Valtionhallinnon alueellistamisen nurinkurinen tulos: Uusimaa vahvisti asemiaan – on uusintakierroksen vuoro

Valtiovarainministeriön asettamat selvityshenkilöt ovat esittäneet uusia keinoja lisätä valtion töitä maakuntiin.

aluekehitys
Talo kuvattuna talvella Sibeliuksenpuistosta käsin
Hämeenlinna sai 2000-luvun alueellistamisessa eniten valtion työpaikkoja. 2010-luvulla kaupunki menetti työpaikat korkojen kera. Ville Välimäki / Yle

Valtion virkoja vietiin maakuntiin 2000-luvun alussa yli 4 000. Kuitenkin Uudellamaalla on suhteellisesti enemmän valtion virkoja nyt kuin ennen alueellistamistoimia.

Uudenmaan menestys perustuu siihen, että valtion työpaikkoja on vähennetty tuntuvasti koko maassa vuosina 2010-2018. Uudeltamaalta niitä on nipistetty kuitenkin selvästi vähemmän kuin muualta. Niinpä valtion työpaikoista on Uudellamaalla nyt 42,6 prosenttia, kun vuonna 2010 niitä oli 39,8 prosenttia.

Grafiikka valtion työpaikat maakunnissa 2000-2018
Ville Välimäki / Yle

Tämä oli tuskin ajatuksena, kun vuonna 2002 säädettiin laki, joka mahdollisti valtion työpaikkojen alueellistamisen. Nyt selvityshenkilöt ovat tehneet laajan raportin alueellistamisen uusista mahdollisuuksista kutsuen niitä alueellistamisen kolmanneksi vaiheeksi. Ensimmäinen hajasijoitusvaihe koettiin jo 1970-luvulla.

Selvityshenkilöt valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen ja kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina luovuttivat alueellistamisraporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina.

– Toivottavasti poliitikot ottavat esitykset tosissaan ja työn siirtoon perustuva alueellistaminen on mukana seuraavassa hallitusohjelmassa. Valtioneuvoston pitäisi sitten tarttua asiaan ja tehdä periaatepäätös alueellistamisesta ja tämä tulisi uudistaa vaalikausittain, toivoo toinen selvityshenkilöistä, kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Grafiikka valtion työpaikat maakunnissa 2000-2018
Esimerkiksi Hämeessä valtion työpaikkoja on poistunut enemmän kuin niitä on tullut.Ville Välimäki / Yle

Työ liikkuu, eivät virastot

Yhtenä tuoreen alueellistamisselvityksen isona ajatuksena on se, että työnteko ei ole nykytekniikan aikana enää riippuvainen siitä, missä esimerkiksi virasto sijaitsee. Selvityshenkilöt ihmettelevät raportissaan muun muassa sitä, miksi Itä-Suomen tai Lapin yliopistosta valmistunut juristi joutuu muuttamaan pääkaupunkiseudulle voidakseen työskennellä valtiolla.

Mies hymyillee kameralle
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja ja alueellistamisen selvityshenkilö Timo Reina.Suomen Kuntaliitto

– Kun ennen alueellistettiin kokonaisia virastoja, on se tie kuljettu käytännössä loppuun, mutta työntekoa voidaan siirtää maakuntiin. Eri puolille maata pitäisi luoda tiloja, joissa voitaisiin tehdä työtä etänä. Tämän tulisi tietysti tapahtua suunnitellusti, sanoo Timo Reina.

Selvityshenkilöt ovat tuottaneet 28 ehdotuksen paketin siitä, miten alueellistamisessa tulee toimia.

Etä- ja joustotyötä tulee kehittää niin, että virkapaikka voi olla muualla kuin siellä, missä on viraston toimipaikka. Tämä koskee myös korkeimpia valtionhallinnon johtotehtäviä.

Työntekijälle tulee antaa mahdollisuus ehdottaa millä paikkakunnalla hän haluaa työskennellä.

Uusissa työyhteisöissä olisi työntekijöitä eri virastoista ja eri hallintoalueilta sekä mahdollisesti myös muita julkisen sektorin työntekijöitä.

Työntekijän matka-aika tulisi voida lukea osittain tai kokonaan työajaksi. Kulkuneuvo voitaisiin rinnastaa etätyöpaikaksi.

Jopa termi etätyö on selvityshenkilöiden hampaissa. Se kuvaa vanhaa ajattelua siitä, että ollaan etänä jostain, sen sijaan, että toimitaan paikasta riippumatta yhdenvertaisesti, arvioidaan raportissa.