Lääkäri: "Älä silitä äläkä ruoki katukoiraa ulkomailla" – varomattomuus voi altistaa raivotaudille

Suomessa hoidetaan vuosittain ihmisiä, jotka ovat altistuneet raivotaudille ulkomailla. Pelkästään Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella rabieksen estohoito annettiin viime vuonna 61 ihmiselle.

vesikauhu
Koditon koira ja kissa kujalla.
Koditon koira ja kissa kujalla.Mohamed Hossam / EPA

Kaukomailla tai Itä-Euroopassa matkaileva törmää reissullaan kodittomaan koiraan tai kissaan. Matkailijan tekee mieli ojentaa käsi ja silittää eläintä.

– Katukissoja ja -koiria ei tule silittää, ruokkia eikä hoivata, huomauttaa apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Huomautuksen syy on riski saada rabies- eli vesikauhutartunta. Rabieksen esiintymisalueilla matkailija voi altistua vesikauhutartunnalle sairaan eläimen pureman kautta.

Estohoitojen määrä suurin tartuntatautirekisterin perustamisen jälkeen HUSin alueella

HUSin alueella estohoitoa annettiin viime vuonna 61 ihmiselle. Määrä oli vuoden 1995 tartuntatautirekisterin perustamisen jälkeen korkein.

– Suomalaisten rabiesaltistuksista suurin osa tapahtui ulkomaanmatkalla, Ruotsalainen sanoo.

Yhden ihmisen estohoito maksaa noin 2100 euroa. Estohoidossa annetaan neljä tai viisi rokotusta ja joissakin tapauksissa vasta-ainehoito.

Rabies on aivotulehdus, joka oireisena johtaa kuolemaan. Rabiesta esiintyy muun muassa Aasiassa, Afrikassa ja Venäjällä.

Koiran tai kissan pureman ohella rabiekselle voi altistua muun muassa apinan tai lepakon puremasta. Tartunnan voi saada myös syljen välityksellä.

Jos eläin puraisee, pitää puremahaava puhdistaa välittömästi. Matkailijan on myös hakeuduttava lääkäriin, jossa aloitetaan rabieksen estohoito.

Ulkomailta hankittu koira voi kantaa rabiesta

Ulkomaanmatkailun ohella vesikauhulle voi altistua, jos hankkii koiran maasta, jossa rabiesta esiintyy. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tiedotti alkuviikosta kahdesta Venäjältä laittomasti tuodusta koirasta, joilla epäiltiin rabiesta. Kummaltakaan ei tutkimuksissa löytynyt tautia.

Itärajalla sijaitsevassa Etelä-Karjalassa tulee silloin tällöin esiin epäilyjä siitä, että Venäjältä salakuljetetulla koiralla on raivotauti.

– Koira salakuljetetaan Suomeen. Eläimen käytös muuttuu yhtäkkiä ja omistajalle tulee huoli, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin infektioylilääkäri Pekka Suomalainen kertoo.

Kyse on yksittäistapauksista. Rabiesriski on kuitenkin todellinen.

– Yhteiskunta maksaa luvattomasta toiminnasta, Suomalainen sanoo viitaten estohoitojen kustannuksiin.

Riski ei koske pelkästään salakuljetettuja tai muuten laittomasti tuotuja koiria. Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen HUSista sanoo, että estohoitoja on annettu myös rabiesalueilta rescue-järjestöjen kautta tuotujen koirien aiheuttamiin puremiin, kun eläin on käyttäytynyt poikkeavasti.

Etelä-Karjalassa lääkärit ovat määränneet viime vuosina 6–10 rabieksen estohoitoa vuodessa. Suurin osa hoidettavista on altistunut rabiekselle ulkomaanmatkalla.

Syötin tunnistaa kieltomerkistä.
Itärajan maastoon levitetään vuosittain raivotaudin syöttirokotteita villieläimille.YLE / Janne Ahjopalo

Villieläinten kantamaa tautia pysäytetään rajalla

Itärajalla rabiesriskin aiheuttavat myös rajan yli kulkevat villieläimet.

Raja-alueella Ilomantsista Virolahdelle maastoon levitetään vuosittain raivotaudin syöttirokotteita (siirryt toiseen palveluun), joiden tavoitteena on estää luonnonvaraisilla eläimillä esiintyvän metsäraivotaudin leviäminen Suomeen.

Suomi on ollut virallisesti raivotaudista vapaa maa vuodesta 1991 alkaen.