Kymmeniä nälkäisiä jääkarhuja temmeltää Novaja Zemljalla, Moskovasta tulee asiantuntijoita auttamaan asukkaita

Konstit jääkarhujen karkottamiseksi ovat vähissä, kun rauhoitettuja eläimiä ei haluta tappaakaan. Kännyköillä on tallennettu kylällä touhuavia karhuja.

jääkarhu
jääkarhu
Arkistokuva jääkarhusta Barentsinmerellä. Karhut metsästävät ison osan vuotta merijäällä, mutta merijään kutistuminen heikentää niiden metsästysmahdollisuuksia ja tuo niitä maalle.University of St. Andrews / EPA

Sudet pelottavat ajoittain suomalaisten pikkukylien asukkaita. Mutta miettikääpä miltä mahtaisi tuntua, jos kodin läheisyydessä pyörisi lauma nälkäisiä, yli 400 kiloa painavia jääkarhuja.

Tämä on nyt todellisuutta Venäjälle kuuluvalla Novaja Zemljan saariryhmällä.

jääkarhuja kännykkävideossa
Jääkarhu-emo ja kaksi poikasta Zovaja Zemljalla

Saarilla asuu vain noin kolme tuhatta asukasta, joten normaalisti törmäyksiä jääkarhuihin on harvoin. Nyt tilanne kuitenkin on epätavallinen.

Saarille on tullut kymmeniä nälkäisiä jääkarhuja etsimään ruokaa muun muassa tunkioilta. Viitisenkymmentä jääkarhua oleilee Novaja Zemljan lounaisosissa, Belušja Guban kylän ympäristössä, osa on tunkeutunut taloihin sisällekin. Kylässä asuu 560 asukasta.

Alueen viranomaiset julistivat poikkeustilan viime lauantaina.

novaja zemlja kartalla
Yle Uutisgrafiikka

– Ihmiset ovat peloissaan. He pelkäävät lähteä kodeistaan ja heidän päivittäiset rutiininsa häiriintyvät. Vanhemmat pelkäävät lähettää lapsiaan kouluun tai päiväkotiin, kuvaili vara-aluejohtaja Alexander Minajev aluehallinnon tiedoteessa.

Paikalle on tulossa luonnonvaroja valvovan liittovaltion viraston, Rosprirodnadzorin asiantuntijoita etsimään ratkaisua.

Pitääkö jätteitä siirtää vai karhuja?

Mitään nopeaa konstia karhuvaaran ratkaisemiseksi ei ole, koska normaalit karkotussignaalit eivät enää pelota petoja loitommalle. Edes koirat ja ajoneuvot eivät säikytä jääkarhuja.

Venäjälläkin jääkarhujen tappaminen vaatii poikkeusluvan. Ympäristöviranomaiset eivät ole ainakaan vielä halunneet myöntää tappolupia, mutta voi olla, että siihenkin vielä päädytään.

Nyt harkitaan muun muassa kaatopaikan siirtämistä sekä karhujen tainnuttamista ja siirtoa.

– Tainnuttaminen on vain yksi vaihtoehto, jota nyt harkitsemme, mutta emme voi olla sataprosenttisen varmoja, turvaudummeko siihen, sanoi Alexander Gornikh, ympäristöviraston aluejohtaja uutistoimisto AP:lle.

Johtava tutkija Ilja Mordvintsev Severtsevin Ekologian ja evoluution instituutista puolestaan arvioi uutistoimisto Tassille, että jääkarhujen tulo johtuu vuodenaikaan liittyvästä vaeltamisesta ja siitä, että kaatopaikalla on syötäviä jätteitä.

– Eläimet tulevat maalle saarten eteläosissa, kun jääpeite sulaa. Sieltä ne vaeltavat saarten halki pohjoiseen, jossa jääpeite kantaa. Ne ovat jääneet Belušja Guban alueelle, koska siellä on vaihtoehtoista ruokaa, syötäviä jätteitä, selittää Ilja Mordvintsev.

Jääkarhut viettävät ison osan vuodesta metsästäen hylkeitä merijäällä. Kesäkaudella osa vaeltaa Mordvintsevin kuvaamaan tapaan pohjoisemmas, osa sinnittelee maalla lintuja, jyrsijöitä ja kasveja syöden.

Tällä kertaa Belušja Guban alueella oleilevien eläinten määrä on suurempi kuin ennen.

Jääkarhujen hyökkäyksien ennustetaan lisääntyvän

Hyökkäykset ihmisiä vastaan ovat harvinaisia, vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vuosina 1870-2014 jääkarhut hyökkäsivät ihmisten kimppuun 73 kertaa, hyvin laajalla arktisella alueella (Kanadassa, Grönlannissa, Norjassa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa). Hyökkäyksissä kuoli 20 ihmistä.

Tutkimuksen mukaan todennäköisin hyökkääjä on aliravittu uroskarhu, naaraat hyökkäävät harvoin ja silloinkin lähinnä puolustaakseen pentujaan.

Tutkimus varoittaa, että hyökkäykset saattavat lisääntyä, koska jääkarhuja oleilee yhä enemmän maalla ja ihmisten läheisyydessä. Tähän puolestaan vaikuttaa ilmastonmuutos, jonka vuoksi napa-alueen merijään alue kutistuu ja jää sulaa aiempaa aikaisemmin.

Muun muassa Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa laskee satelliittikuvien perusteella (siirryt toiseen palveluun), että Arktiksen jääala on pienimmillään syyskuisin ja syyskuun keskimääräinen jääala on supistunut 12,8 prosentilla vuosikymmenessä aikavälillä 1981-2010.

Lue lisää:

AFP: Kiukkuiset jääkarhut uhkaavat Novaja Zemljan asukkaita Venäjällä – saarille julistettiin hätätila

Lähteet: AFP, AP, Tass