Kambodžan oppilaanohjaajien koulutus vie aikaa – edelleen alle puolet koululaisista saa peruskoulun päättötodistuksen

Kirkon ulkomaanavun kautta Kambodžassa on koulutettu opoja nyt muutamia vuosia. Suurimmat haasteet ovat uskallus toimia itsenäisesti ja opettajan ammatin aliarvostus.

Kambodzha
Kambodžassa köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun vaan joutuvat auttamaan perheitään. Tyttö myi ilmapalloja  Phnom Penhissä.
Kambodžassa monet köyhien perheiden lapset eivät pääse kouluun vaan joutuvat auttamaan perheitään. Tyttö myi ilmapalloja Phnom Penhissä.Mak Remissa / EPA

Suomi on satsannut viimeiset vuodet kambodžalaisiin opettajiin, jotta maan koulutuksen laatu saataisiin paremmaksi.

Kun koulutusohjelma alkoi vuonna 2015, Kirkon ulkomaanavun ja Kambodžan opetusministeriön yhteisenä tavoitteena oli saada maahan toimiva oppilaanohjausjärjestelmä ensi vuosikymmenelle.

Nyt tavoite on, että maan jokaisessa yläkoulussa ja lukiossa olisi oma opinto-ohjaaja seuraavien kymmenen vuoden kuluessa. Kirkon ulkomaanavun Kambodžan maajohtajan Saara Lehmuskosken mukaan suuri muutos vie aikaa eikä sitä voi mitata kvartaaleissa.

– Ollaan kuitenkin kehitysmaassa ja on paljon muuttujia, iso korruptio, pitkään jatkunut taloudellinen kehitys on uhattuna, jos EU poistaa tulliprefenssit. On vaikea sanoa milloin on viimeistään valmista, sanoo Lehmuskoski.

Unesco kehottaa (siirryt toiseen palveluun) valtioita käyttämään noin 20 prosenttia budjetistaan koulutukseen. Kambodžan opetusministeriö on kurottanut tavoitetta kohti hitaasti. Viime vuonna ministeriön ehdotti, että valtion varoista 14 prosenttia menisi koulutukseen.

Tärkeintä yksilö ei ryhmä

Opo-opettajien kouluttamisessa haasteena suomalaisen opettajan silmin on se, että opetussuunnitelmaa halutaan noudattaa liian säntillisesti.

– Haaste tulee siitä, ettei uskalleta toimia itsenäisesti, halutaan paljon tukea ja ohjausta, kertoo opinto-ohjaaja Iina Pälväjärvi.

Opettajat ilman rajoja -verkoston kautta Kambodžassa kolme kuukautta kouluttanut ja ohjannut Pälväjärvi kertoo, että kirjallisia ohjeita ei usein osata tulkita luovasti.

– Kun kuvaan tulee yksilönohjausta, on heille haasteellista ajatella, että nyt minulla ei ole tähän käsikirjoitusta miten tulisi toimia.

Vuosikymmenien paino näkyy edelleen myös opettajien arvostuksessa ja palkassa. Moni opettaja tekee useaa työtä, mikä myös vaikuttaa opetuksen laatuun.

Pälväjärven mukaan oppilaat haaveilevat siitä, mistä näyttää saavan eniten rahaa: esimerkiksi sotilaan tai lääkärin ammatista.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Osassa kouluja olot ovat vaatimattomat. Open Development -sivuston (siirryt toiseen palveluun) mukaan 40 prosentilla ala-asteita ja 53 prosentilla yläasteita ei ole juoksevaa vettä. Vessassa käyminen koulussa on mahdotonta 14 prosentilla ala-asteista ja 9 prosentilla yläasteista.

Kirkon ulkomaanavun (siirryt toiseen palveluun) mukaan Kambodžan väestöstä 70 prosenttia on alle 30-vuotiaita. Unescon tilasto (siirryt toiseen palveluun) puolestaan kertoo, että vuonna 2016 väestöstä 31 prosenttia oli alle 14-vuotiaita.

