Avoliitossa elävä Keijo Keränen ei saa verovähennystä työasunnostaan, mutta naimisissa oleva kollega saa – toteutuuko yhdenvertaisuus?

Uutinen työasuntovähennyksen korotuksesta 450 euroon kuukaudessa aiheutti hämmennystä. Miksi verottaja kohtelee ihmisiä eriarvoisesti?

verovähennykset
Kuvituskuva
Yle

Kun Yle helmikuun alussa uutisoi työasuntovähennyksen korotuksesta, saimme yleisöltä useita yhteydenottoja. Lähes kaikki liittyivät työasuntovähennyksen perheellisyysvaatimukseen.

Verovähennystä voi saada jopa 450 euroa kuukaudessa, jos joutuu hankkimaan työn takia kakkosasunnon yli 100 kilometrin päästä kotoa.

Lain mukaan työasuntovähennykseen ovat oikeutettuja vain perheelliset. Tällä tarkoitetaan henkilöä, joka on avioliitossa tai jolla on kotona asuva alaikäinen lapsi.

Yhteyttä ottaneet ja uutista Ylen verkkosivuilla kommentoineet lukijat pitävät epätasa-arvoisena sitä, että työasuntovähennykseen eivät ole oikeutettuja yksinasuvat eivätkä lapsettomat avoparit.

Yksi yhteyttä ottaneista on Riihimäeltä kotoisin oleva Keijo Keränen. Hän työskentelee Kouvolassa ja siellä hänellä on myös työasunto. Keränen ei kuitenkaan ole naimisissa. Kotona Riihimäellä asuu avopuoliso, mutta tämä ei riitä työasuntovähennykseen. Se kummastuttaa.

Verottaja katsoo, että olen poikamies, enkä todellakaan tunne olevani.

Keijo Keränen

– Verottaja katsoo, että olen poikamies, enkä todellakaan tunne olevani. Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että avioliitto ja avoliitto eivät ole lain edessä samanvertaisia, Keränen sanoo.

Hän kertoo kollegoistaan, jotka myös asuvat viikot työasunnossa Kouvolassa ja viikonloput kodeissaan muilla paikkakunnilla. Kollegat saavat työasuntovähennystä, koska ovat avioliitossa.

Keränen on työskennellyt Kouvolassa nelisen vuotta, joten rahallisestikin työasuntovähennys olisi ollut tänä aikana merkittävä lisä – Riihimäeltä Kouvolaan kulkemisessakin kun kuluu rahaa. Niistäkään vähennystä ei heru, sillä myös viikonloppumatkan vähennysoikeus kuuluu vain perheellisille.

Onko joskus tullut mieleen, että pitäisi mennä naimisiin tämän takia?

– Joskus on ollut sellaisiakin mielessä, mutta ei tämä asia sitä ratkaise. Muut asiat vaikuttavat siihen. Ja eikö sekin olisi tietynlaista veronkiertoa?

Yksinasuvat: Perheellisyysvaatimus rikkoo yhdenvertaisuutta

Valtiovarainvaliokunta perusteli (siirryt toiseen palveluun) (pdf) perheellisyysvaatimusta aikoinaan näin:

“Perusteena on se, ettei yksin asuva ole yhtä lailla sidottu asuinpaikkaansa kuin esimerkiksi perhe, jonka muiden jäsenten työt ja koulut sijaitsevat kotipaikkakunnalla. Yksin asuva voi muuttaa perhettä helpommin uudelle paikkakunnalle ja tarpeen tullen vaikkapa vuokrata vanhan asuntonsa esimerkiksi määräaikaisen työn vuoksi. Tuen tarve ja yhteiskuntapoliittinen perusteltavuus eivät siten ole samanlaisia kuin perheellisellä.”

Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Timo Kallin (kesk.) mukaan työasuntovähennyksen ulottamista yksinasuviin ja avoliitossa eläviin pohdittiin silloin, kun työasuntovähennyksen korotusta mietittiin. Keskustan eduskuntaryhmä ajoi Kallin mukaan vähennyksen perheellisyysvaatimuksen poistamista. Se ei saanut kuitenkaan riittävästi kannatusta.

– Ilmeisesti siinä oli epäily, että työasuntovähennystä väärinkäytettäisiin, Kalli sanoo.

Perustelut vuodelta 2007 pysyvät siis voimassa. Ne eivät kuitenkaan tyydytä Yksinasuvat ry:n toiminnanjohtaja Jutta Järvistä.

