Veresi päätyy poltettavaksi – näytteen tie kyynärtaipeesta ongelmajätteeksi

Pian sairaalaosastolla otetun verinäytteen tulos valmistuu tarvittaessa jopa vartissa näytteenotosta, käsin koskematta.

Laboratoriotutkimukset
Verinäyteputkia laboratoriossa.
Videolta näet konkreettisesti, kuinka koneet tutkivat verinäytteesi.

– Listalla on noin 1500 erilaista tutkimusta, mitä ihmisistä voimme tehdä meidän laboratorioissamme, sanoo Nordlabin Kajaanin aluelaboratorion johtaja Heikki Aaltonen.

”Meidän laboratoriot” tarkoittaa käytännössä Pohjois-Suomen alueella toimivia keskussairaalalaboratorioita Kajaanissa, Kokkolassa, Länsi-Pohjassa ja Rovaniemellä sekä Oulun yliopistollisen sairaalan laboratoriota ja lukuisia terveyskeskuslaboratorioita. Kaikkiaan yhtiön viidellä aluelaboratoriolla on 57 näytteenottopistettä eri puolilla aluetta.

Yhteensä Nordlabin laboratorioissa tehdään vuosittain 8,8 miljoonaa tutkimusta verestä, joista puolet Oulussa. Koko maassa veritutkimuksia tehdään vuodessa noin 70 miljoonaa kappaletta, joista julkisella puolella yhdeksän kymmenestä.

Arkivbild visar blodprovstagning i El Salvador.
Verinäyte otetaan manuaalisesti, mutta tutkimuksista noin 70 prosenttia tehdään automaattikoneilla. EPA/ROBERTO ESCOBAR

Kajaanin laboratorio on pieni – tutkimusten määrä on noin 1,1 miljoonaa kappaletta. Määrä saattaa tuntua hämmentävän suurelta, koska koko maakunnassa asuu 73 000 ihmistä. Verinäytteitä laboratorioon tulee jokaisessa kunnassa olevista näytteenottopisteistä, terveyskeskuksista, sairaalan osastoilta ja päivystyksestä.

Putkiposti suhahtaa, tulos koneelle vilahtaa

Heikki Aaltonen esittelee ylpeänä Esaksi nimettyä automaattista lajittelijaa. Koneen kitaan kaadetaan kymmeniä veriputkia kerrallaan.

Putkissa on erivärisiä korkkeja. Värikoodit kertovat, mihin tutkimuksiin mitäkin putkea käytetään.

– Osassa putkia on sisällä muun muassa hyytymisenestoaineita ja muita lisäaineita valmiina.

Kriisissä laboratorion ja koko talon toiminta muuttuu.

Heikki Aaltonen

Joissain putkissa on pohjalla reilun sentin kerros heikosti läpikuultavaa, tahmean näköistä ainetta.

– Kun näytettä käsitellään, veren punasolut erottuvat plasmasta ja geeli asettuu niiden väliin. Näyte on helpompi tutkia, sanoo Aaltonen.

Lajittelumasiina Esa havaitsee, mitä verinäytteestä pitää tutkia ja asettelee putket oikeisiin lokeroihin – osasta poistetaan korkit, ja ne jatkavat rataa pitkin automaattikoneisiin. Kaksi seuraavaa konetta on nimetty Tatuksi ja Patuksi. Niillä tutkitaan verestä tai plasmasta kymmeniä erilaisten yhdisteiden pitoisuuksia, esimerkiksi kolesterolia tai glukoosia.

Linjan päässä oleva neljäs kone kiiltää vielä uutuuttaan. Laite korvaa kaksi vanhempaa laitetta, jotka nököttävät sivupöydällä. Kiiltävän valkoinen uusi kone on hematologia-automaatti. Laitteella tutkitaan, millainen on veren koostumus. Sillä voidaan esimerkiksi tutkia, kuinka paljon punasoluja on, kuinka suuria ne ovat tai miten paljon valkosoluja verestä löytyy.

Koeajossa olevan laitteen virallinen nimi on vielä hiukan scifiltä kalskahtava XN9000. Henkilökuntaa naurattaa koneen nimeäminen. He eivät vielä paljasta sitä. Mutta nimikilpailua ei tarvita, he kyllä itse huolehtivat sen nimeämisestä.

Verinäyteputkia telineessä.
Näyteputkia valmiina koneelliseen tutkimukseen. Timo Sihvonen / Yle

Kaikissa Nordlabin aluelaboratorioissa automatiikka on samalla tasolla. Kajaanissa odotellaan vielä uudempaa lisäautomatiikkaa, joka saadaan, kun rakenteilla oleva uusi sairaala valmistuu. Se on putkipostijärjestelmä, joka kiidättää osastoilta yksittäisen verinäytteen muutamassa kymmenessä sekunnissa laboratorioon. Putkiposti kolauttaa näytteen suoraan väsymättömään Esa-lajittelijaan, joka käynnistyy automaattisesti.

