Kolmasosa brittiyhtiöistä harkitsee lähtöä, onko Suomi hereillä? "Kampanja on käynnissä"

"Meillä ei ole haaskalla olevan korppikotkan asennetta", sanoo Britannian yrityksiä Suomeen houkutteleva Antti Aumo.

Brexit
Vägskylt "Vägen stängd" med brittiska parlamentet i bakgrunden.
EPA-EFE/ANDY RAIN

Ison-Britannian on määrä erota Euroopan unionista maaliskuun lopussa. Yhä todennäköisempää on, että EU-erosta tulee niin kutsuttu kova brexit.

Britannia lähtee karmit kaulassa – ilman tullisopimuksia tai siirtymäaikoja.

Samaan aikaan suuri osa Britannian yrityksistä suunnittelee siirtävänsä toimintojaan maasta. Airbusin toimitusjohtaja Tom Endersin tammikuussa julkaisema videoviesti (siirryt toiseen palveluun)on vain vaivoin peitetty uhkaus.

– Älkää kuunnelko Brexiteerien hulluja puheita, joiden mukaan me emme voisi lähteä täältä, koska meillä on täällä niin suuret tehtaat. He ovat väärässä.

Enders varoittaa brittejä kovan brexitin vaaroista. Hänen yhtiönsä työllistää Britanniassa yli 14 000 työntekijää suoraan ja noin sata tuhatta alihankkijaverkoston kautta. Tilanne voi muuttua.

– Maailmassa on paljon maita, jotka haluavat rakentaa siipiä Airbus-lentokoneisiin.

Långtradarköer på vägen till hamnen i Dover.
EPA-EFE/NEIL HALL

Moni muukin brittiyhtiö on lähtökuopissa – tai jo liikkeessä.

Nämä yhtiöt ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu. Brittijärjestö Institute of Directors kertoi tammikuun lopussa, että yli kolmasosa brittiyrityksistä (siirryt toiseen palveluun) suunnittelee siirtävänsä toimintojaan Britanniasta – tai on jo siirtänyt.

Brxit-suunnitelmat
Institute of Directors, Juha-Matti Mäntylä / Yle

Konsulttiyhtiö EY julkaisi vastaavia lukuja (siirryt toiseen palveluun)jo viime kesänä.

Kilpailu käynnistyi

Tuhannet yhtiöt saattavat pian siirtää toimintojaan Britanniasta. Siitä voi tehdä ainakin sen johtopäätöksen, että Euroopan unionista eroaminen on erittäin huono idea.

Toisaalta kannatta miettiä hetki sitä, minne Britanniasta lähtevät yhtiöt, työpaikat ja veroeurot ovat lähdössä.

Siitä käydään nyt Euroopan laajuista kilpailua.

Brittilehdet (siirryt toiseen palveluun)seurasivat taannoin tyrmistyneinä (siirryt toiseen palveluun), kun Ranskan presidentti Emmanuel Macron kestitsi suuryritysten johtoa Versailles'n linnassa. Ranska lupaa esimerkiksi verohelpotuksia siirtymistä harkitseville pääomasijoittajille.

Italia on niin ikään virittämässä verohoukuttimia (siirryt toiseen palveluun) finanssialaa varten. Saksa taas höllentää työlainsäädäntöään (siirryt toiseen palveluun). Tanska helpottaa uusien palvelujen lanseerausta (siirryt toiseen palveluun).

Hollanti aikoo kaapata maahan ainakin 250 brittiyritystä – viime vuoden saldo (siirryt toiseen palveluun) yli 42 yhtiötä ja 1 923 työpaikkaa.

Samoilla apajilla liikkuvat myös Ruotsi (siirryt toiseen palveluun), Espanja (siirryt toiseen palveluun), Belgia (siirryt toiseen palveluun) sekä Viro (siirryt toiseen palveluun).

Mediassa Britanniasta karkaavien yhtiöiden suosikkikohteiksi on nostettu vuoroin Pariisia, Frankfurtia, Dublinia ja Amsterdamia – mutta Helsinkiä, Tamperetta tai Oulua ei mainita.

