Juupajokinen viljelijä muutti karjatilansa ilmastonmuutosta vastaan taistelevaksi hiilinieluksi

Hiilen sitomista ei tueta rahallisesti, vaikka asiantuntijan mielestä kannattaisi.

ilmastonmuutos
Highland-sonneja Metsäojan tilalla Juupajoella
Metsäojan laitumilta on lohkaistu alueita heinäkasvien viljelylle, jotta maa ottaisi mahdollisimman hyvin hiilidioksidia vastaan.Antti Eintola / Yle

Se kävi lopulta yllättävän helposti, Pertti Pasuri summaa kotitilansa pihassa.

Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteen laitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maahan.

Projektin kesto on viisi vuotta, ja Metsäojan tilalla pyritään pysyvästi kohti hiilineutrauliutta.

Juupajokisen Metsäojan tilan isäntä Pertti Pasuri
Pertti Pasurin mukaan Metsäojan tilan hiilineutraaliksi muuttaminen kävi helposti.Tuomas Hirvonen / Yle

Mutta kuinka hiilen varastointi voi toimia huonon ekologisen maineen saaneessa lihakarjantuotannossa? Pasuria helpotti se, että hän kasvattaa paksuturkkisia Highland Cattle -sonneja, jotka laiduntavat ulkona ympäri vuoden. Siksi Metsäojan tilalla ei tarvittu radikaaleja muutoksia.

Keinot vaihtelevat tilakohtaisesti. Pasurin tilalla keinoja ovat muun muassa heinäkasvien kasvattaminen sekä maan hengittävyydestä ja hyvästä kunnosta huolehtiminen.

– Meillä kasvaa koko kesän kahdeksaa eri heinäkasvia siten, että joku niistä on aina parhaassa kasvuvaiheessaan, Pertti Pasuri sanoo.

Hiilidioksidin sitomista edesauttavat syväjuuriset kasvit, jotka pitävät maaperän kuohkeana. Maan ilmavuutta ja hiilen sitomiskykyä voidaan kohentaa myös koneellisesti.

Hiilen sitomista ei tueta – ainakaan vielä

Päästöjen vähentäminen on tärkein yksittäinen osa taistelussa ilmastonmuutosta vastan. Se ei kuitenkaan yksin riitä, ja ihmiskunnan on löydettävä keinoja, joilla hiilidioksidia saadaan poistettua ilmakehästä.

Maatalousmaiden muuttaminen hiilinieluiksi on tärkeää, koska maatalous tuottaa Suomessa 10–15 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Tosin tästä suurin osa on peräisin turvemaiden hiilen hajoamisesta.

Peltomaan hiilivaraston kasvattaminen on Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattilan mukaan järkevää, koska se hyödyttää ilmaston lisäksi myös viljelijää, kun viljelysmaista tulee tuottavampia.

– Maan multavuus nousee ja ravinteiden sekä veden pidätyskyky paranevat. Lisäksi hiiltä kertyy maahan paljon.

Highland-sonneja Metsäojan tilalla Juupajoella
Highland Cattle -sonnit pärjäävät karuissakin oloissa, joten ne voivat laiduntaa ympäri vuoden ulkona.Antti Eintola / Yle

Vaikka hiilineutraaliin elämään päästään kohtalaisen pienillä toimilla, siitä saattaa syntyä viljelijälle aluksi lisää kustannuksia.

– Viljatilalliselle voi tulla kuluja esimerkiksi siitä, että viljan sekaan laitetaan vähän heinää, jotta pelto vihertää myös puinnin jälkeen, Pertti Pasuri toteaa.

Hiilen sitomista ei tueta tällä hetkellä rahallisesti, vaikkakin hiilidioksidia keräävien kasvien istuttamisesta saa rahaa. Tuomas Mattilan mielestä maatilojen aktiivisia ympäristötoimia pitäisi tukea nykyistä paremmin.

– Uskon, että viljelijöitä motivoisi enemmän se, että tuki olisi sidoksissa enemmän tuloksiin kuin pelkkiin toimenpiteisiin.

Paljon pelissä

Metsäojan tilalla Pertti Pasuri katselee tyttärensä teini-ikäisen pojan reipasta työntekoa sonnien aitauksessa. Pasuri on helpottunut siitä, että tilalle on tulossa jatkaja, jota kiinnostavat valtavasti hiilen sitominen ja hiilinielut.

– Ehkä tällä maapallolla on tulevaisuutta. Pienillä asioilla pystytään tekemään aika paljon, kun kaikki tekevät pikkuisen.

Myös Tuomas Mattilalla on ilmastotoimien vaikutuksista omakohtaista kokemusta, sillä hän hoitaa vaimonsa kanssa Kilpiän tilaa Lohjalla. Luomuviljatilallaan pariskunta tekee jatkuvasti tutkimus- ja koetoimintaa.

Sukutilalla kaiken toiminnan lähtökohtana on kestävä viljely.

– Ehkä se on sitä viljelijän etiikkaa, jossa tila pitää jättää paremmassa kunnossa seuraavalle kuin missä sen sai.

Metsäojan tilan isäntä ja Highland-sonneja

Korjaus 15.2.2019: "Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteen laitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia hänen ja noin sadan muun suomalaisen viljelijän maatilasta tehtäisiin hiilineutraali." muotoon "Juupajokinen lihakarjan kasvattaja näki viime kesänä sanomalehdessä kutsun Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Ilmatieteen laitoksen vetämään pilottiin, jossa selvitetään mahdollisuuksia sitoa hiilidioksidia ilmakehästä maahan."

Lisää aiheesta:

Nyt on tavoitteet ja säännöt, mutta millaisiin ilmastotekoihin maat ryhtyvät käytännössä? Näin ympäristöjärjestöissä arvioidaan ilmastoneuvotteluiden lopputulosta

5 vinkkiä viime hetken ilmastotekoihin – näihin Sipilän hallitus ehtisi vielä tarttua, vaikka valta vaihtuukin jo keväällä Maanviljelijän pitää jo varautua ilmastonmuutokseen – Lämpö lisääntyy, mutta valo voi jopa vähetä

Aiheesta voi keskustella 15.2. klo 22.00 asti.