Hannele Pokka: On häpeällistä, että Kainuussa ollaan yhä ilman korvauksia Talvivaaran aiheuttamista vahingoista

Talvivaaran vaiheista kirjan kirjoittanut ympäristöministeriön kansliapäällikkö Pokka toivoo, että Terrafame ottaisi korvaukset vastuulleen.

Talvivaara
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele PokkaMikko Koski / Yle

Lapin läänin entinen maaherra Hannele Pokka siirtyi Rovaniemeltä Helsinkiin syksyllä 2008, kun tuli nimitetyksi ympäristöministeriön kansliapäälliköksi. Hän joutui lähes tervetulokahveiltaan Talvivaaran kaivoksen jätevesiongelmien ratkojaksi.

Ministeriössä on vierähtänyt nyt jo kymmenisen vuotta – niistä kahdeksan meni paljolti Talvivaaran sotkuja selvitellessä.

Pahimman pyörityksen helpotettua syntyi ajatus kirjasta, josta ehkä olisi hyötyä jatkossa erilaisten ympäristökriisien hoitamisessa. Parin vuoden viikonloput ja osa lomista kului päiväkirjamerkintöjä purkaessa ja muistiinpanoja tarkistaessa.

Talvivaaran sisäpiirissä -kirja kertoo tiiviisti Kainuussa sijaitsevan Talvivaaran kaivoksen pahimmista kriisivuosista, kun ympäristöön pääsi ja päästettiin valtavia määriä kaivoksen jätevesiä.

Vahinkoa kärsineiden kohtalo hävettää

Kirja ei etsi syyllisiä saati heitä tuomitse. Se päättyy kuitenkin pohdintaan, miten kaikkein viattomimmat vahingonkärsijät joutuvat yhä odottamaan oikeutta vaatimuksilleen.

– Yksityiset korvauksensaajat ovat edelleen käräjäoikeudessa odottamassa päätöstä [korvauksista]. Oikeuteen astihan jaksoi heistä vain osa, joten kyllä yksityisten vahingonkärsijöiden asema on häpeätahra tässä Talvivaaran asioiden käsittelyssä, kun sitä ei ole saatu parempaan kuntoon, Pokka sanoo Ylen haastattelussa.

Talvivaaran kaivoksen jätevesiä pääsi ympäristöön valtavia määriä vuodesta 2010 alkaen moneen eri otteeseen. Sulfaattipitoiset jätevedet pilasivat lähistön lampia ja järviä sekä asukkaiden kaivoja.

Viranomaiset kielsivät pitkäksi ajaksi lähistön vesien talouskäytön eikä saastunutta järvivettä suositeltu saunavedeksikään.

Mökkitonttien arvot romahtivat, kalastus kärsi ja ympäristön pilaaminen tuotti monella muullakin tavalla vahinkoa alueen asukkaille. Korvauksia haettiin, mutta päätöksiä on jouduttu odottamaan monipolvisessa prosessissa vuosia ja odotetaan edelleen.

Talvivaaran sisäpiirissä -kirja
Hannele Pokan Talvivaaran sisäpiirissä -kirja julkaistiin tiistaina Helsingissä.Nella Nuora / Yle

Prosessi on tuonut Pokan mieleen 30 vuotta kestäneen kiistan Kemijoen kalakorvauksista, kun joki valjastettiin sähköntuotantoon ja vaelluslohet katosivat joesta kokonaan. Tarvittiin karvalakkilähetystö Helsinkiin ennen kuin korvaukset saatiin lopulta maksuun poikkeuslailla ja voimayhtiöiden rahoilla.

Kirjassaan Lapin läänin entinen maaherra muistelee, miten legendaarinen kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Bror Wahlroos pani ruotuun lohikorvauksia vastaan hangoitelleen Pohjolan Voiman. Wahlroos uhkasi pakkolunastaa yhtiöltä Kemijoen suulla sijaitsevan Isohaaran voimalaitoksen. Rahat löytyivät.

– Talvivaarassa on nyt uusi toiminnanharjoittaja [Terrafame]. Minusta sen pitäisi ottaa vastuu yksityisille aiheutuneista vahingoista. Kysymys on parista sadasta henkilöstä eikä korvaussumma ole lähelläkään sitä viittä sataa miljoonaa euroa, jolla valtio on yhtiötä tukenut. Toivon, että asian hoitamiseen löytyisi vapaaehtoista mieltä, Pokka vetoaa.

Pokan mukaan vahingonkärsijää kohden kysymys on tyypillisesti muutamasta sadasta tai tuhannesta eurosta.

Mihin katosi luvattu oikeusapu?

Matkan varrella oikeuksiensa perään kysyneille kainuulaisille luvattiin myös oikeusapua valtion varoista. Hannele Pokan mukaan apulupauksen antoi vuonna 2012 silloinen ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ehkä rauhoitellakseen tuohtunutta mielenosoittajajoukkoa kaivoksen porteilla koleassa marraskuun säässä.

– No se jäi kyllä hoitamatta, kuittaa Pokka kysymyksen, mitä Niinistön antamalle lupaukselle kuuluu nyt.

Talvivaaran vesikriisin aikana saatiin voimaan uusi ympäristönsuojelulaki. Sen toivottiin parantavan ympäristönsuojelun asemaa kaivosten perustamisesta niiden lopettamiseen saakka.

– Ympäristönsuojelulakiin tulleet valvontasäännökset ovat toimineet varsin hyvin. Laki on ollut voimassa muutaman vuoden, joten ehkä nyt olisi aika arvioida laajemmin sitä, miten laki toimii nykymaailmassa.

Hannele Pokka haluaisi Sotkamossa nykyisin toimivan Terrafamen ottavan vastuun vahinkojen korvaamisesta yksityisille.
Hannele Pokka haluaisi Sotkamossa nykyisin toimivan Terrafamen ottavan vastuun vahinkojen korvaamisesta yksityisille.Mikko Koski / Yle

Sotkamossa kaivostoiminnan aloittanut Talvivaara-pörssiyhtiö meni sittemmin konkurssiin ja monien vaiheiden jälkeen sen toimintaa jatkaa nyt pääosin valtion omistama Terrafame-yhtiö.

Kaivoksen vedenkäyttö on saatu hallintaan ja nikkelin tuotantoennätyksiä rikotaan. Uutta ja parempaa tulevaisuutta toivotaan myös tehtaalta, joka alkaa valmistaa sähköautoissa tarvittavia akkukemikaaleja.

Valtio on tukenut Terrafamen toimintaa kaikkiaan noin 500 miljoonalla eurolla tähän mennessä. Tukisumma kasvaa sadoilla miljoonilla euroilla, jos laskuun otetaan mukaan Talvivaara-yhtiön aikaiset tuet ja arvonsa menettäneet osakeomistukset.

Saadaanko näitä rahoja koskaan takaisin?

– Ehkä, ajan kanssa, mutta ei varmaan heti, Hannele Pokka vastaa.

Hannele Pokan kirjoittama Talvivaaran sisäpiirissä -kirja julkaistiin tiistaina Helsingissä. Kirjan on kustantanut Otava.