Onko Suomi edes mukana kilpailussa?

Antti Aumo
Business Finlandin johtaja Antti Aumo houkuttelee brittiyhtiöitä Suomeen. "Jos kova brexit toteutuu maaliskuun lopussa, silloin alkaa tapahtua."

Kampanja on käynnissä

Suomi on mukana kilpailussa, vakuuttaa Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo. Hän vastaa ulkomaisten sijoitusten houkuttelusta Suomeen.

– Me teimme ensimmäiset brexit-suunnitelmamme heinäkuussa 2016, heti kansanäänestyksen jälkeen. Ensimmäisen asiakastapahtuman järjestimme Lontoossa seuraavana keväänä.

Käytännössä suomalaiset ovat tehneet esimerkiksi suoramarkkinointia ja järjestäneet tilaisuuksia suurlähettilään residenssissä. Medianäkyvyys ei Aumon mukaan ole onnistumisen merkki eikä edellytys.

Aumo palasi muutama päivä sitten Lontoosta. Siellä hän oli haastattelemassa uutta työntekijää, jonka tehtäväksi tulisi juuri brittiyhtiöiden kokopäiväinen houkuttelu. Entuudestaan Invest in Finlandilla on Britanniassa kaksi työntekijää.

Erityistä huomiota suomalaiset ovat kiinnittäneet Manchesterin alueen yrityksiin.

– Lontoossa on tällä hetkellä aika paljon ruuhkaa. Siellä pyörii vähän joka maan edustajia.

Epäterve ala

Aumon mukaan Invest in Finland on kampanjoinut Britanniassa jo pari vuotta – mutta suomalaiseen tyyliin.

– Suomella ei ole haaskalla olevan korppikotkan asennetta, hän sanoo.

– Me emme kampanjoi, että lähtekää pois Britanniasta. Me vastaamme siihen kysymykseen, että jos yritys lähtee, miksi se lähtisi juuri Suomeen.

Tilanne on poliittisesti herkkä. Iso-Britannia on Suomelle ja monelle muulle Euroopan valtiolle tärkeä kauppakumppani. Kumppanimaan yritysten houkuttelu on syytä tehdä varovasti.

Aumon mukaan ylilyöntejäkin tapahtuu.

– Minulla on mielikuva, että nyt kun ilmassa Brexit-hytinää, jotkut maat yrittävät aika suoraviivaisesti ostaa yrityksiä omille markkinoilleen, Aumo kertoo.

Aumon mukaan investointien edistäminen on maailmalla vähän epäterve ala. Yrityksille luvataan kolmen vuoden verohelpotuksia – ja jo neljäntenä ne lähtevät eteenpäin.

– Suomi ei lahjo yrityksiä tulemaan Suomeen.

Myyntipuhe Suomesta

Miten Suomi sitten brittiyrityksiä houkuttelee? Aumon myyntipuhe nojaa tuttuihin suomalaisiin vahvuuksiin.

  • Isoon-Britanniaan voisi kovan brexitin jälkeen olla entistä vaikeampaa houkutella kehittäjiä ja insinöörejä. Suomessa on maailmanluokan osaajia, edullisemmat palkat ja toimiva työperäinen maahanmuutto varsinkin asiantuntija-ammateissa.
  • Moni yhtiö haluaa toimia EU-sääntelyn piirissä, oli kyse sitten finanssipalveluista tai it-alan konesaleista. Suomi on sekä EU- että euromaa, toisin kuin esimerkiksi naapurimaat Norja ja Ruotsi.
  • Suomella ei ole eritysiä brexit-houkuttimia. Yleistä innovaatiorahoitusta on kuitenkin tarjolla tulijoille samoilla ehdoilla kuin muillekin Suomessa toimiville.
  • Tekijänoikeuksien hallinta on Aumon mukaan Suomessa edistyksellistä.
  • Sijainti EU:n ja Aasian saranapisteessä saattaa kiinnostaa esimerkiksi aasialaista yritystä, joka hakee uutta paikkaa Euroopan pääkonttorilleen.
  • Yrityksiä saattaa kiinnostaa myös se, että Suomessa bisnes pyörii englannin kielellä lähes yhtä hyvin kuin kahdella kotimaisella. Italiassa, Espanjassa, Saksassa tai Ranskassa näin ei Aumon mukaan ole.
Arshia Gratiot
Third Space Auton toimitusjohtaja Arschia Gratiot siirsi tuotekehityksen Suomeen. "Oli selvää, että meidän täytyi lähteä."Third Space Auto

