesitys.

– Me Hämeen liitossa kyllä lähdemme siitä, että junat ja uudet raiteet kulkisivat nykyisen radan yhteydessä ja tuntumassa, sanoo Hämeen Liiton suunnittelujohtaja Heikki Pusa.

Muitakin, hämäläisittäin huolestuttavia vaihtoehtoja on ollut esillä.

Viivottimella linjattu rata Tampereelta Helsinki-Vantaalle?

Tammikuun loppupuolella koko pitkän pääradan maakuntien vaikuttajat ja kansanedustajat matkustivat iltapäiväjunalla Helsingistä Ouluun. Alustavat ratalinjaukset kohottivat tuolloin päättäjien kulmakarvoja. Monet vaikuttajat maakunnissa hämmästyivät Väyläviraston tammikuussa valmistunutta esitettä Päärata Helsinki–Tampere nopea junayhteys.

Väyläviraston esitteessä kaaviokuvia esiselvityksen väylävaihtoehdoista Tampere-Helsinki-pääradalle
Kuvakaappaus Väyläviraston esitteestä. Klikkaa kuva suuremmaksi.Väylävirasto

Väylävirasto oli päätynyt esiselvittämään kolmea eri vaihtoehtoa, joista suoraviivaisin tunnin yhteys Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle oli ainakin piirroksessa viivasuora. Tämä uusi, lentorataan yhdistyvä ratalinjaus olisi ohittanut niin Lempäälän, Hämeenlinnan ja Riihimäenkin kuin myös sitä eteläisemmät paikat. Kahdessa muussa vaihtoehdossa olisi selvitetty mahdollisuuksia isoihin rataoikaisuihin tai nykyisen radan kaarreoikaisujen nopeushyötyjä.

Metsäkorpien kautta piirrettyjä oikoratoja Hämeen ja Pirkanmaan maakunnassa ei kuitenkaan haluta.

Etenkin hämeenlinnalaisten vaikuttajien keskuudessa on ihmetelty, että uusissa rataluonnoksissa ei Hämeenlinnaa enää kartoissa näy asemapaikkana lainkaan, vaikka Hämeenlinnan kautta tehdään vuosittain yli 850 000 junamatkaa.

Kevättalvesta onkin tulossa edunvalvonnan kuuma kausi. Huhtikuun eduskuntavaalien pääkysymys Tampereen, Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulla on epäilemättä päärata, hyvin monesta eri näkökulmasta.

Pääradan eli Suomi-radan yleissuunnittelun liikkeelle sysääminen työllistää niin poliitikkoja, kuntien ammattijohtoa kuin maakuntien liittojakin.

Eurooppalaisittainkin rata kiinnostaa ja puhuttaa

Jos maan vilkkaimman radan uusimisen yleissuunnittelu olisi liikkeellä ja tulosta näytettävissä, Suomi voisi hakea hanketukea EU:lta. Ratainvestointeihin tuki voisi olla 20 prosenttia, tulevaisuudessa ehkä jopa 50 prosenttia.

Pääradan kehittämisen rahoina kyse olisi sadoista miljoonista euroista.

Loppukevään eurovaaleissakin radat ja junat ovat esillä. EU-parlamentti viimeistelee keväällä kuljetusten TEN-T-käytävien kehittämistä. Suomesta mukaan on tulossa uutena pohjoinen käytävä Helsinki–Tampere–Oulu–Tornio–Haaparanta ja sieltä etelään Ruotsia pitkin.

Juna laiturilla Tampereen rautatieasemalla.
Tampereen rautatieasema.Jouni Tanninen / Yle

Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-rataosuuden nykyinen matkustajamäärä on noin 4,6 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Viidessätoista vuodessa vuoteen 2035 mennessä radalle odotetaan kahta miljoonaa matkustajaa lisää eli 6,5 miljoonaa matkustajaa.

Pääradalla ei voi ajaa Tampereen ja Riihimäen välillä kuin muutamalla osuudella sallittua 200 kilometrin tuntinopeutta. Nopeimmat junat Tampereen kautta Seinäjoelle ja Ouluun kiitävätkin hidastaen Riihimäen ja Hämeenlinnan ohi.