Tiekunnat totuttelevat uuteen yksityistielakiin – riitely tieasioista uhkaa tulla jatkossa turhan kalliiksi

Vuoden alussa voimaan tullut uusi yksityistielaki lakkautti kuntien tielautakunnat. Tieriidat ratkotaan jatkossa käräjillä.

yksityistiet
Saunoontie Teuvalla
Suomessa on ajokelpoisia yksityisteitä noin 350 000 kilometriä. Asuttuja yksityisteitä on 90 000 kilometriä.Pasi Takkunen/Yle

Yksityisteistä ja niiden kunnossapidosta vastaavissa tiekunnissa totutellaan vuoden vaihteessa voimaan tulleeseen uuteen yksityistielakiin.

Laki lakkautti kuntien tielautakunnat ja sysää lisää vastuuta tiekunnille.

– On hyvä, että yksityisteiden toimintaympäristöä uudistetaan. Huolenaiheena kuitenkin on, kasvavatko tieosakkaiden tienpidon kustannukset ja heikkeneekö oikeusturva aiheettomasti, toteaa erityisasiantuntija Jaakko Rahja Tieyhdistyksestä.

Riiteleminen tieasioista saattaa jatkossa tulla kalliiksi. Aiemmin tiekunnan päätöksistä saattoi valittaa oman kunnan tielautakuntaan, joka kiistan ratkaisi. Uusi laki mahdollistaa oikaisuvaatimuksen tekemisen ja myös kanteen nostamisen tiekuntaa vastaan käräjäoikeudessa.

– Valitettavasti oikeutta ei rahatta saa, sillä oikeuteen ei kannata mennä ilman asianajoapua. Tämän takia tiekuntien kannattaa hankkia oikeusturvavakuutus, opasti Rahja tiekuntia tiistaina Kauhavalla pidetyssä Alueellisessa Yksityistiepäivässä.

Tieisännöitsijä Perttu Potka
Kurikkalainen tieisännöitsijä Perttu Potka sanoo, että tiekunnissa tarvitaan nyt asiantuntemusta.Pasi Takkunen/Yle

"Yleensä asiat saadaan sovittua"

Uusi yksityistielaki puhuttaa tiekuntia ja tieosakkaita.

Uuden lain sisäänajossa tieisännöitsijöillä on tärkeä rooli. He ovat tiekuntien ja yksityisteiden varsilla asuvien tieosakkaiden apuna. Tieisännöitsijä Perttu Potkaa Kurikasta lain tuomat muutokset eivät kovin paljon huoleta.

Muutokset hän näkee pääosin hallinnollisina eikä usko, että tiekunnat joutuisivat kovin usein vastaamaan päätöksistään käräjille.

– Tieasioista ei riidellä enää niin kuin ennen. Yleensä asiat saadaan sovittua.

Potkan mielestä aivan selvää on kuitenkin se, että tiekuntien roolin muuttuessa asiantuntemuksen merkitys korostuu.

– Asiantuntemusta tarvitaan nyt entistä enemmän tiekunnissa. Meillä on hyvä yksityistielaki ja jos sen mukaan mennään, niin ei ole riidan aihetta, huomauttaa Potka.

Jorma O. Tarkka ja Olavi Metsälehto
Saunoontien asukas Jorma O. Tarkka (oik.) kävi kiittelemässä karijokelaista Olavi Metsälehtoa, joka huolehti alkuviikosta Tarkan kotitien auraukesta loskaisen viikonlopun jäljiltä.Pasi Takkunen/Yle

Tiekunnat herätettiin henkiin

Suomen teistä asuttuja yksityisteitä on noin 90 000 kilometriä. Siitä viitisentoista kilometriä on Teuvan Luovankylässä Saunoontien ja Pollarintien tiekunnan vastuulla. Luovankylässä eletään tieasioissa mullistuksen aikaa.

Uuden lain velvoittamana kaksi ajat sitten nukahtanutta tiekuntaa, Saunoontien ja Pollarintien tiekunnat, yhdistettiin. Tieosakkaita on runsaasti, sillä mukaan lasketaan niin teiden varsilla asuvat kuin teiden varsien metsänomistajatkin.

Enemmän kuin se mitä uuteen lakiin on kirjoitettu, Luovankylän väkeä huolettaa nyt se, että Teuvan kunta päätti lopettaa yksityisteiden kesäkunnossapidon. Kunta saa säästöä 100 000 euron verran vuodessa, mutta Luovankylän uudelle yhdistetylle tiekunnalle se tietää heti kättelyssä melko isoa haastetta.

Saunoontiellä asuva Jorma O. Tarkka on jo laskenut, että lisäkustannusta tulee hänelle itselleen ainakin useita kymmeniä euroja vuodessa.

– Ei kuitenkaan satasia, Tarkka huokaisee.

Talvikunnossapidosta Teuvan kunta huolehtii jatkossakin, mutta kesäkunnossapitokin on tien osakkaille iso urakka. Kunnalta on kuitenkin luvassa lana ja kylältä löytyy mies, joka on lanannut teitä aikaisemmin kunnan laskuun.

– Aika näyttää, saadaanko kyläläisten voimin pysymään tie yhtä hyvässä kunnossa kuin tähän asti. Toivottavasti.

Jorma O. Tarkka
Teuvalainen Jorma O. Tarkka toivoo yksityistien kunnossapidosta aiheutuvien kustannusten pysyvän kohtuullisina jatkossakin.Pasi Takkunen/Yle

Yhteisymmärrystä löytyy

Jorma O. Tarkan mukaan Luovankylällä näyttäisi olevan tällä hetkellä hyvä yhteisymmärrys tieasioiden hoidosta. Kahden tiekunnan yhdistäminenkin sujui luontevasti. Kenelläkään ei ollut siitä päätöksestä mitään moittimista, sanoo Tarkka.

Hän toivoo sovun myös säilyvän.

– Toivottavsti sopu säilyy. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole.

Oikeuteen asti ei ainakaan kannata lähteä riitelemään. Tieyhdistyksessä tiedetään, että tiekunnalle yksittäinen kiista saattaa olla kustannusriskinä suuruudeltaan enemmän kuin parin vuoden tiebudjetti.

Yksityisteiden tienpidosta maksavat pääosan tien osakkaat. Kuntien avustusperiaatteet vaihtelevat selvästi eri kunnissa. Kuntien tuki koko maassa yksityisteille on noin 30 miljoonaa euroa vuodessa, kun koko yksityisteiden tienpidon kustannus on vuositasolla 150–200 miljoonaa euroa.

Valtio puolestaan avustaa esimerkiksi siltojen teossa, mutta valtion avustuksetkin tiekunnille ovat pienenemässä. Tieyhdistystä huolettaa, missä määrin valtiolta riittää jatkossa rahaa yksityisteille.