Vanhustenhoidon iso ongelma: Opiskelijat eivät innostu alasta – ministeriö raottaa maahanmuuttoa osaksi ratkaisua

Vanhustenhoitoon tarvitaan pelkästään hoitajamitoituksen säätämisen jälkeen tuhansia uusia tekijöitä

vanhustenhoito
Hoivakoti
Hoiva-ala on ollut uudessa kilpailutilanteessa osaajista muutaman vuoden ajan.Michael Erhardsson / Mostphotos

Vanhustenhoito on isojen haasteiden edessä kilpailussa osaavista työntekijöistä.

Alalle on lisätty viime vuosina rutkasti uusia koulutuspaikkoja tiedossa olevien kasvavien tarpeiden takia. Hoitajista on kuitenkin pulaa jo nyt, kuten otsikoissa ollut Alavuden Pelimanni-hoitokoti osoittaa.

Hoiva-ala on ollut uudessa kilpailutilanteessa osaajista muutaman vuoden ajan. Poliitikkojen esille nostama vaatimus hoitajamitoituksen säätämisestä lakiin ja tason nostamisesta lisää vielä entisestään rekrytointivaikeuksia. Poliitikot haluavat kitkeä alalta löytyneet "mädät omenat" lisäämällä hoitajia.

Alavudelle Pelimanni-hoitokotiin saatiin lisää hoitajia lopulta nopeasti, mutta työnantaja houkutteli tekijöitä paikalle maksamalla heille toistaiseksi parempaa palkkaa.

– Alasta täytyy tehdä houkuttelevampi. Siihen on monia tapoja ja yksi niistä on palkka. Usein paljon tärkeämpää on johtaminen, miten koko yksikköä ja koko alaa johdetaan, kertoo varatoimitusjohtaja Hanna Tainio Kuntaliitosta.

Tainion ja opetusministeriön ammattillisesta koulutuksesta vastaavan osaston ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan alan maineen kirkastaminen on viime kohujen takia entistä hankalampaa.

Pyörätuoleja hoitokodin eteisessä.
Amanda Vikman / Yle

Vanhustenhoito ei kiinnosta paljoa opiskelijoita

Hoiva-alan hyvistä työllistymismahdollisuuksista huolimatta opiskelijat eivät hakeudu ikääntyneiden ihmisten lähihoitajan koulutukseen. Tämä siitä huolimatta, vaikka koulutuksen aloituspaikkamäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet vajaassa kymmenessä vuodessa reippaasti yli 10 000 paikkaan vuodessa.

Ikääntyneiden hoitokoulutus on lähihoitajakoulutuksen yksi erikoistumisala, johon on Tammilehdon mukaan ollut jo pidemmän aikaa vähemmän tulijoita kuin yleisesti suosittuun lähihoitajakoulutukseen.

– Vanhuspuolelle on ollut huomattavasti vaikeampaa saada opiskelijoita suuntautumaan. Tässä riittää vielä tekemistä, ylijohtaja Mika Tammilehto tiivistää hoitajatilannetta.

Kuntaliitto on keräämässä eri puolita maata arvioita, kuinka paljon hoitavia käsiä tarvitaan lisää, jotta lakiin kirjattava 0,7 hoitajan mitoitus toteutuu. Alustavan arvion mukaan hoitajia tarvitaan 3 000–4 000 lisää. Hoitajien lisäksi myös hoitopaikkoja tarvitaan lisää.

– Meillä on kotona iso määrä vanhuksia, jotka ovat sillä rajalla, että heidän pitäisi päästä tehostettuun palveluasumiseen. Rahan lisäksi tähän tarvitaan koulutuspaikkojen lisäystä, varatoimitusjohtaja Tainio painottaa.

Lähihoitajat hoitavat vanhuksia sekä kotihoidossa että Pelimannin ja Kristiinankaupungin Ulrika-kodin kaltaisissa tehostetuissa hoitokodeissa. Lähihoitajat ovat työllistyneet viime vuosina entistä enemmän kotihoitoon.

Hoitajista käydään entistä kovempaa kisaa

Valvontaviranomainen hyllytti Attendon toimiluvan ainakin toistaiseksi osittain sen takia, koska se ei luottanut siihen, että Attendo saa turvattua asiakkaiden hoidon riittävällä henkilöstöllä. Tilanne on korjattu, kun paikalle saatiin hoitajia Attendon muista hoitopaikoista ja yhtiön alihankkijan varahenkilöstöä.

Sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas ja lähihoitaja Sari Perätalo kotihoidon käynnillä Aune Kuusenhakon luona.
Sairaalamuusikko Iida-Maria Uljas ja lähihoitaja Sari Perätalo kotihoidon käynnillä Aune Kuusenhakon luona.Juulia Tillaeus / Yle

– Olemme hyvin nopeasti siirtyneet tilanteeseen, jossa lähes joka alalla on vastaavantyyppisiä ongelmia löytää työntekijöitä, Tammilehto summaa tilannetta työmarkkinoilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman ammattibarometrin (siirryt toiseen palveluun) mukaan terveys- ja sosiaaliala ei enää korostu pula-ammattien kärkipäässä samalla tavalla kuin aikaisemmin.

TE-keskusten tietojen mukaan lähihoitajia on viime vuonna ollut kolmanneksen enemmän työttöminä ja lomautettuina kuin heille on tarjolla työpaikkoja.

Hoitajia varastosta vai ulkomailta?

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin mukaan alalla ei ole työvoimapulaa. Liiton mukaan tekijöitä löytyisi, jos työ olisi houkuttelevaa.

– Nykytilanne, jossa ihmiset vaihtavat alaa, on tekemällä tehty. Lähihoitajan palkka on niin pieni, että jos kokoaikaista työtä ei saa, niin voi mennä Mäkkäriin tai varastoapulaiseksi tai minne vaan, liiton puheenjohtaja Silja Paavola kiteyttää liittolaisten tuntoja.

Ylijohtaja Mika Tammilehdon mukaan kyse on väistämättä yhä enemmän työnantajien ja alan työpaikkojen maineesta.

Hoitopaikkojen alimoitukseen pitää jatkossa Kuntaliiton ja ministeriön vinkkeleistä hakea ratkaisua myös ulkomailta. Opetus- ja kulttuuriminsteriössä viimeistellään parhaillaan eri alojen pitkän ajan osaamistarpeita, jonka mukaan hoiva-alalle tarvitaan tekijöitä ulkomailta.

– Väistämättä tällä ikäkehityksellä syntyy tarve työperäiselle maahanmuutolle, Tammilehto avaa tulevaisuuden haasteita.

Khristine Joaquin hymyilee Elvi Hoppanialle.
Suomeen on tuotu aikaisemmin hoitajia muun muassa Filippiineiltä. Juha-Pekka Huotari / Yle

Lue myös:

Mikä hoiva-alalla on mennyt pieleen? 10 kysymystä työntekijäliitto Superin puheenjohtajalle

Keskustan Kaikkonen: Erityistarkastukset käyntiin vanhustenhoidossa ja lasku yhtiöille – tukea demareilta

Hoivakotien räikeät laiminlyönnit saivat hoitajaopiskelijat varpailleen: ”En menisi näihin yrityksiin töihin”

Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi – Esperiä syyttävä omainen: “Oli pitkään tunne, että jotain vakavaa tapahtuu”