Tuomioistuimet näreissään julkisesta keskustelusta: "Ei riitä, että vain poliisin resursseja lisätään"

Tuomioistuinten laamannit julkaisivat harvinaisen kannanoton tilanteesta alkuvuodesta. Poliisi, syyttäjänvirasto ja tuomioistuin muodostavat ketjun, jossa yhden toimijan lisäresurssit voivat aiheuttaa pullonkaulan seuraaviin ja heikentää kansalaisten oikeusturvaa.

käräjäoikeudet
Etelä-Pohjanmaan laamanni Riku Jaakkola istuntosalissa.
Etelä-Pohjanmaan laamanni Riku Jaakkola istuntosalissa.Mirva Ekman / Yle

Vaasan hovioikeuspiirin laamannit laativat alkuvuodesta harvinaisen kannanoton: ei riitä, että vain poliisien resursseja lisätään, vaan huomioon pitäisi ottaa myös muut rikosprosessiketjun osapuolet.

Kannanotto sai alkunsa julkisesta keskustelusta, jossa jo poliittisestikin alettiin vaatia lisää resursseja poliisille Oulun seksuaalirikosvyyhdin seurauksena. Poliisien lisäresurssit lisäisivät myös käräjäoikeuteen käsiteltäväksi tulevia asioita.

Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Daniel Allén.
Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Daniel Allén.Minna Salomäenpää / Yle

– Me totesimme laamanneina, että eihän tämä onnistu, jos poliisit ja syyttävät saavat lisää resursseja, mutta tuomioistuimille ei tule mitään lisää. Asiat jumittuvat silloin meillä, toteaa Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Daniel Allén.

Kyse ei ole pelkästään alueellisten käräjäoikeuksien laamannien huolesta, vaan resurssipulaan on otettu kantaa ympäri Suomea. Myös lakivaliokunta on sitä mieltä, että tuomioistuinten perusrahoitus on riittämättömällä tasolla.

Oikeusturvan pelätään heikentyvän

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Riku Jaakkola pelkää, että nykyresursseilla ei enää pystyttäisi hoitamaan lisääntyviä asioita käräjäoikeudessa riittävin panostuksin. Lisäresurssi rikosprosessiketjun alkupäähän lisäisi työtä ensin syyttäjälaitoksella ja seuraavaksi käräjäoikeuksissa.

– Se tulee väistämättä ruuhkauttamaan asiankäsittelyä, pidentämään käsittelyaikoja, mahdollisesti vaikuttamaan tuomioiden laatuun kun käsiteltäviä asioita on liikaa resursseihin nähden ja sitä kautta heikentämään kansalaisten oikeusturvaa, Jaakkola lataa.

Keskustelun tarkoituksena ei ole kritisoida sitä, että poliisille olisi tulossa lisää resursseja. Laamannit haluavat nostaa esiin sen, että resursseja tarvitaan lisää myös tuomioistuimille.

Etelä-Pohjanmaan laamanni Riku Jaakkola pitää huolestuttavana sitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan vain poliisien resurssien lisäämisestä.
Etelä-Pohjanmaan laamanni Riku Jaakkola pitää huolestuttavana sitä, että julkisessa keskustelussa puhutaan vain poliisien resurssien lisäämisestä.Mirva Ekman / Yle

– Resursseja on vuosi vuodelta vähennetty. Se on ehdottoman hyvä asia, että poliisien määrää halutaan lisätä, mutta samaan aikaan pitäisi keskustella myös oikeuslaitoksen resursseista. Tämä ketju pitäisi ottaa ehdottomasti huomioon, Jaakkola sanoo.

Jaakkola muistuttaa, että poliisille on esimerkiksi jo vuosien ajan annettu lisämäärärahoja muun muassa harmaan talouden rikosten ja talousrikosten tutkimista varten, mutta tuomioistuinlaitoksen resursseja ei ole lisätty samassa suhteessa.

"Lisätyö tulisi olemaan kriittinen paikka"

Tällä hetkellä tilanne on melko hyvä sekä Etelä-Pohjanmaan että Pohjanmaan käräjäoikeuksissa. Asiamäärät ovat pysyneet vuosien ajan lähes samoina, joskin esimerkiksi summaaristen eli riidattomien velka-asioiden määrät ovat lisääntyneet Etelä-Pohjanmaalla melko rajusti.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden laamanni Riku Jaakkola sanoo kuitenkin, että oikeuslaitos on jo nyt äärirajoilla.

Päijät-Hämeen käräjäoikeuden kirjaston lakikirjat istuntosalissa.
Emilia Malin / Yle

– Pystymme käsittelemään asiat vielä kohtuullisessa ajassa, mutta lisätyö tulisi olemaan kriittinen paikka meille.

Merkittävä osa kaikista käräjäoikeuksien käsittelemistä asioista on rikosasioita, ja nimenomaan niiden määrä kasvaisi poliisin resurssien lisäämisen vuoksi.

"Kaikki vaikuttaa kaikkeen"

Pohjanmaan syyttäjänvirasto kantaa samaa huolta kuin käräjäoikeuksien laamannit.

– Jos poliisilla on enemmän resursseja, se tutkii nopeammin ja tehokkaammin ja se tarkoittaa enemmän juttuja. Jos syyttäjiä ei ole lisätty samalla tavalla, siitä muodostuu pullonkaula, ja jos syyttäjiä lisätään, lisääntyvät asiat tuomioistuimissa. Tämä on ketju, eli kaikki vaikuttaa kaikkeen, painottaa kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin.

Syyttäjänviraston resurssit ovat olleet Levlinin mukaan pielessä jo parikymmentä vuotta. Syyttäjät työskentelevät kovassa paineessa usein yliajalla. Etenkin tämä vuosi on alkanut vauhdikkaasti ja juttuja on Levlinin mukaan tulvinut myös määrällisesti paljon.

Hän arvioi, että tänä vuonna määrä kasvaa 5000:n jutun keskiarvosta yli 6000:nteen asiaan. Lisäksi syyttäjää kuormittavat yhä vaikeammat talousrikokset. Ruuhka on johtanut siihen, että vähäpätöisiä tapauksia jätetään käsittelemättä.

Poliisit huomataan, oikeuslaitoksia ei?

Poliisien resurssit puhuttavat mediassa kenties siitä syystä, että poliisi on kansalaisille tietyllä tapaa koko ajan näkyvillä. Kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin uskoo, että kyllä myös syyttäjien vähyys näkyy tavalliselle kansalaiselle.

– Asioiden käsittely venyy ja sen huomaavat asianomistajat, vastaajat ja todistajat. Se ei ole hyvä asia oikeusturvalle, jos näin käy. Muistot hälvenevät ja asiat voivat unohtua, mainitsee Levlin esimerkkinä oikeuskäsittelystä.

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus.
Elina Niemistö / Yle

Laamanni Riku Jaakkola kääntää huomiota myös median suuntaan.

– Tuomioistuimet ovat olleet perinteisesti melko pidättyväisiä tulemaan julki vastaavissa asioissa. Toinen tekijä on se, että poliisit ovat olleet enemmän julkisuudessa näiden asioiden kanssa kuin tuomarit. Ehkä se mediankin uutisointi keskittyy siihen vaiheeseen, kun rikos on tapahtunut, ja silloin se kuuluu poliisille, joka antaa kommentteja, Jaakkola pohtii.