1200-luvun kauppalaivan hylky kertoo globaalista kaupasta ennen kuin Euroopasta tuli sen napa

Alukseen oli lastattu arki- ja luksustavaroita ennen muuta Kiinasta mutta myös muualta. 

arkeologia
Keramiikka-astioita kasassa merenpohjassa.
Laivasta ei ollut paljon jäljellä, mutta lasti löytyi hyvin ehjänä. Pacific Sea Resources / Field Museum

Runsaat 800 vuotta sitten erään kauppalaivan matka Jaavanmerellä katkesi Sumatran ja Jaavan saarten välisille vesille. Tutkijat arvelevat, että aluksen kohtaloksi koitui myrsky.

Nyt he ovat päässeet aluksen lastin monipuolisuuden jäljille uudella tutkimusmenetelmällä. Tulokset todistavat globaalin kaupan merkityksestä, jossa Euroopalla ei ollut osaa, he sanovat.

Laiva oli noin 28 metrin pituinen ja kahdeksan metriä leveä. Se oli puututkimusten perusteella rakennettu Indonesiassa. Kesken jäänyt matka alkoi Kiinasta ja määränpääksi on arveltu Jaavan saarta. Kiinalaiset eivät tuohon aikaan juuri kuljettaneet kauppatavaroitaan omilla laivoilla.

Kalastajat löysivät 27 metrin syvyyteen uponneen aluksen ja sen lastin vahingossa 1980-luvulla.

Varkaat ehtivät apajille

Hylystä oli jäljellä vain satunnaisia puunkappaleita, sillä alus oli jäänyt makaamaan paljaana merenpohjaan. Sedimentteihin uponneena se olisi ollut suojassa meren eliöiltä.

Lasti sen sijaan osoittautui hyväkuntoiseksi. Keramiikka-astioita oli alkujaan ollut arviolta sata tuhatta ja paistinpannuja ja muuta rautaa miltei 200 tonnia.

Lisäksi aluksessa oli lasiesineitä, pieniä pronssipatsaita, norsunluuta ja suitsukkeeksi tarkoitettua pihkaa.

Valtaosa rahdista oli Kiinasta, mutta joukosta on tunnistettu myös Thaimaan ja Sumatran tuotteita. Osa tavaroista ehti kadota ryöstösukeltelijoiden mukaan ennen kuin tutkimusyritys ennätti nostamaan lastin.

Hylystä pelastettiin noin 12 000 ehjää tai lähes ehjää keramiikkaesinettä. Niistä yli puolet on Fieldin luonnonhistoriallisessa museossa Chicagossa ja loput Indonesiassa.

Pacific Sea Resources -yrityksen tuolloinen tutkimusraportti (siirryt toiseen palveluun) on luettavissa verkossa pdf-muodossa.

Lasti paljastaa salaisuuksiaan vähä vähältä

Tutkijat ovat ratkoneet hylyn ja sen lastin palapeliä nostamisesta asti. Viime keväänä alus sai satakunta vuotta lisää ikää Fieldin museon tutkimuksessa.

Aluksen oli oletettu uponneen 1300-luvun loppupuoliskolla, mutta kahdesta esineestä löytyneet kirjainmerkit kertoivat, että esineet oli valmistettu Kiinan Song-dynastian aikana eli viimeistään 1270-luvulla. Norsunluun ja pihkan radiohiiliajoitus tuki tulosta.

Fieldin museon ja Chicagon yliopiston uudessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) otettiin avuksi röntgensäteet.

Niiden pommituksessa keramiikka paljasti alkuperänsä kemiallisia salaisuuksia, joita voitiin verrata todennäköisten tuotantoalueiden arkeologisiin löytöihin.

Savi kertoo valmistuspaikan

Journal of Archaeological Science (siirryt toiseen palveluun) -julkaisussa ilmestyneessä tutkimuksessa laboratoriopöydälle nostettiin 60 keraamista kulhoa ja kannellista rasiaa.

Niitä peittää qingbaiksi kutsuttu lasite. Hienoimmissa esineissä se on sinertävän läpikuultavaa, arkisimmissa kulhoissa harmaata tai vihreää.

Esineiden tyylistä oli pääteltävissä, että ne olivat peräisin Kaakkois-Kiinasta. Tyylistä ei kuitenkaan ollut yksinään kertomaan, missä ison alueen sadoista tuolloisista keramiikkauuneista ne tarkalleen olivat lasitteensa saaneet.