"Oli selvää, että meidän täytyi lähteä"

Robotiikka- ja tekoälyohjelmistoja kehittävä Third Space Auto avasi tuotekehitysyksikkönsä Espooseen viime keväänä.

Toimitusjohtaja Arshia Gratiot arvioi, että brexitin jälkeen yhtiön kulut olisivat kasvaneet ja esimerkiksi työvoiman palkkaaminen ulkomailta vaikeutunut. Samalla olisi myös sulkeutunut myös moni EU-rahoituksen lähde.

– Britannia ei ole valmis neuvottelemaan kauppasopimuksia tai löytämään vastauksia esimerkiksi työviisumeihin liittyen. Kasvuyhtiöille nopeus on kaikki kaikessa, emme voi odottaa, että brittihallitus saa asiansa järjestykseen, Gratiot sanoo.

– Niinpä oli selvää, että meidän täytyi lähteä.

Briteissä toimivat kasvuyhtiöt saavat tällä hetkellä houkuttelevia tarjouksia eri puolelta Eurooppaa. Yksi maa tarjosi rahoitusvälineitä, toinen toimitiloja, kolmas tehokkaat maahantulojärjestelyt.

– Meitä houkuteltiin Espanjaan, Luxemburgiin, Saksaan, Ranskaan, Belgiaan... Mutta suomalaisten kanssa oli helppo käydä suoraa keskustelua. Ja mobiilialueella Suomi on edellä muita.

Third Space Auto kehittää tekoälyohjelmistoja maa-ajoneuvojen ja drone-lennokkien ohjaukseen. Työntekijöita on vain seitsemäntoista, mutta asiakkaiden joukossa on jo esimerkiksi Volkswagen ja saman konsernin Seat.

Toimitusjohtajan mukaan Suomessa oli tarjolla avointa dataa kehitystyötä varten, toimiva ekosysteemi sekä luminen maasto, jonka avulla koneita ohjaavan järjestelmän tarkkuutta voidaan kehittää.

Sekin painoi vaa'assa, että Arshia Gratiot on entinen nokialainen.

Timo Vuori
Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Timo VuoriToni Määttä / Yle

Mieluummin ei brexitiä

Business Finland kertoi tällä viikolla, että Suomeen houkuteltiin viime vuonna noin 270 uutta yhtiötä. Britanniasta yrityksiä tuli 69 kappaletta, mikä teki siitä jo toiseksi merkittävimmän lähtömaan.

Eniten uusia yhtiöitä, 77 kappaletta, tuli Ruotsista.

Suurimmat toimialat olivat terveys- ja hyvinvointi sekä tieto- ja viestintäteknologia.

Jos kova brexit toteutuu, ja brittiyhtiöt lähtevät suurin joukoin evakkoon, kääntyykö tilanne lopulta siunaukseksi Suomelle?

Näin hyvin tarina tuskin päättyisi.

Saksalaisen IWH instituutin mukaan kova brexit uhkaa 600 000 työpaikkaa Britannian ulkopuolella. Saksan menetys olisi yli 100 000 työpaikaa ja Ranskan 50 000 työpaikkaa. Tuskin Suomikaan voittajiin kuuluisi.

– Euroopalle ja myös Suomelle olisi ehdottomasti paras vaihtoehto, jos brexit peruuntuisi. Se olisi arvokkaampaa kuin se, että saamme ylimääräisiä investointeja Suomeen, uskoo Invest in Finlandin johtaja Antti Aumo.

– Luotan sitä paitsi siihen, että Suomen vahvuudet houkuttavat yrityksiä ilman brexitiäkin.

Klo 21.50:

Korjattu Third Space Auton nimi.