Hallituksen teettämä selvitys: Pohjoiseen tähyävä Kiina tuottaa Suomelle sekä uhkia että suuria mahdollisuuksia

Kiina on aktivoitunut arktisilla alueilla viime aikoina ja lisää vaikutustaan jatkossa entisestään.

arktinen alue
Perinteinen kiinalainen kankaasta tehty lohikäärme ennen uudenvuoden yön paraatia Hongkongissa Kiinassa.
Perinteinen kiinalainen kankaasta tehty lohikäärmeJerome Favre / EPA

Kiina on tullut entistä aktiivisemmaksi arktisilla alueilla viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, ja se aikoo lisätä toimeliaisuuttaan jatkossa huomattavasti.

Valtioneuvostolle tehdyn tuoreen selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Kiinan lisääntyvä toiminta pohjoisessa tuottaa Suomelle sekä huolenaiheita että suuria mahdollisuuksia. Selvityksen kirjoittajista puolet työskentelee Lapin yliopiston Arktisessa keskuksessa.

Lähdetään liikkeelle mahdollisuuksista.

Kiina päätti viime vuonna, että se lisää entisestään tutkimusta ja taloudellista toimintaansa arktisilla alueilla. Se on kiinnostunut erityisesti energiasta ja raaka-aineista sekä uusista merireiteistä, mutta myös esimerkiksi yhteistyöstä matkailun alalla.

Laajamittaista kiinalaista yritystoimintaa viritellään jo nyt esimerkiksi kahteen kaupunkiin Lapissa. Kemin biopolttoainelaitokselle ja Kemijärven biotuotetehtaalle kaavaillaan mittavaa kiinalaista rahoitusta.

Tulevaisuudessa saatetaan puhua jopa Kiinan mittakaavassa jättimäisistä hankkeista. Kiinassa on alustavia kaavailuja esimerkiksi kansainvälisistä liikenneväylien parannusurakoista, joiden kustannusarvioiden rinnalla miljardi euroa on jo pikkuraha.

Muiden maiden kannattaa olla varuillaan

Selvityksessä käydään läpi myös mahdollisia uhkia, joita voi aiheutua Kiinan laajamittaisesta levittäytymisestä pohjoiseen. Kiinan kasvavat investoinnit saattavat lisätä Kiinan poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaa muissa maissa.

Selvityksen mukaan Kiinan hallitus on ollut ainakin tähän asti huomattavan varovainen lisätessään pohjoisen painoarvoa ulkopolitiikassaan ja taloudessaan, jotta se ei ärsyttäisi alueen valtioita – erityisesti Venäjää.

Jotkut kansainvälisen politiikan tutkijat kuitenkin uskovat, että Kiina lisää sotilaallista läsnäoloaan arktisilla alueilla ennemmin tai viimeistään myöhemmin, ja se lisää taloudellisia, poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä alueen valtioiden välillä.

Toisaalta selvityksen mukaan Suomessa pelätään sitä, että suuret kiinalaisinvestoinnit esimerkiksi biojalostamoihin jäävätkin lyhytaikaisiksi tai jopa kokonaan toteutumatta, tai että kiinalaiset yritykset ja työntekijät heikentävät työllisyyttä tai työoloja esimerkiksi Lapissa.

Lisäksi Kiinaa kritisoidaan siitä, että se ei ole täysin sitoutunut ilmansaasteiden vähennystavoitteisiin, esimerkiksi mustan hiilen polton ja metaanipäästöjen vähentämiseen, eikä se kunnioita alkuperäiskansojen oikeuksia omilla alueillaan.

Selvitys antaa myös ohjeita suomalaisille: Meidän tulee olla varovaisia silloin, jos Kiina yrittää vaikuttaa erityisen tärkeisiin liikenneinvestointeihin. Ja meidän tulee oppia ymmärtämään paremmin Kiinaa; sen kieltä, kulttuuria, taloutta ja yhteiskuntaa.