Niiden jäljille päästiin esineiden kemiallisten ominaisuuksien perusteella, sillä savi ja sen sekoitukset olivat kullekin valmistuspaikalle ominaisia.

Säteet saivat atomeihin vipinää

Selvittääkseen alkuperän tutkijat tarttuivat avaruusaseeseen – tai ainakin sen näköiseen röntgensäteitä ampuvaan laitteeseen. Sillä astioiden materiaali oli tutkittavissa ilman, että niitä tarvitsi rikkoa.

Esineeseen osuvat röntgensäteet saavat sen materiaalin atomit liikkeelle. Niistä takaisin sinkoutuvasta energiasta mitatut elementit ovat materiaalien ainutlaatuisia sormenjälkiä.

Niitä verrattiin keramiikkaesineisiin, joita on löytynyt Kaakkois-Kiinan arkeologisissa kaivauksissa. Samanlainen sormenjälki on vahva näyttö valmistuspaikasta, sanoo tutkimusta johtanut Chicagon yliopiston väitöskirjatutkija Wengpeng Xu.

Keramiikkaesineitä laboratoriopöydällä. Tutkijan hansikoidut kädet painavat laitetta yhtä esinettä vasten.
Röntgenlaite selvittää alkuperän esinettä rikkomatta. Laite on arkeologiassa oivallinen myös edullisuutensa ja helpon kuljeteltavuutensa vuoksi. Kate Golembiewski / Field Museum

Muinaisen maailman verkostot saattavat yllättää

Tulosten perusteella lastin hienoimmat esineet tulivat laatuposliinistaan tunnetusta Jingdezhenin prefektuurista ja niitä oli vain muutama prosentti.

Valtaosa oli Fujianin maakunnasta, jossa tehtiin suuria määriä vientitavaraa Itä- ja Kaakkois-Aasiaan ja muualle Intianmeren alueelle.

Ennen painumistaan merenpohjaan esineet olivat taittaneet matkaa jo yli 3 200 kilometriä. Se kertoo, miten valtava 1200- ja 1300-lukujen kauppaverkosto oli, sanoo Fieldin yliopiston kuraattori Gary Feinman.

– Yleensähän opetetaan, että Eurooppa on ollut maailman laajojen kauppaverkkojen ytimessä. Tässä Aasian ja Afrikan välisessä verkossa eurooppalaisilla ei ollut mitään osaa, Feinman sanoo.

Globalisaatio ei ole vain tämän päivän kapitalismiin liittyvä ilmiö, eikä se ole yksin eurooppalaisten keksintö, vaan muinainen maailma oli paljon verkostuneempi kuin moni luuleekaan, Feinman summaa.

Hylyn lähistöltä on löytynyt muitakin havereissa tuhoutuneita vuosisatojen takaisia aluksia. Niiden perusteella laivaväylää on seilattu jo silloin, kuin kaukokauppa käynnistyi. Väylä on yhä vilkas.

Lähtösatama muuttui

Vanhoja hylkyjä kutsutaan usein aikakapseleiksi, mutta Jaavanmeren löytö on enemmän, sanoo Fieldin yliopiston antropologi Lisa Niziolek.

– Aikakapseliin tallentuu yksi hetki menneisyydestä. Nämä tulokset paljastavat laajan ja muuttuvan sosioekonomisen verkoston, Niziolek perustelee.

Tulokset myös kumosivat yhden tutkijaryhmän aiemmista käsityksistä. Aluksen luultiin lähteneen Kaakkois-Fujianista Quanzhousta, joka oli maailman suurimpia vientisatamia 1000-1300-luvuilla.

Koska valtaosa keramiikasta olikin Pohjois-Fujianista, lähtösatama olikin luultavasti sikäläinen Fuzhou. Quanzhoussa vain poikettiin täydentämään lastia, tutkijat päättelevät. Välisatamia näyttää lastin perusteella olleen muitakin.

Hylyn anti tieteelle ei pääty tähän. Röntgenasetta aiotaan käyttää myös muuhun lastiin, ja keramiikan tutkimusta jatketaan muilla menetelmillä. DNA-analyyseillä puolestaan aiotaan selvittää, miltä mantereelta hylystä löytynyt norsunluu on peräisin.