Eukalyptuspuuta Brasiliasta Tukholmaan, pähkinänkuoria Afrikasta Suomeen – Tähänkö kivihiilestä luopuminen johtaa?

Kivihiilivoimaloita muutetaan kovaa vauhtia biovoimaloiksi. Puuhakkeen rahtaaminen pohjoisen metsistä Etelä-Suomeen ei kuitenkaan kannata.

biomassa
Mies pitelee puusta tehtyä hakekasaa käsissään.
Puuhake on kysyttyä. Esimerkiksi Tukholman Värtanin voimala polttaa kolme kottikärryllistä haketta sekunnissa.AOP

Fortumin ja Tukholman kaupungin omistama Stockholm Exergi, entiseltä nimeltään Fortum Värme, avasi kaksi vuotta sitten suuren biovoimalaitoksen Tukholman Värtanille. Yhtiön nettisivujen (siirryt toiseen palveluun) mukaan voimala polttaa kolme kottikärryllistä puuhaketta sekunnissa.

Stockholm Exergin toimitusjohtaja Anders Egelrud kertoo, että biovoimalaitos polttaa 35-40-prosenttisesti ruotsalaista puuhaketta. Loput eli suurin osa tuodaan pääasiassa Baltiasta, jonkin verran myös Norjasta ja Venäjältä ja hyvin vähän Suomesta.

– Mutta eikös teille tuotu puuta myös Brasiliasta?

– Anteeksi, pitää paikkansa. Olemme tuoneet kaksi laivalastia Brasiliasta, Egelrud sanoo Ylelle puhelimitse.

– Tietääkseni puuta on tuotu myös Afrikasta?

– Tarkistan, ettei tule väärää tietoa (paperin kahinaa). Olemme tuoneet myös yhden laivan Mosambikista viime vuonna.

Tällä viikolla Värtanille saapui hake-erä Espanjan Sevillasta.

Kaukomailta tuonti ei ole toimitusjohtajalle varsinainen ylpeyden aihe. Sanomalehti Aftonbladet kirjoitti (siirryt toiseen palveluun)viime joulukuussa Brasiliasta tuodusta erästä, että tukholmalaiskoteja lämmitetään Amazonin hakkeella. Jutun mukaan brasilialaisella puun myyjällä oli kyllä ympäristösertifikaatti, mutta samaan aikaan yhtiötä epäiltiin maan anastuksista ja laittomista hakkuista.

Egelrudin mukaan Brasiliasta ja Afrikasta voidaan tuoda puuta vastuullisesti, mutta myyjien toiminta ja sertifikaatit pitää tutkia.

Iso laiva toi Ruotsiin haketta kymmenkertaisesti Itämeren aluksiin verrattuna. Kuljetuksesta koituvat päästöt eivät ole suuria lastin kokoon nähden.

Tukholman voimala turvautui etelän eukalyptusplantaaseihin, koska Baltian mailla oli viime talvena metsiensä keliolojen takia vaikeuksia toimittaa puuta tilaajille.

Etelästä Värtanille tuodut puulastit olivat vain satunnaiseriä, mutta puun kaukorahtaaminen saattaa yleistyä. Biomassamarkkinat kasvavat maailmalla.

Kaukomailta laivaus halvempaa kuin rekat naapurista

Laiva Hässelbyn voimalan satamassa Tukholmassa.
Laiva Hässelbyn voimalan satamassa Tukholmassa.Ingemar Edfalk / AOP

Professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta sanoo, että puulastin kuljettaminen laivassa 10 000 kilometrin takaa on edullista verrattuna vaikka lastin tuomiseen 100 kilometrin päästä kuorma-autoilla.

Suomen voimaloissa ei ole juuri näkynyt eksoottista puuta. Yhdessä länsirannikolla olevassa voimalaitoksessa on poltettu satunnaiserä Afrikasta tuotuja pähkinänkuoria, Vakkilainen tietää. Pähkinät kuoritaan tiloilla myyntiin ja jätteet olisivat tarjolla.

Parista rannikon energiayhtiöstä kerrotaan, että pähkinänkuoria on vuosien varrella tarjottu, mutta tarjouksiin ei ole kannattanut kustannussyistä tarttua.