– Valmis tulos on tietokoneen ruudulta osastolla nähtävillä 15–30 minuutin kuluttua näytteen ottamisesta, riippuen siitä, mitä tutkitaan, sanoo Aaltonen.

Syväjäädytettyjä näytteitä viedään kauas

Ilman automatiikkaa laboratoriossa työskentelisi useita ihmisiä enemmän kuin tällä hetkellä. Toisaalta yhden näytteen kokonaishinta laskee juuri sen takia, että se tutkitaan automaattisesti ilman ihmisiä.

Niiden näytteiden yksikköhinta onkin monikertainen, jotka tutkitaan käsipelillä joko Kajaanissa tai lähetetään muualle tutkittavaksi.

– Työvoimapula on todellinen, tälläkin alalla. Siksi automatiikkaa on lisättävä, sanoo Aaltonen.

Vaikka verestä voidaan tehdä tuhansia tutkimuksia, muutama kymmenen yleisintä tutkimusta (siirryt toiseen palveluun)(HUS) kattaa leijonanosan kaikista tehdyistä tutkimuksista.

Raskaan näköinen kaappipakastin.
Möhkälemäisessä Telstar-syväjäädyttimessä on pakkasta yli 80 astetta. Timo Sihvonen / Yle

Pieni osa tutkimuksista on niin harvinaisia, ettei niitä tutkita edes Oulun yliopistollisen keskussairaalan laboratoriossa. Ne lähtevät tutkittavaksi suurempiin laboratorioihin joko Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle.

– Myös ulkomaille lähtee tutkittavaksi esimerkiksi geneettisiä ja lääkeainepitoisuustutkimuksia.

Osa näytteistä lähtee reissuun pakastettuna, mutta "hieman" kotipakastinta jytkymmällä pakastimella. Ison kassakaapin näköisen laitteen sisällä on kylmempää kuin Siperian talvessa.

– Asteita on -80 celsiusta, kun paketti laitetaan matkaan, ettei se vain lämpene liikaa.

Suuronnettomuustilanteissa laboratorion hiljaisin nurkka herää henkiin

Laboratoriossa on paljon muitakin tutkimuslaitteita kuin linjalla olevat automaattilaitteet. Automaattiradalla, eli Esalla, Patulla ja Tatulla saadaan tehtyä noin 70 prosenttia kaikista tutkimuksista, loput tehdään muilla laitteilla.

Kajaanin aluelaboratorion johtaja Heikki Aaltonen kiertää sokkeloista laboratoriota ympäri ja näyttää veriviljelyautomaattia, verikaasuanalysaattoria ja mikrobiologian laboratoriota.

Silmälasipäinen noin 60-vuotias mies katsoo sivukuvassa vasemmalle.
Nordlabin Kajaanin aluelaboratorion johtaja Heikki AaltonenTimo Sihvonen / Yle

Viimeisenä hän esittelee verikeskukseen, selvästi ylpeänä sen kriisivalmiudesta.

Se on paikka, joka elää normaalisti hissukseen, mutta räjähtää täyteen toimintaan hätätilanteissa. Verikeskuksessa on verivarastot, siellä tutkitaan veriryhmät ja annettavat veret.

– Kriisissä laboratorion ja koko talon toiminta muuttuu. Täällä työskentelee silloin moninkertainen määrä ihmisiä. Harjoittelemme suuronnettomuustilanteita säännöllisesti.

Verinäyte kohtaa lopussa tulen

Verinäytteen taru ei pääty siihen, että siitä on tutkittu lääkärin määräämät pöpöt ja pitoisuudet.

Ihan ensimmäisenä sitä varastoidaan pienen hetken, jos näytteestä tarvitaan lisätutkimuksia tai tarkistuksia.

Sen jälkeen viimeinen matka alkaa kohti ongelmajätelaitosta. 75 litran siniseen muovitynnyriin laitetaan niin näytteet, neulat kuin mikrobiologian laboratorion kasvatusmaljatkin. Kohti Riihimäkeä lähtee viikossa kymmenkunta sinetöityä tynnyriä.

Siniseen tynnyriin kaadetaan verinäyteputkia.
Verinäytteen viimeinen matka alkaa suljetussa tynnyrissä kohti polttoa ongelmajätelaitoksella. Timo Sihvonen / Yle

Tarvikkeet hävitetään polttamalla useasta syystä. Verinäytteissä voi olla pieni riski taudinaiheuttajista, viljelymaljoissa hieman isompi riski. Suurin syy on kuitenkin se, että verinäyteputket sisältävät henkilötietoja.

– Eikä oteta myöskään riskiä, että neuloja joutuisi vääriin paikkoihin, sanoo Aaltonen.

Lue lisää:

Kukaan verenluovuttaja ei tiedä, minne oma veri päätyy – me selvitimme sen Saulin puolesta