Suomalaiset märehtivät yöllä töitä, ilmastonmuutosta ja jopa kukkien kastelua – "Miksi minusta tulee öisin ylidramaattinen marttyyri?"

Yle kysyi suomalaisilta, mistä he murehtivat, jos heräävät yöllä. Vastauksia tuli verkkosivujemme kautta vajaassa viikossa liki kolmetuhatta.

Murehtiminen
Ihminen pyörii sängyssä pimeässä makuuhuoneessa ja murehtii.
Moni huolehtii yön pimeinä tunteina sängyssä pyöriessään muun muassa talouttaan ja pelkää esimerkiksi sairastuvansa vakavasti.Paulus Markkula / Yle

Kello on 3.21, kun säpsähdät hereille.

Vilkaiset puhelinta, korjaat asentoa, vedät peittoa tiukemmin päälle. Pidät silmiäsi kiinni ja yrität rentoutua, mutta uni ei vain tule.

Ajatukset sen sijaan tulevat, ja ne rynnistävät suoraan päälle.

Vielä päivällä varsin vähäpätöisiltä tuntuneista asioista paisuu pimeässä makuuhuoneessa yhtäkkiä ongelmia, jotka ottavat suorastaan mörkömäiset mittasuhteet.

Kuulostaako tutulta? Jos vastasit kyllä, et ole yksin.

Noin 3000 ihmistä – nuorin 15 ja vanhin noin 80 – avautui Ylelle omista yöllisistä murheistaan verkkosivuillamme julkaistun kyselylomakkeen kautta.

Ja niitä murheita on paljon.

Luisuuko elämä alamäkeen?

"Raha, työasiat ja ihmissuhteet. Usein huolelle on vaikea antaa sanoja. Se vain tuntuu voimakkaana ja painavana asiana, josta ei pääse eroon, vaikka kuinka toivoisi."

Näin yöllisistä ajatuksistaan kirjoittaa 20-vuotias nainen, yksi yömurehtijoista. Samalla hän tulee tiivistäneeksi ne huolenaiheet, jotka meille tulleissa vastauksissa nousivat yleisimmin esille.

40-vuotias koulussa työskentelevä nainen kertoo esimerkiksi huolehtivansa öisin väleistään oppilaisiin ja kollegoihin, 50 vuoden ikäistä miesvastaajaa mietityttää, onko hän tehnyt töissä jonkin virheen.

Yksinhuoltajaäiti murehtii työpaikan säilymistä ja talouttaan, kun uraa tekevä perheenisä on harmissaan riittämättömästä ajasta lastensa kanssa.

"Mieleen tuli kaikenlaisia ajatuksia epäonnistumisesta, työttömyydestä ja elämän alamäkeen luisumisesta. Tuli olo, että nyt tällä sekunnilla pitäisi oikeastaan nousta ylös ja tehdä kaikki valmiiksi", kirjoittaa puolestaan 29-vuotias mies, joka on saanut itsensä öisin kierroksille loputtomalta tuntuneen gradutyönsä takia.

16-vuotias muunsukupuolinen taas kertoo kantavansa huolta siitä, onko hän ollut seurustelusuhteessaan tarpeeksi hyvä kumppani.

Nainen kävelee pimeässä asunnossa yöllä.
Erilaiset stressinaiheet putkahtavat yöllä helpommin pintaan kuin päivällä, sillä aivot toimivat väsyneenä tahmeammin.Paulus Markkula / Yle

Ja ikään kuin omat henkilökohtaiset murheet eivät riittäisi, osa vastaajista paljastaa kantavansa huolta myös koko ihmiskunnan tilasta. Ilmastonmuutoksesta, sodista, nälänhädästä, maailmanpolitiikasta ja elämän yleisestä epäoikeudenmukaisuudesta.

"Miksi minusta tulee öisin ylidramaattinen marttyyri?" ihmettelee 32-vuotias naisvastaaja.

Annetaan asiantuntijan kertoa.

Perfektionismi ruokkii yöllisiä pelkoja

Työterveyslaitokselta kysymykseen vastaa uniasiantuntija ja psykologi Mikael Sallinen.

Hänen mukaansa ilmiö johtuu siitä, että aivojen tunteiden säätely heikentyy väsyneenä. Erilaiset stressinaiheet siis pulpahtavat helpommin pintaan, kun ihminen ei ole ihan terävimmillään.

– Yöllä ympärillä ei ole myöskään virikkeitä, jotka ohjaisivat ajatuksia pois näistä ongelmista, kuten päivällä tapahtuu, Sallinen selventää.

Kyseiselle ilmiölle on oma nimensäkin: ruminaatio. Se tarkoittaa märehtimistä.

Myös tietyt luonteenpiirteet saattavat ruokkia öisiä kauhuskenaarioita.

– On olemassa jonkin verran näyttöä siitä, että perfektionismi, neuroottisuus ja ylitunnollisuus liittyvät tällaiseen oirehtimiseen, psykologi sanoo.

Eli ihminen, joka pyrkii tekemään kaikki asiat täydellisesti, saattaa kantaa muita useammin huolta pienistäkin arkisista asioista.

Ylen joukkoistukseen vastannut 37-vuotias mies kertoi miettivänsä yöllä muun muassa autojen toimintaa ja polttopuiden riittävyyttä, 29-vuotias nainen kukkien kastelemista.