Suomen voimalat ovat tähän mennessä tuoneet lähialueiltakin vasta vähän biomassaa. Kun metsäteollisuudella menee hyvin, sen sivutuottena syntyvää haketta on hyvin tarjolla. Etelässä ongelmaksi tulee kuitenkin kuljetus Itä- ja Pohjois-Suomesta.

Vakkilaisen mukaan Suomessa voi vetää kartalla Joensuusta Ouluun rajaviivan, jonka pohjoispuolella biomassaa on reilusti ja eteläpuolella niukasti.

Hankaluus on biomassaan siirtäminen etelään. Kumipyörillä haketta kannattaa kuljettaa voimalaan vain 200 kilometrin säteeltä.

– Helsinkiin saadaan edullisemmin puuta Kanadasta, USA:sta, Afrikasta tai Brasiliasta verrattuna siihen, että ostettaisiin biomassaa Mikkelistä tai Savonlinnasta.

Venäjältä puuta on tuotu lähinnä Itä-Suomeen.

Suomi kieltää kivihiilen polton

Hanasaaren voimala.
Kivihiiltä käyttävät Helsingin Hanasaaren (kuvassa) lisäksi yhä Vantaan, Espoon, Lahden ja Vaasan voimalat. Jyrki Lyytikkä / Yle

Suomen voimaloista monet käyttävät jo biomassaa. Kivihiiltä käyttävät kuitenkin yhä Helsingin, Vantaan, Espoon, Lahden ja Vaasan voimalat. Niilläkin on biovoimalasuunnitelmia. Taustalla on hallituksen esitys, joka kieltää kivihiilen energiakäytön vuoteen 2029 mennessä.

– Pääkaupunkiseudulla biomassa ei riitä hiilivoimaloiden korvaamiseen, Esa Vakkilainen sanoo.

Helsingin kaupungin energiayhtiöllä Helenillä on pellettejä ja kivihiiltä käyttävät voimalat Hanasaaressa ja Salmisaaressa. Yhtiö on hakenut lupia kolmelle biovoimalalle. Käytöstä poistuvaa Hanasaarta korvaamaan tarvitaan 1-2 biovoimalaitosta.

Helenin yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Maiju Westergren kertoo, että pelletit tuodaan pääosin kotimaasta ja jonkin verran Itämeren alueen muista maista. Hän uskoo biomassan riittävän varsinkin, jos metsänhoidollisia hakkuurästeja saadaan käyttöön.

Turun Seudun Energiantuotanto tuo uuteen Naantalin voimalaansa haketta Baltiasta. Investointiprojekteista vastaava Tapani Bastman kertoo, että tavoitteena on tuoda kolmasosa tarvittavasta hakkeesta.

– Markkinatilanne on selvästi kiristynyt. Biopolttoaineen hinta nousee, Bastman arvelee.

Hänen mukaansa ruotsalaisten lisäksi myös tanskalaiset ovat Baltian biomassamarkkinoilla.

Baltian maat myyvät metsävarojaan, koska maihin ei ole kehittynyt metsäteollisuutta. Voidaan epäillä, että hakkeeksi myydään surutta liian hyvää puuta.

Tutkija Antti Majava Bios-tutkimusyksiköstä pitää tuontipuun riskinä pelkkää energiakäyttöä.

– Baltiassa on vain vähän metsäteollisuutta, josta syntyisi sivuvirtoja energiakäyttöön.

Tapani Bastmanin mukaan metsänhoito on ollut Baltiassa takapajuista eikä sekametsien huonokasvuinen puu kelpaa teollisuudelle. Hän arvelee, että biomassatuloilla metsien kuntoa voidaan parantaa.

Bastmanin mukaan tuonti kovin kaukaa ei kuulosta hiilineutraalilta.

– Kuinka taataan, että puuvirrat on kestävästi hakattu?

