Jäämeren radalle jäi ovi raolleen – Loppuraportti näyttää mitä pitää ottaa huomioon jatkosuunnittelussa, jos rataa edelleen edistetään

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan mielestä ympäripyöreästi kirjoitettu tiedote sisältää silti merkittäviä huomioita saamelaisten kannalta.

Jäämeren rata
Timo Kievari on liikenne- ja viestintäministeriön yksikönjohtaja.
Se mitä hankkeelle jatkossa tapahtuu, on riippuvainen erikseen tehtävistä päätöksistä, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston kehittämisyksikön johtaja Timo Kievari.Liikenne- ja viestintäministeriö

Jäämeren rata ei ole taloudellisesti kannattava (siirryt toiseen palveluun), selvisi tänään julkaistusta Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän laatimasta loppuraportista.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä.

Vaikka työryhmän loppuraportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää, tuntuu kuin Jäämeren radalle olisi edelleen jätetty ovi raolleen, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Tiedote oli aika ympäripyöreästi kirjoitettu. Siinä oli jätetty ovi raolleen, että jos tulevaisuudessa asia on ajankohtainen, siihen voi palata.

Tiina Sanila-Aikio
Perusteluja radalle ei löydy, siitä iloitsen, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.Vesa Toppari / Yle

Sanila-Aikio: ”Hyviä perusteluja sille, miksi Jäämeren rata tulisi pyyhkiä pois maakuntakaavasta”

Vaikka loppuraportti (siirryt toiseen palveluun) ei hautaa lopullisesti Jäämeren rataa, silti Sanila-Aikio katsoo raportin sisältävän merkittäviä asioita saamelaisten kannalta.

– Kyllä tämä on yksi voitto pitkässä prosessissa. Puolitoista vuotta olemme työskennelleet Jäämeren rata-asian parissa. Perusteluja radalle ei löydy, siitä iloitsen, sanoo Sanila-Aikio.

– Seuraava askel tässä prosessissa on Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 yhteydessä. Näen paljon hyviä perusteluja sille, miksi Jäämeren rata tulisi pyyhkiä pois maakuntakaavan kartoista, sanoo Sanila-Aikio.

Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 valmisteluprosessi on käynnissä (siirryt toiseen palveluun) ja kaavan valmisteluaineisto on parhaillaan nähtävillä. Mielipiteensä kaavasta voi ilmaista ennen helmikuun loppua.

Ministeriön virkamies: ”Se mitä hankkeelle jatkossa tapahtuu, on riippuvainen erikseen tehtävistä päätöksistä.”

Jäämeren radan loppuraportissa käytetään paljon jos/kun-muotoja. Sama jos-muoto jatkuu ministeriön virkamiehen puheissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston kehittämisyksikön johtaja Timo Kievari kertoo, että nyt on selvitetty toimeksiannon mukaisesti edellytyksiä Jäämeren radan rakentamiselle ja asioita, joita mahdollisessa jatkosuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon.

– Se mitä hankkeelle jatkossa tapahtuu, on riippuvainen erikseen tehtävistä päätöksistä. Selvää on se, että suunnittelun aloittaminen näin laajamittaisessa hankkeessa edellyttäisi sitä, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.

– Tämä selvitys antaa edellytyksiä arvioida seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon sitten jatkosuunnittelussa, jos ratahanketta päätettäisiin lähteä viemään eteenpäin.

– Loppuraportti antaa tietopohjaa sen poliittisen päätöksenteon arvioinnin tueksi, kertoo Kievari loppuraportin keskeisimmistä viesteistä.

Kuvakaappaus Jäämeren radan loppuraportista.
Kuvakaappaus Jäämeren radan loppuraportista.Yle Sápmi

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei ehtinyt tänään kommentoimaan loppuraportin merkitystä ja vaikutusta Yle Saamelle. Ministeriön tiedotteessa Berner kiittelee työhön osallistuneita.

– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä. Selvitystyön aikana on kartoitettu eri tahojen kanssa Jäämeren radan hankkeen edellytyksiä ja sitä, mitä kaikkea rata vaatisi toteutuakseen, Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo tiedotteessa.

Jäämeren radan taloudellisia puolia on käsitelty myös toisessa laajassa selvityksessä. (siirryt toiseen palveluun) Selvityksessä tulee esille esimerkiksi se, että kokonaishankkeeseen liittyy merkittäviä haasteita.

Keskeisin niistä on tämänhetkisten selvitysten perusteella suuren investoinnin heikko tuotto.

Muita junarataan kohdistuvia haasteita ovat sen ympäristövaikutukset ja vaikutukset saamelaisiin. Tästä voi aiheutua poliittisia ja maineeseen liittyviä vastuita, jotka on huomioitava, kirjoitetaan rahoitusrakennetta selvittäneen työryhmän raportissa.

Kuvakaappaus Jäämeren radan rahoitusrakenne selvityksestä.
Kuvakaappaus Jäämeren radan rahoitusrakenne selvityksestä.Yle Sápmi

Tänään julkaistun loppuraportin mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan.

Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Sama kannattamattomuus tuli esille joulun alla julkaistussa Huoltovarmuuskeskuksen raportin tietoikkunassa. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan työryhmään osallistuivat Suomesta ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Norjasta liikenne- ja viestintäministeriö, Rautatiehallinto, Finnmarkin läänin ja lääninviraston edustajat ja Norjan Saamelaiskäräjät. Työssä kuultiin myös muiden sidosryhmien edustajia. Ryhmän toimikausi oli 9.5.–14.12.2018.