Sri Lanka aloittaa kuolemaantuomittujen teloitukset vuosikymmenten tauon jälkeen – pyöveleiksi etsitään henkisesti vahvoja miehiä

Sri Lankan presidentti ottaa mallia filippiiniläisen virkaveljensä kovista otteista huumerikollisuuden kitkemiseksi.

kuolemanrangaistus
Hirttoköysi.
Stephen Burrows / AOP

Sri Lanka alkaa teloittaa kuolemaantuomittuja vankeja ensimmäistä kertaa yli 40 vuoteen. Saarivaltio keskeytti kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon vuonna 1976.

Maan presidentti Maithripala Sirisena ilmoitti viime viikolla, että hän aikoo aloittaa hirttorangaistukset kahden kuukauden kuluessa.

Sirisena vieraili tammikuussa Filippiineillä, jonka presidentti Rodrigo Duterte taistelee huumerikollisuutta vastaan kovin ottein.

Vierailunsa jälkeen Sirisena sanoi, että hän ottaa mallia Duterten toimintatavoista laittomien huumeiden vastaisessa taistelussa.

Sirisena kertoi Sri Lankan parlamentille, että hän palauttaa kuolemanrangaistuksen huumausainerikoksista tuomituille.

– Vaadin, että ihmisoikeusjärjestöt eivät vastusta kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoa, koska se tehdään huumeiden aiheuttaman uhkan ja alamaailman toiminnan kontrolloimiseksi Sri Lankassa, Sirisena sanoi The Guardian -lehden (siirryt toiseen palveluun) mukaan.

Sri Lankassa rikollisia tuomitaan kuolemaan murhista, raiskauksista ja huumausainerikoksista, mutta tuomiot on muutettu elinkautisiksi vankeusrangaistuksiksi.

The Guardianin mukaan joulukuussa 2018 Sri Lankassa oli 1 299 kuolemaantuomittua vankia. Heistä 84 oli naisia.

Haussa kaksi pyöveliä

Nyt maa on aloittanut pyövelien rekrytoinnin. Tehtävään haetaan kahta srilankalaista 18–45 -vuotiasta miestä, joilla on "henkistä voimaa" ja "erinomainen moraalinen luonne".

Sri Lankan oikeusministeriö kertoo, että se on saanut päätöksen hallinnolliset toimet viiden huumerikoksista tuomitun teloittamiseksi.

Filippiinien heinäkuussa 2016 alkaneessa huumeiden vastaisessa sodassa on kuollut yli 5 000 ihmistä. Ihmisoikeusjärjestöt pitävät Filippiinien hallituksen kovia otteita ihmisoikeuksien vastaisina.

New Yorkista käsin toimivan Human Rights Watchin tutkija Carlos Conde kutsui tammikuussa Duterten toimintaa ihmisoikeuskatastrofiksi, jota yhdenkään maan ei pitäisi edes yrittää jäljitellä.

Lähteet: AFP, Reuters