Vaarana onkin, että energiapuun tuojat törmäävät samoihin ongelmiin kuin metsäyhtiöt. Suomalaisetkin metsäfirmat ovat jo vuosia sitten rynnineet muun muassa Etelä-Amerikkaan kasvattamaan puuta ja perustamaan sellutehtaita. Ongelmia niille ovat aiheuttaneet maiden epäselvät maanomistusolot. Myös ympäristövaikutusten valvonta saattaa olla löyhää.

Bios: Kivihiilelle lisäaikaa

Puuhakekasoja Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla.
Puuhakekasoja Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaalla.Jari Tanskanen / Yle

Ympäristötutkimukseen profiloitunut Bios järkytti ilmastopiirejä suosittamalla, että Suomen pitäisi antaa hiilivoimaloille muutama vuosi lisää siirtymäaikaa verrattuna hallituksen esitykseen, jossa hiilen poltto kielletään 2029. Bios selvitti varsinkin Helsingin voimalaratkaisua.

– Hiilen käyttöä voimaloissa voitaisin jatkaa vähän kauemmin ja ripeyttää uusien teknologioiden kehitystä, jolloin niihin voitaisiin siirtyä nopeammin, sanoo Antti Majava Bios-tutkimusryhmästä.

Tulevaisuuden ratkaisuiksi on esitetty esimerkiksi lämpöpumppuvoimalat, teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen tehokkaammin, lämmön varastointi ja geolämpö.

Monien ympäristöjärjestöjen mielestä uudet teknologiat ehditään saada käyttöön 10 vuoden siirtymäajassa. Tällöin hiiltä ei korvattaisi täysin biomassalla. Bios arvioi, ettei teknologioiden kehitys ole tarpeeksi pitkällä.

Jos taas biovoimalat ajatellaan välivaiheeksi, investoinnit niihin ovat turhan kalliita.

Puun polttaminen tuottaa ilmakehään hiilidioksidia. Poltettavaksi sopivat metsäteollisuuden sivutuotteet kuten oksat ja latvukset, mutta runkopuun polttaminen energiaksi olisi ilmastolle yhtä paha kuin kivihiilen poltto.

Majavan mukaan tähdepuu ei Suomessa riitä vaan biomassan tarve lisäisi hakkuita. Silloin päästövähennystavoitteita ei saavuteta.

Myös Majava arvioi, että etelän biovoimalat joutuisivat valtaosin tuomaan haketta.

Bios pitää myös epävarmana sitä, kuinka uusiutuvaksi polttoaineeksi puu lasketaan EU:ssa tulevina vuosina.

Saksalaiset istuttavat energiapuuta etelään

Eukalyptusviljelmä
Eukalyptusviljelmä Brasiliassa.Markus Kröger

Biomassan kysyntä kasvaa ympäri maailman, kun fossiilisista polttoaineista halutaan eroon. Kovempiin ilmastotekoihin monia maita herätteli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti. Raportin keinoissa lämpenemistä vastaan biomassaa on lisätty merkittävästi.

Esa Vakkilaisen mukaan biomassa voi olla iso energianlähde, mutta sen rinnalle tarvitaan muita.

– Ehkä 25 prosenttia nykyisestä energiankäytöstä pystyttäisiin täyttämään biomassalla.

Biosin Antti Majavan mukaan biomassan hyödyntäminen käy hyvin etelän maissa, joissa puu kasvaa nopeasti 10-12 vuodessa ja uusi puu kasvaa nopeasti tilalle. Poltossa vapautuu hiilidioksidia, mutta hiiltä sitoutuu pian takaisin kasvuun.

Pohjoisessa puiden kasvu vie kymmenkertaisen ajan.

Puulastit ylittävät valtameriä yhä enemmän. Britannia tuo kaiken energiapuunsa ulkomailta, lähinnä Yhdysvalloista. Kanada puolestaan myy metsätuhoista kärsinyttä puuta muun muassa Hollantiin. Saksalaiset energiayhtiöt ovat puolestaan kasvattaneet Yhdysvaltain eteläosista biomassaa, jota yhtiöt kuljettavat meren yli kotimaahan.

Jos ilmastotavoitteissa edetään, hake- tai puulaivat korvaavat öljytankkerit maailman merillä.

Jutun kommentointi on mahdollista Yle-tunnuksilla klo 17 asti.