"Suuri rakennuspalo" voi osoittautua liedellä kärähtäneeksi evääksi – Uusi hätäkeskustietojärjestelmä vaatii vielä hiomista

Hätäkeskusten työtapa on uudistumassa. Nyt jo Oulun, Kuopion ja Porin hätäkeskuksissa käytössä oleva tietojärjestelmä laajenee kevään aikana koko maahan.

hätäkeskukset
Hätäkeskuspäivystäjä ruudun äärellä.
Toni Pitkänen / Yle

Hätäkeskuspäivystäjänä Kuopiossa runsaat kaksi vuotta työskennellyt Leena Partanen on opetellut viime viikot uusia työtapoja. Tietojärjestelmäpäivitys on muuttanut päivystäjien arkea, sillä hätäpuhelujen käsittely on muuttunut. Enää päivystäjä ei päätä itse, mitä yksikköjä tehtävälle lähtee.

Kuopion hätäkeskuksessa on menty uusin opein kolme viikkoa. Uusi järjestelmä perustuu riskianalyysityökaluun.

Päivystäjä esittää hätäpuhelun soittajalle järjestelmään syötettyjä kysymyksiä. Samalla päivystäjä täyttää valikosta eri vaihtoehtoja ja järjestelmä valitsee itse, mitä apua ja kuinka monta yksikköä kyseiselle tehtävälle hälytetään.

– Nyt järjestelmä ehdottaa itse yksiköt aiemmin määritellyn vasteenlaskentamallin mukaan. Välillä on ollut vähän ongelmaa, eikä tehtävälle aina ole "noussut" viranomaisen haluama yksikkö, sanoo hätäkeskuspäivystäjä Leena Partanen.

Suuri rakennuspalo oli jotain muuta

Kuopion hätäkeskuksessa muutaman viikon kokemus kertoo, että uusi järjestelmä on hälyttänyt joillekin tehtäville liikaa yksiköitä. Esimerkiksi Tohmajärvellä tuli viime viikolla hälytys suuresta rakennuspalosta.

Todellisuudessa omakotitalossa oli ruoka kärähtänyt liedellä, ja tilanne oli täysin eri kuin ennakkotieto. Tietojärjestelmässä on valmiina tuhansia vasteita, ja niitä säädetään harkitusti käytännön kokemusten perusteella.

– Ensimmäinen tuntuma on, että tehtävälle hälytetään nyt herkemmin entistä suurempi vaste, sanoo vs. valmiuspäällikkö Pasi Markkanen Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

– Ainakin Pohjois-Savossa uudistus on mennyt hyvin. Ei tässä ole mitään pelkoa ihmisillä tai meillä ollut. Erica-järjestelmä antaa hälytykset, ja yksiköt lähtevät liikkeelle, kertoo palomestari Antti Korhonen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.

Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen tietää, että välillä järjestelmä on hälyttänyt liikaa yksiköitä.

– Vaste määräytyy riskianalyysin tuloksena. Järjestelmä on rakennettu yhteistyössä viranomaisten kanssa, eikä se ole vielä täydellinen. Käyttöönoton edetessä riskianalyysipolkuja korjataan.

Hätäkeskuslaitos seuraa tarkasti, miten järjestelmäuudistus etenee ja millaista palautetta eri viranomaisilta tulee. Vastelaskelmaa viilataan harkiten.

– Isoja muutoksia ei tehdä heti. Rauhassa kerätään tietoa ja sitten säädetään, sanoo Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.

Pohjois-Savossa Kuopion päivystävä palomestari seuraa hälytyksiä. Tarvittaessa hän myös oikoo vasteita tai lisää yksiköitä tarpeen vaatiessa.

Hätäkeskukset voivat auttaa toisiaan ruuhkahuipuissa

Uusi tietojärjestelmä toimi hyvin maanantaina kuorma-auton kaaduttua rautatiesillan alle Kuopiossa. Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle tullut sammutusyksikkö nosti vähän vastetta, kun paikalle tarvittiin enemmän apua.

– Lisähälytys tuli paloasemalle kymmenessä sekunnissa, kun vanhan järjestelmän aikana se olisi saattanut kestää jopa kaksi minuuttia, sanoo palomestari Antti Korhonen.

Itä-Suomen poliisilaitoksen mukaan uusi hätäkeskustietojärjestelmä on lisännyt poliisin tehtävämäärää. Lisäksi myös kiireellisiä A-luokan tehtäviä on ollut entistä enemmän.

Kevään kuluessa uusi järjestelmä tulee käyttöön kaikissa Suomen hätäkeskuksissa. Viimeisenä mukaan pääsee toukokuun alkupuolella Keravan hätäkeskus. Uudistus parantaa myös keskusten yhteistyötä ja soittajan mahdollisuutta saada hätäpuhelu nopeasti läpi.

– Uudessa toimintamallissa keskukset pystyvät tukemaan toisiaan ruuhkatilanteissa ja päivystäjäpulassa. Toisessa keskuksessa voidaan kirjautua apua tarvitsevan hätäkeskuksen päivystäjäksi, kertoo Kuopion hätäkeskuksen päällikkö Kari Nevalainen.

Jos esimerkiksi Kuopion hätäkeskuksessa on jatkossa ruuhkaa eikä puheluun vastata 20 sekunnissa, puhelu siirtyy johonkin toiseen hätäkeskukseen. Käytännössä esimerkiksi Ylä-Savosta soitettuun hätäpuheluun voidaan vastata muun muassa Vaasan tai Keravan hätäkeskuksessa.

Kuopion hätäkeskukseen tuli vuonna 2018 kaikkiaan lähes 507 000 puhelua. Vilkkainta oli heinäkuussa ja tuolloin keskus sai 51 000 puhelua.

Viime vuoden vilkkain päivä oli juhannusaatto, silloin puheluita oli yli 2 200. Eniten hätäkeskukseen soitetaan kesäviikonloppuisin.