"En tiennyt miten saisin ajan riittämään"

– Aluksi opiskelin vain läksy läksyltä. En tiennyt, miten saisin ajan riittämään. Mutta opettaja neuvoi minua. Kun olen noudattanut neuvoja, olen kuukauden kuluessa oppinut paremmin, kertoo kambodžalaisoppilas Vattey Oeurn Kirkon ulkomaanavun haastattelussa.

Oppilaan ohjaus-ohjelma on ilmeisesti tehnyt vaikutuksen Vattey Oeurniin, sillä hän itsekin haluaisi opettajaksi.

Angkeriya Oeurn puolestaan koki saaneensa apua matematiikan opintojen lisäksi itsevarmuuteen.

– Pystyn paremmin tekemään itse valintoja, kun muut eivät tee päätöksiä puolestani, kertoo Angkeriya Oeurn.

Saman koulun opettaja kokee hyötyneensä ohjelmasta omassa työssään.

– Ennen ohjelmaa lapset eivät olleet kovin rohkeita. He eivät halunneet kertoa ongelmistaan opettajille. Nyt he kertovat enemmän, sanoo oppilaanohjaaja Maravy Chhay.

Vuonna 1980 vain parisataa jäljellä

Vaikka Kambodžan talouden tilanne on parantunut viime vuosina, on maa vielä OECD:n listalla (siirryt toiseen palveluun) vähiten kehittyneiden maiden joukossa. Maa on eurooppalaisen yksityisen talouslaitoksen ennusteen mukaan seuraavina vuosina maailman 15 köyhimmän maan (siirryt toiseen palveluun) joukossa.

Lisäksi yksi syy koulutuksen kehnoon tilaan on maan historiassa.

Punakhmerien hirmuhallinnon aikaan 70-luvulla koulutettu väki oli vainottua ja kaupunkien keskiluokka pyrittiin tuhoamaan.

Seitsemän-miljoonaisesta kansasta melkein kaksi miljoonaa tapettiin. Punakhmerien kukistumisen jälkeen oli Vietnamin miehityksen aika ja sitten sisällissota.

– Voidaan katsoa, että jostain 2000-luvun alusta täällä vasta on ollut myönteinen tilanne kehitykselle, kertoo Lehmuskoski.

Esimerkiksi Kambodžan opetusministeriön vuoden 2017 tilaston (siirryt toiseen palveluun) mukaan kouluvuonna 1979–80 yläasteen ja lukion opettajia oli yhteensä 225. Nyt luku on saatu nousemaan lähes 50 000 opettajaan.

Oppilaita tekemässä loppukoetta Phnom Penhissä.
Oppilaita tekemässä loppukoetta Phnom Penhissä.Mak Remissa / EPA

Jatkossa työuraohjaukseen kiinni

Tähän asti rahoitus opo-koulutukselle on tullut pääasiassa Suomen ulkoministeriöltä. Tähän rinnalle kumppaniksi kaavaillaan Ruotsin valtiota, sillä ohjelman laajentamiseen tarvitaan lisää rahaa.

Lähiajan tavoite Kambodžan kohdalla on laajentaa koulutusohjausta tuhansien koulujen lisäksi myös työvoimatoimistoihin.

– Teemme yhteistyötä Ruotsin työvoimaviranomaisen kanssa, sekä Kambodžan opetusministeriön lisäksi työvoimaviranomaisten kanssa. Joissakin paikallisissa työkeskuksissa, eli hieman kuin Suomen työvoimatoimistoissa, on jo olemassa uraohjausta, kertoo Lehmuskoski.

Kirkon ulkomaanapu on kouluttanut nämä uraohjaajat yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa.

Myös Japani on rahoittanut kaksi uutta opettajankoulutuslaitosta, joista on valmistuu Kambodžan ensimmäiset alemman korkeakoulututkinnon omaavat opettajat vuonna 2022. Sinne suomalaiset ovat tehneet koulutusmoduulin, joka käsittelee oppilaanohjausta.

– Jatkossa koulutamme oppilaanohjaajien opettajat, koska tämä on aina vaan kaikille uusi asia, ja toistaiseksi maassa ei ole yliopistotasoisia opo-kouluttajia, kertoo Lehmuskoski.

Lue myös:

Suomi vie opo-oppia Kambodžaan – "Suuri tuntematon pelottaa"

40 vuotta Kambodžan kansanmurhan alkamisesta