Olemme yhtä sidottuja asuinpaikkaamme kuin perheelliset.

Jutta Järvinen

Yhdistys on ajanut työasuntovähennystä yksinasuville jo pitkään. Yhdistys kirjoitti Facebook-sivullaan (siirryt toiseen palveluun) helmikuun puolivälissä, miten työasuntovähennyksen perheellisyysvaatimus rikkoo yhdenvertaisuutta.

– Lainsäätäjien perusteluiden tulisi pohjautua tutkimuksiin. Meillä on niin paljon kokemusasiantuntemusta, että voimme sanoa, että olemme yhtä sidottuja asuinpaikkaamme kuin perheelliset, Järvinen sanoo.

– Myös yksinasuvilla on sukua ja ystäviä, osa on isoäitejä tai isoisiä. Koko elämän muuttaminen epävarman työmarkkinatilanteen takia on liian suuri henkilökohtainen riski.

Pohjapiirros asunnosta.
Tiina Jutila / Yle

Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli miljoona suomalaista asuu yksin. Sen ovat tiedostaneet myös poliittiset päättäjät, sillä marraskuussa julkaistiin valtioneuvoston tilaaman Yksin osana elinkaarta -selvityksen loppuraportti (siirryt toiseen palveluun).

Raportin mukaan sekä työttömyys että pitkäaikaistyöttömyys ovat yksinasuvilla tavallisempia kuin perheellisillä.

Työllistymisen kannustimet olisivat siis ensiarvoisen tärkeitä yksinasuville, muistuttaa Jutta Järvinen. Työasuntovähennyksen on tarkoitus kannustaa ottamaan töitä vastaan muualtakin kuin kotipaikkakunnalta, mutta yksinasuvat eivät sitä nykytilanteessa saa hyödyntää.

Toteutuuko yhdenvertaisuus?

Yhdenvertaisuuslain (siirryt toiseen palveluun) kolmannen luvun kahdeksanteen pykälään on kirjattu, että ketään ei saa syrjiä esimerkiksi perhesuhteiden perusteella.

Muutamaa pykälää myöhemmin laissa kuitenkin todetaan, että “Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin ja sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.”

Työasuntovähennyksen osalta erilainen kohtelu perustuu lakiin, sillä siitä on määrätty tuloverolaissa (siirryt toiseen palveluun). Kysymys yhdenvertaisuuden toteutumisesta liittyy siis siihen, onko erilaisen kohtelun tavoite hyväksyttävä ja ovatko keinot oikeasuhtaisia.

Pelkästään se, että jokin menettely on kirjattu lakiin, ei tarkoita että se on yhdenvertaista.

Jussi Aaltonen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun ylitarkastaja Jussi Aaltonen sanoo, että asia on monimutkainen. Siitä on tullut yhdenvertaisuusvaltuutetulle joitakin yhteydenottoja.

– Ei voida sanoa, että tämä olisi yksiselitteisesti lainvastaista. On kuitenkin selvästi esitettävissä näkökohtia, jotka puoltavat sitä, että asiaa olisi varmasti hyvä selvittää lisää. Pelkästään se, että jokin menettely on kirjattu lakiin, ei tarkoita että se on yhdenvertaista, Aaltonen sanoo.

Yleen yhteyttä ottaneet henkilöt olivat huolissaan yksinasuvien ja lapsettomien avoparien oikeuksista. Aaltonen nostaa esille kolmannen esimerkin.

Jos henkilö asuu kaksin lukiota käyvän lapsensa kanssa, mutta lapsi on juuri täyttänyt 18, hän ei ole oikeutettu työasuntovähennykseen. Työasuntovähennyksen saaminen edellyttää, että lapsi on alaikäinen.

– Voidaan miettiä olisiko tällainen perhe vertailukelpoisessa tilanteessa sellaisen perheen kanssa, jonka yksinhuoltajan lapsi ei ole vielä täysi-ikäinen, Aaltonen sanoo.

Mitä sanoo valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Kalli?

– Yhdenvertaisuus ei työasuntovähennyksessä tällä hetkellä toteudu, sillä perheet ovat eriarvoisessa asemassa, Kalli toteaa.

Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu sulkeutuu 6.3. kello 18.

Lue lisää:

Joona Timperi asuu viikot Vantaalla, mutta koti hänellä on Turussa – työn takia hankitusta kakkosasunnosta saa nyt verovähennystä 450 e/kk