Koiria on tuotu laittomasti Venäjältä Suomeen – ihmisille annettu kalliita lääkityksiä raivotautia vastaan

Etelä-Karjalaan ja Uudellemaalle tuotiin alkuvuoden aikana kaksi koiraa, joiden epäiltiin sairastavan rabiesta.

vesikauhu (eläintaudit, virustaudit)
koiran kuono
Yle

Venäjältä on tuotu Suomeen alkuvuoden aikana kaksi koiraa, joilla on epäilty rabiesta eli raivotautia.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan molemmat koirat oli tuotu Suomeen laittomasti. Toinen koira tuotiin Etelä-Karjalaan ja toinen Uudellemaalle.

Toisessa tapauksessa koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet. Viranomaiset lopettivat koiran. Sen jälkeen koiran aivoista otettiin näyte. Tutkimustulosten perusteella koiralla ei ollut tautia.

Toisessa tapauksessa Venäjältä tuotu koira oli purrut omistajaansa. Omistaja hakeutui lääkäriin, jossa hänelle annettiin estohoito.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan koira oli määrätty virkaeläinlääkärin tarkastukseen. Omistaja ei määräyksestä huolimatta vienyt koiraa tarkastukseen ajoissa.

– Aikaa oli kulunut jo niin paljon siinä vaiheessa, kun koira vihdoin saatiin tarkastukseen. Tautiepäily ei ollut enää niin vahva, että koira olisi jouduttu lopettamaan, Haikka kertoo.

Koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen, jos sillä epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti.

Estohoidoista kustannuksia

Viemällä koiran nopeasti eläinlääkärin tarkastukseen vältytään myös turhilta estohoidoilta. Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito.

– Tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka sanoo.

Alkuvuodesta Suomeen tuotujen koirien kanssa olleille ihmisille on annettu estohoito. Estohoitoa on annettu kaikkiaan kolmelle ihmiselle.

Suomessa annetaan vuosittain rabieksen estolääkitys kymmenille ihmisille. Hoito pitää aloittaa vuorokauden sisällä mahdollisesta tartunnasta.

Laittomasti tuotu koira lopetettava tai palautettava Venäjälle

Omistajaansa alkuvuodesta purrut koira pitää käytännössä joko palauttaa Venäjälle tai lopettaa, sillä se oli tuotu Suomeen laittomasti.

– Lain mukaan koira olisi mahdollista asettaa myös karanteeniin, mutta meillä ei ole Suomessa virallista karanteenitilaa, Haikka sanoo.

Haikan mukaan Suomeen tarvittaisiin ammattitaitoisia karanteenin pitäjiä.

– Ideaalisinta olisi, että karanteeni olisi lähellä vilkkaimpia rajanylityspaikkoja, joista eläimiä tuodaan. Tarvitaan kunnon eristystilat, jotka täyttävät sekä eläintautilain ja eläinsuojelulain asettamat vaatimukset. Mutta tämä karanteeniasia on tietenkin kustannuskysymys, Haikka sanoo.

Rokotusmerkintöihin ei kannata aina luottaa

Molemmilla Venäjältä alkuvuodesta tuoduilla koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät. Koirista ei kuitenkaan löytynyt suojaavia vasta-aineita, jotka olisivat viitanneet rokotukseen. Rokotusmerkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Hän suosittelee mieluummin koiran hankkimista Suomesta.

Mikäli koiran kuitenkin haluaa tuoda riskialueelta, on ostajan syytä huolehtia ennen maahan tuontia, että koiralla on vasta-ainetodistus hyväksytystä laboratoriosta.

– Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta. Koirasta on kuitenkin syytä testata vasta-aineet ennen Suomeen tuontia.

Listan hyväksytyistä laboratorioista löytää EU:n komission nettisivuilta (siirryt toiseen palveluun).