Tokiossa olympiavoittaja voi saada kaulaansa entistä kännykkää

Tokion vuoden 2020 olympialaisten kaikki mitalit yritetään tehdä kierrätysmateriaaleista. Elektronisen jätteen määrä on kasvanut viime vuosina.

Tokio
Saksalaisjalkapalloilijat Annike Krahn ja Saskia Bartusiak nautiskelivat kultamitaleistaan Rion olympialaisissa elokuussa 2016.
Saksalaisjalkapalloilijat Annike Krahn ja Saskia Bartusiak nautiskelivat kultamitaleistaan Rion olympialaisissa elokuussa 2016.Sören Stache / EPA

Tokion vuoden 2020 olympialaisten voittajat voivat saada kaulaansa palan entistä kännykkää, kameraa tai vaikkapa tietokonetta – toki mitalin muodossa.

Kisojen järjestäjien tarkoituksena on, että urheilijoiden mitalit tehdään kierrätetystä elektroniikkajätteestä saadusta arvometallista. Perjantaina järjestäjät tiedottivat (siirryt toiseen palveluun), että keräystavoite saavutetaan.

Tavoitteena on ollut kerätä noin 2 700 kiloa pronssia, 30,3 kiloa kultaa ja 4 100 kiloa hopeaa. Pronssia on jo tarpeeksi, ja muidenkin materiaalien hankinta on jo loppusuoralla.

Materiaalia eli elektroniikkajätettä on voinut toimittaa kauppoihin. Lisäksi sitä ovat keränneet japanilaisviranomaiset. Esimerkiksi puhelimia oli järjestäjien mukaan toimitettu keräykseen osallistuvan teleoperaattorin liikkeisiin yli viisi miljoonaa jo viime lokakuuhun mennessä.

Elektroniikkajätteen määrä on kasvanut viime vuosina. Esimerkiksi vuonna 2016 maailmassa syntyi YK:n mukaan 44,7 miljoonaa tonnia (siirryt toiseen palveluun) elektronista jätettä.

"E-jätettä" ovat esimerkiksi imurit, mikroaaltouunit, kännykät, tietokoneet, tabletit ja tv:t. Niiden sisältämien raakamateriaalien arvo voi olla jopa 55 miljardia euroa, YK:n raportissa arvioidaan.

Vuonna 2016 eniten e-jätettä syntyi Aasiassa. Henkeä kohti laskettuna jokaisen eurooppalaisen osuus oli 16,6 kiloa e-jätettä.

Rion vuoden 2016 olympialaisissa noin 30 prosenttia mitalien hopeasta ja pronssista tuli kierrätysmateriaalista, kertoi BBC (siirryt toiseen palveluun).