Espanjan historian kenties seuratuin oikeudenkäynti alkaa – katalaanijohtajat vastaavat syytteisiin muun muassa kapinasta

Syytettyjen penkillä on 12 katalaanijohtajaa. Syytteet liittyvät toissavuonna järjestettyyn itsenäisyysäänestykseen, joka oli Espanjan keskushallinnon mukaan laiton. Tuomiot voivat olla kovia.

Katalonia
Nainen kantaa keltaista nauhasymbolia Barcelonassa
Nainen kantoi keltaista nauhasymbolia Barcelonassa viime syyskuussa. Hän osoitti näin tukea vangituille katalaanijohtajille.Enric Fontucuberta / EPA

BarcelonaBarcelonan katuja kulkeva ei voi olla huomaamatta keltaisia nauhoja. Niitä on ripustettu parvekkeille ja maalattu katuihin sekä rakennusten seiniin.

Nauhat symboloivat solidaarisuutta niille katalaanipoliitikoille ja aktivisteille, jotka vastaavat syytteisiin tänään Madridissa alkavassa oikeudenkäynnissä. Heitä syytetään laittoman kansanäänestyksen järjestämisestä vuoden 2017 lokakuussa ja sen jälkeen annetusta yksipuolisesta itsenäisyysjulistuksesta.

Aluksi oikeudessa kuullaan 12 katalaanijohtajaa ja myöhemmin muita syytettyjä.

Katalaanijohtaja Carles Puigdemont pakeni syytteitä Belgiaan.  Kuva on elokuulta 2018.
Katalaanijohtaja Carles Puigdemont pakeni syytteitä Belgiaan. Kuva on elokuulta 2018.Stephanie Lecoqo / EPA

Osa syytetyistä on ollut tutkintavankeudessa odottamassa oikeudenkäyntiä nyt jo yli vuoden. Itsenäisyyttä vaativien katalaanien mukaan kyse on poliittisista vangeista.

Lisäksi jotkut pakenivat ulkomaille. Heihin lukeutuu Katalonian entinen aluejohtaja Carles Puigdemont, joka pakeni syytteitä Belgiaan.

Espanjan keskushallinto on turhaan yrittänyt saada Belgiaa luovuttamaan Puigdemontia Espanjaan tuomittavaksi.

Pitkä oikeudenkäynti, pitkät tuomiot

Oikeudenkäynti alkaa tiistaiaamuna syytettyjen kuulemisella, eikä sen päättymispäivästä ei toistaiseksi ole tietoa. Selvää on, että oikeudenkäynnistä tulee pitkä: pelkästään esitutkintamateriaalia on tuhansia sivuja.

Syytettyjen kuulemiseen on varattu ainakin kolme kuukautta. Syytteet vaihtelevat kapinasta julkisten varojen väärinkäyttöön.

Eniten kuohuntaa ovat aiheuttaneet kapinasyytteet. Esimerkiksi katalonialaisen kulttuurijärjestö Omníumin perustajaa Jordi Cuixartia syytetään kapinasta lokakuussa 2017 järjestettyyn itsenäisyysäänestykseen liittyen. Tuolloin katalaaniaktivistit estivät todisteita äänestyksestä etsineen poliisin ulospääsyn talousministeriön rakennuksesta.

Jordi Cuixart vois saada jopa 17 vuoden tuomion. Kuva on vuodelta 2017.
Jordi Cuixart vois saada jopa 17 vuoden tuomion. Kuva on vuodelta 2017.Paco Campos / EPA

Cuixartia voi odottaa jopa 17 vuoden tuomio. Myös muille vaadittavat tuomiot ovat kovia. Katalonian entiselle varapresidentille Oriol Junquerasille laittoman itsenäisyysäänestyksen järjestäminen voi tuoda 25 vuoden tuomion.

Kapinasyytteitä ovat kritisoineet niin ihmisoikeusjärjestö Amnesty International kuin eurooppalaiset ja espanjalaiset lainoppineetkin.

Kriitikkojen joukossa on myös kapinapykälän Espanjan lakiin laatinut, nyt jo eläkkeellä oleva oikeustieteen professori Diego Lopez Garrido.

Oikeustieteen professori Diego López Garrido on kritisoinut syytteitä.
Oikeustieteen professori Diego López Garrido on kritisoinut syytteitä.Cugnot mathieu / EPA

Tuomareita väitetään puolueellisiksi

Kataloniassa kritiikkiä on herättänyt erityisesti se, että syytetyt tuomitaan Madridissa eikä Kataloniassa. Espanjan keskushallinnon mukaan näin taataan puolueeton oikeudenkäynti.

Itsenäisyysmieliset katalaanit ovat päinvastaista mieltä. Heidän mukaansa tapauksen tuomarit toimivat Espanjan keskushallinnon alaisuudessa. He eivät usko sen voivan olla puolueeton.

Oikeudenkäynnin vuoksi Kataloniassa järjestetään lukuisia mielenilmauksia, ja 21. helmikuuta luvassa on yleislakko. Oikeudenkäyntiä seuraavat paikan päältä sadat toimittajat ympäri maailmaa.

Katalonia alueparlamentti on osittain tauolla oikeudenkäynnin alkamisen vuoksi.

Oikeudenkäynti osuu poliittisesti arkaan aikaan

Oikeudenkäynnin merkitys Espanjan politiikalle on suuri. Maan pääministeri, sosialistipuolue PSOE:n Pedro Sánchez on yrittänyt luoda vuoropuhelua Katalonian aluehallinnon kanssa. Toistaiseksi keskustelu on jäissä.

Sánchez ei ole suostumassa Katalonian aluehallinnon vaatimuksiin laillisen itsenäisyysäänestyksen järjestämisestä. Katalonian aluejohtajan Quim Torran mukaan äänestys on kuitenkin ainoa tapa päättää umpisolmuksi kiristynyt tilanne Katalonian ja Espanjan keskushallinnon välillä.

Aluejohtaja Quim Torra havittelee sinnikkäästi uutta äänestystä.
Aluejohtaja Quim Torra havittelee sinnikkäästi uutta äänestystä.Quique Garcia / EPA

Pyrkimykset dialogiin ovat suututtaneet Espanjan oikeisto-opposition, joka vaatii Sánchezin eroa ja uusia vaaleja.

Sánchez luotsaa vähemmistöhallitusta ja tarvitsee siksi myös Katalonian separatistipuoleiden tukea keskiviikkona järjestettävässä budjettiäänestyksessä. Niiden mukaan tuki riippuu Sánchezin linjauksista Katalonian itsenäisyyden suhteen.

Sánchez on vastannut vaatimuksiin uhkaamalla järjestää ennenaikaiset vaalit jo huhtikuussa. Mikäli näin kävisi ja Espanjan oikeistopuolueet nousivat valtaan, vangitut katalaanijohtajat joutuisivat mitä todennäköisemmin kärsimään tuomionsa Madridissa Katalonian sijaan.

Pääministeri Pedro Sánchez tarvitsee kaikesta huolimatta Katalonian apua.
Pääministeri Pedro Sánchez tarvitsee kaikesta huolimatta Katalonian apua.Pierre-Philippe Marcou / AFP

Sánchezin taakkaa lisää myös viime vuoden lopulla tapahtunut murskatappio Andalusian aluevaaleissa. Tuloksen uskotaan heijastuvan myöhemmin tänä vuonna pidettäviin paikallis-, alue- ja eurovaaleihin.

Andalusiassa äärioikeistolainen Vox-puolue sai historiallisen vaalivoiton, ja sen uskotaan menestyvän myös tulevissa vaaleissa.