"Kaikkea pitäisi ehtiä tekemään enemmän ja paremmin, ja samanaikaisesti pitäisi ehtiä nauttimaan elämästä. Minulla on kaikkea, mitä olen halunnut, ja kaiken järjen mukaan minun tulisi olla iloinen ja huoleton. Silti jatkuva ahdistus ja riittämättömyyden tunne vaivaavat", summaa tuntojaan 39-vuotias mies.

Voiko tästä kaikesta päätellä, että suomalaisten yöt kuluvat murehtien?

Varmaa vastausta asiaan ei ole, sillä ilmiön yleisyyttä ei ole tarkemmin tutkittu.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimusprofessori ja unitutkija Timo Partonen kuitenkin arvioi, että varsin moni suomalainen murehtii asioita öisin ainakin satunnaisesti.

Jotakin voi kertoa sekin, että työikäisten tilapäinen unettomuusoireilu on THL:n ja Työterveyslaitoksen yhteisten tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun)yleistynyt 2000- ja 2010-lukujen aikana.

Samaan aikaan entistä harvempi kokee nukkuvansa riittävästi.

Tämä käy ilmi muun muassa väestötason terveyttä kuvaavissa Terveys 2011 (siirryt toiseen palveluun)- ja Fin Terveys 2017 (siirryt toiseen palveluun) -tutkimuksissa.

Niistä selvisi esimerkiksi, että noin kuudessa vuodessa liian vähän nukkuvien yli 30-vuotiaiden määrä on lisääntynyt.

Vuonna 2011 naisista 20 prosenttia kertoi nukkuvansa omasta mielestään liian vähän, kun jatkotutkimuksessa heitä oli jo 25 prosenttia. Puolestaan miehistä 16 prosenttia koki aiemmin nukkuvansa riittämättömästi, kun vuonna 2017 määrä oli noussut 22 prosenttiin.

Unihäiriöpotilaita hoitava dosentti Henri Tuomilehto pitää suuntausta huolestuttavana. Tuomilehto luonnehtisi uneen liittyviä ongelmia jo kansansairaudeksi.

– Tämä ongelma koskee myös muita kuin suomalaisia. Ihmiset ympäri maapalloa nukkuvat tällä hetkellä vähemmän ja huonommin kuin koskaan ennen.

Ylelle yöllisiä murheitaan jakaneista enemmistö kertoi, että asioiden vatvominen häiritsee heidän yöuniaan vähintään joskus.

"Loppuuko tämä murehtiminen koskaan?" kysyy 63-vuotias nainen.

Joitakin apukonsteja voi ainakin kokeilla.

sänky jossa ryppyiset lakanat
Jos yöllinen murehtiminen jatkuu useita öitä viikossa noin kuukauden, voi olla tarpeen hakea ulkopuolista apua.AOP

Ylen haastattelemien uniasiantuntijoiden mukaan yksi tapa laittaa yöllinen ahdistus ruotuun on nousta sängystä pois.

THL:n Timo Partonen sanoo, että jos uni ei heräämisen jälkeen tule takaisin esimerkiksi noin vartissa, kannattaa siirtyä toiseen huoneeseen ja olla tekemättä mitään, jolloin tylsyys houkuttelee unen takaisin.

– Sänkyyn ei kannata mennä pyörimään, ennen kuin oikeasti tuntee olonsa taas uneliaaksi.

Toinen keino päästä irti yöllä asioiden vatvomisesta on pitää niin sanottu “huolihetki”, eli käsitellä aktiivisesti omaa mieltä painavia asioita päivällä joko yksin tai jonkun kanssa jutellen.

– Aivoja siis ikään kuin komennetaan siihen, että ikävät asiat käsitellään muualla ja sänky on vain nukkumista varten, Uniliiton uniterapeutti Susan Pihl kuvailee.

Mikäli ajatukset siitä huolimatta vyöryvät niskaan yöllä ja kehon jännitys jatkuu, voi Pihlin mukaan kokeilla auttaisiko esimerkiksi eri lihasryhmien jännittäminen ja rentouttaminen vuorollaan keventämään epämiellyttävää oloa.

– Yksi usein käytetty konsti on myös laittaa kädet rinnan päälle ja miettiä hengittävänsä oman sydämen kautta. Sekin rauhoittaa sykettä tehokkaasti, hän vinkkaa.

Jos omat tai muilta lainatut konstit eivät kuitenkaan tehoa, ja öinen murehtiminen alkaa rassata omia hermoja pahemmin, saattaa olla aika hakea ulkopuolista apua.

Sitä on pähkäillyt esimerkiksi parisuhteestaan ja rahatilanteestaan huolta kantava 23-vuotias mies.

"Milloin minun kannattaa harkita lääkitystä tai ammattilaisen apua", hän haluaa tietää.

Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen pitäisi rajana sitä, jos asioiden vatvominen jatkuu useita öitä viikossa noin kuukauden ajan.

– Silloin voisi olla hyvä käydä juttelemassa tilanteesta esimerkiksi työterveyshuollossa.

Lue myös:

Älä anna huolille liikaa jalansijaa – lue vinkit murehtimisen lopettamiseksi

Selätä unettomuus asiantuntijoiden vinkeillä, mutta muista: "Minkään yksittäisen kikan kokeileminen ei todennäköisesti auta"