KHO:n presidentti: Attendo valittanut hoitajamitoituksesta

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi kertoi TV1:n Ykkösaamussa, että myös yksityiset sosiaalipalvelyritykset ovat valittaneet hoitajamitoituksista KHO:lle. Näiden yritysten joukossa on Attendo.

Kotimaa
Ykkösaamu
Ykkösaamu

Laitoksen toiminnan harjoittajan on haettava lupa aluehallintovirastolta tai Valviralta. Luvissa määrätään esimerkiksi asiakashuonemitoituksesta ja henkilökunnan määrästä. Presidentti Kuusiniemi myöntää, että heille on tullut joitain valituksia, joissa palveluntuottajayritys on pyytänyt alhaisempaa hoitajamitoitusta kuin mitä luvassa on sanottu.

Perusteet hakemuksissa ovat Kuusiniemen mukaan olleet erilaisia.

-Tässä on ollut myös terveyspalveluja koskeva valitus, jossa on vedottu siihen, että toiminta on aiemman jatkamista ja muillakaan ei ole ollut sen korkeampia hoitajamitoituksia, ja on tietyt järjestelyt, joilla voidaan taata, että hoidon taso säilyy alemmallakin mitoituksella. Tässä esimerkkitapauksessa hallinto-oikeus oli hylännyt valituksen ja KHO ei muuttanut tätä päätöstä.

Alavudella vain kuukauden toiminut Attendon vanhusten hoivakoti on suljettu yllätystarkastuksen seurauksena, vakavien puutteiden takia. Kuusi asukasta on kuollut hoivakodissa.

Saamelaisasiassa väärinymmärrystä

Vuonna 2015 korkein hallinto-oikeus hyväksyi 93 äänestäjää saamelaisiksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin saamelaiskäräjien tahtoa. Viikko sitten YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että KHO on päätöksessä toiminut väärin ja loukannut saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia. Kari Kuusnimiemi on ollut mukana tekemässä saamelaiskäräjiä koskevia päätöksiä. YK:n ihmisoikeuskomitean kannanottoon sisältyy hänen mielestään väärinymmärrys.

Kuusiniemi toteaa, että vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen on oikeusvaltiossa keskeinen tavoite. Hän vakuuttaa, että kansainvälisten valvontaelinten ja asiantuntevien professoreiden kritiikki otetaan vakavasti. YK:n ihmisoikeuskomitea ei hänen mielestään kuitenkaan ole lukenut KHO:n saamelaiskäräjiä koskevia päätöksiä tarkasti.

-Ihmisoikeuskomitean ratkaisussa on sanottu, että KHO:n päätöksissä on pohjattu saamelaismääritelmän tulkinta ainoastaan samaistumiskriteeriin ja kokonaisarviointiin ja että objektiiviset kriteerit olisi syrjäytetty. Objektiivisia kriteereitä on kolme: kieliperuste, polveutumisperuste ja vanhempien ja isovanhempien merkintä äänioikeusluetteloon. KHO:ssa linja muuttui vuonna 2011.

Kuusiniemi sanoo linjamuutoksen syyksi YK:sta tulleen arvostelun. YK:n rotusyrjinnän vastainen komitea piti aiempia tulkintoja saamelaismääritelmästä liian ahtaina. Nyt tullut ratkaisu on suunnattu ilman muuta Suomen valtiolle.