"Olemme ensimmäisinä paikalla, jos joku putoaa ruotsinlaivalta" – merivartijat nostavat jäihin pudonneita ja vievät ensihoitajia saaristoon

Talvella meripelastustehtävät tuplaantuvat kevättä kohti.

merivartiostot
Meripelastajat valvovat 24/7 keskellä heikkoja jäitä
Meripelastajat valvovat 24/7 keskellä heikkoja jäitä

NauvoNauvon merivartioaseman tärkein työkalu talvella on ilmatyynyalus. Se on tallissa valmiina, keula kohti merta. Kolme merivartijaa pääsee minuuteissa liikkeelle kohti autettavia. Merivartioasema päivystää ympäri vuoden. Tavallisimpia tehtäviä ovat sairaankuljetukset.

– Ne työllistävät ympäri vuoden. Jos henkilö on saaressa, johon ambulanssi ei pääse, käymme evakuoimassa potilaan yhdessä ensihoidon henkilökunnan kanssa. Otamme ambulanssin henkilökunnan kyytiin jostain rannasta tai saamme apuun myös meripelastushelikopterin, jolla loukkaantunut voidaan viedä nopeasti hoitoon, kertoo vanhempi merivartija Joel Mattila.

Nauvon aseman toiminta-alue on laaja eli Utöstä Kustaviin, Susiluodon merivartioasemalle saakka. Joskus isot alukset kuten ruotsinlaivat tarvitsevat apua.

– Tästä menee hyvin läheltä laivaväylä. Olemme ensimmäisinä paikalla, jos joku putoaa ruotsinlaivalta, kertoo Mattila vakavana.

Osa tehtävistä päättyy onnellisesti. Merivartiosto johdattaa usein kesällä konerikon kärsineitä venekuntia turvasatamaan.

Vanhempi merivartija Joel Mattila
Vanhempi merivartija Joel Mattila pitää monipuolisesta työstään Nauvon merivartioasemalla.Minna Rosvall / Yle

Jäitä on vähän ja keli tavanomainen

Seisomme Joel Mattilan kanssa melko autiossa Nauvon merivartioaseman rannassa. Alukset on siirretty talviteloille ilmatyynyalusta lukuun ottamatta. Räntää tulee taivaalta sakeasti.

Meripelastushelikopterin oli tarkoitus tulla tekemään pelastusharjoitus Nauvon merivartioaseman väen kanssa, mutta se jäi Turkuun huonon lentosään vuoksi. Onnettomuustilanteessa kopteri lentää räntäsateessakin, mutta ei harjoituksen vuoksi.

– Nyt on aika tyypillinen talvisää eli näkyvyys on huono ja sää on vähän utuinen ja sumuinen. Jos nyt pitäisi lähteä etsintätehtävään, olosuhteet olisivat haastavat, pohtii Mattila.

Jäätä ei ole näkyvissä kuin aivan rannassa. Matkalla Nauvoon suojaisissa lahdissa oli kuitenkin jäätä, joten pilkkijöitä ja jäälle uskaltautuvia on varmasti liikkeellä.

– Jää on hyvin heikkoa. Jos sisälahdissa on jäätä, se on todella loskaista ja jään päällä on vettä. Jään päälle ei kannata mennä, neuvoo Mattila.

Mattilalla on yllään merivartiostolle suunniteltu merellinen suoja-asu eli sillä asulla hän voi lähteä vaikka heti pintapelastustehtävään. Aika harvoin merivartija kuitenkaan joutuu veteen.

– Jos veneellä ei pääse tarpeeksi lähelle, silloin pintapelastaja ui vaikka narun kanssa veneelle tai rantaan, jos sitä ei saavuteta muuten. Pelastettavan kainaloiden alta pujotetaan lenkki, jota käytetään myös helikopterivinssauksessa. Sen avulla veden varaan joutunut saadaan turvaan, kertoo Mattila.

Nuorta miestä kiinnosti merivartijan työssä työn monipuolisuus. Peruspäiviä ei Mattilan mukaan ole, tehtäväkenttä on laaja ja yhteistyötä tehdään tiiviisti ensihoidon ja poliisin kanssa.

Ilmatyynyalus Nauvossa
Nauvon merivartioaseman ilmatyynyalus on valmiina lähtöön muutamassa minuutissa.Minna Rosvall / Yle

Jäihin putoamisesta pitää ilmoittaa viranomaisille

Meripelastusjohtaja Petri Kippola Meripelastuskeskus Turusta vahvistaa merivartijan kertomukset rauhallisesta talvesta. Varsinaisia meripelastustehtäviä, joissa ihminen on vajonnut jäihin, on ollut alkutalven aikana Lounais-Suomen merialueella kolme. Yksi jäihin pudonnut menehtyi Kemiönsaaressa tammikuussa.

Kaikki jäihin putoamiset eivät kuitenkaan tule viranomaisten tietoon. Merivartiosto toivoo, että jokaisesta jäihin putoamisesta ilmoitettaisiin viranomaisille, jotta merivartiostoa ei myöhemmin kutsuta etsimään mahdollisia uhreja mystisen, ison avannon ääreen.

Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin.

Petri Kippola

– Tiedossamme on tältä talvelta ainakin neljä tapahtumaa, joissa jäihin pudonnut on päässyt omin tai naapurin voimin ylös avannosta. Myös pelastuslaitos kutsutaan joskus apuun, joten tehtävä ei tule merivartiostolle saakka, kertoo Kippola.

Toisaalta Kippola kertoo, että tilastoissa näkyy kevätjäiden petollisuus. Kahtena viime talvena tehtävämäärät ovat tuplaantuneet kevättä kohti.

– Alkutalvesta jää on usein teräsjäätä, joten se kestää jäällä kulkijaa paremmin. Keväällä kaislikot ja virtapaikat heikkenevät nopeasti. Jää niin sanotusti puikkoontuu. Jos vettä on kaksi metriä, metrin syvyydessä oleva kivi voi tehdä pyörteen, joka syö jäätä altapäin, kertoo Kippola.

Jäät heikkenevät kevätpäivän aikana. Aamulla, yöpakkasten jälkeen, pilkkijä voi päästä matkaan kuivin jaloin, kun jää on vahvempaa. Palatessaan hän voi mennä jään läpi.