Keksijä, huolettaako kuinka saat ideasi maailmalle? Ota mallia unimunista, jotka valloittavat lentokenttiä

Pieksämäkeläisten unimunien tarina alkoi kahdeksan vuotta sitten. Maailman lentokentät eivät yritykselle riitä, vaan unimunilla pyritään päiväunien vallankumoukseen.

keksinnöt
Unimunia vieri vieressä Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Unimunien toivotaan olevan osa päiväunien vallankumousta. Ehkä tulevaisuudessa työpäivän keskellä voi ottaa torkut toimiston nurkassa olevassa munassa.Esa Huuhko / Yle

Unimunien tarina alkoi siitä, kun kaksi kaverusta joutui kokemaan odottamisen kurjuuden lentokentillä. Monissa penkeissä on käsinojat, jotka estävät makoilun penkkien päällä poikittain. Lattia on kova, eikä monella lentokentällä katsota hyvällä lattialla lojumista.

Kuulostaako tutulta? Varmasti moni on törmännyt ongelmaan, mutta kaksikko päätti keksiä ratkaisun siihen. He vaistosivat, että tässä olisi hyvä yritysidea.

Nyt unimunat valloittavat maailmaa. Ne ovat muuttaneet tapaa ajatella nukkumista julkisissa tiloissa ja tuoneet uuden sanan suomenkieleen. Sana "unimuna" lisättiin kielitoimiston sanankirjaan vuonna 2015.

Unimunien tarina kertoo, miten pieneltä Suomen paikkakunnalta voi ponnistaa maailmalle.

Paperityöt saattavat säikäyttää keksijän

Maailmanvalloitukseen ei riitä vain hyvä idea. Keksintöjen tie käyttäjille on pitkä ja vaatii paljon paperitöitä.

Unimunien toinen keksijä Jussi Piispanen kertoo, että jo ennen kuin koko keksintöä kehitettiin, tutkittiin ettei missään ollut jo vastaavaa. Vastaan tulivat japanilaiset kapselihotellit, joiden kuitenkin ajateltiin olevan aivan toisenlainen tuote.

Jussi Piispanen ja Cristian Kundt unimunan vierellä.
Unimunat kootaan käsityönä Pieksämäellä. Toimitusjohtaja Jussi Piispanen ja myyntijohtaja Cristian Kundt seisovat valmiilta näyttävän munan vieressä. Valmiit munat on helppo kuljettaa ympäri maailman, eikä kokoamiseen mene lentokentillä aikaa.Esa Huuhko / Yle

Unimuna näytti ensin hammaslääkärin tuolin näköiseltä penkiltä, jonka pystyi saamaan makuuasentoon. Piispasen ja hänen ystävänsä Esko Koikkalaisen täytyi ratkaista, mihin matkalaukun saisi turvaan uinumisen ajaksi. Unimuna löysi nykyisen muotonsa melko nopeasti designerin käsissä.

Munasta piirrettiin muutamia kuvia, joiden kanssa kaksikko marssi paikallisen puusepän luokse saadakseen munasta puisen mallin.

– Puuseppä katsoi vähän hölmönä, että mitä pojat oikein horisevat. Sitten ryhdyttiin tuumasta toimeen ja laitettiin sirkkelit laulamaan, Piispanen kuvailee tilannetta.

Ensimmäisen mallin pohjalta munan muotoa hiottiin. Aluksi esimerkiksi ohut munan päälle vedettävä kansi oli metallia ja toimi kuten auton takakontin luukku. Unimunan muotoa hahmoteltiin myös pahvisin pienoismallein.

Piispasen mielestä materiaalivalinnat ovat keksinnössä erittäin tärkeät. Munaan haluttiin materiaaleja, jotka kestäisivät hyvin kulutusta.

Unimunien patentti Yhdysvaltoihin.
Yrityksen toimistolla on nähtävissä paljon erilaisia sertifiointeja ja patentteja. Maailmaa valloittaessa paperitöistä ei ole puutetta.Esa Huuhko / Yle

Kun unimuna alkoi näyttää valmiilta, varsinainen työ oli vasta edessä: tuotteelle ja sen materiaaleille piti hankkia sertifioinnit, joihin meni kuukausia. Tutkimuslaitosten täytyi siis tutkia tuote, jotta se on turvallinen eli se ei esimerkiksi aiheuta sähköiskuja, se on paloturvallinen eikä aiheuta allergiaa.

Eikä siinä vielä kaikki. GoSleep halusi alusta asti viedä unimunat maailmalle, jolloin he ovat saaneet törmätä eri maissa erilaisiin määräyksiin.

Sertifioinnin lisäksi uudelle keksinnölle kannattaa hankkia patentti. Eikä yksi patenttihakemus välttämättä riitäkään. Unimunat ovat patentoitu niin Euroopassa, Kiinassa, Japanissa, Yhdysvalloissa kuin Venäjälläkin. Se tarkoittaa patenttihakemusta poikineen.

Piispanen lohduttaa kuitenkin kaikkia valopäitä, joilla paperihommat aiheuttavat tuskan hikeä. Suomessa on hänen mukaansa helppo saada apua. Esimerkiksi Ely-keskus, Business Finland ja erilaiset asiantuntijat voivat auttaa läpi paperiviidakon.

Liikesalaisuuksista ja sopimuksista ei hiiskuta

Piispasen mielestä yrityksen menestymiseen tarvitaan suhteita ja verkostoja. Unimunan alkutaipaletta siivitti keksijöiden tuttu, joka oli töissä ilmailupuolella. Hän osasi esimerkiksi antaa kriteerit, jotka unimunan tulisi täyttää päästäkseen lentokentille.

Keksinnön kehittämisessä auttoi insinöörejä, materiaalin tuntijoita ja alihankkijoita.

Usein keksijä on kuitenkin halunnut pitää matalaa profiilia, jotta ei saisi paikkakunnalla mainetta miehenä, joka kulkee pää pilvissä. Hän on halunnut myös vältellä aikavarkaita eli avunpyytäjiä ja turhan avun tarjoajia.

Pienoismalleja eri maiden lentokoneista.
GoSleepin toimisto on täynnä mielenkiintoisia tavaroita, joita on tuotu työmatkoilta ympäri maailman. Ikkunalaudalle on kerätty lentokoneiden pienoismalleja.Esa Huuhko / Yle

Piispanen jättää monet yrityksen asiat salaisuuden verhon taakse. Mitkä asiat määrittelevät tuotteen olevan juuri heidän keksimänsä tuote suojauksen saamiseksi? Kuinka kauan yhden unimunan kokoamiseen menee? Ja ennen kaikkea kuinka kumppanit pääsivät ilmailualan päätapahtumaan, saksalaisille messuille esittelemään tuotettaan kun ovet avautuvat vain harvoille? Messut olivat nimittäin keino, jolla GoSleep sai unimunansa kokeiltavaksi Abu Dhabin lentokentälle.

– Se on liikesalaisuus. Vaikka maapallo on iso, verkostot ovat tietyllä tavalla pieniä. Täytyy kunnioittaa tiettyjä sääntöjä. Kun luvataan, että asiat pidetään hiljaisuudessa, ne pidetään sitten, Piispanen kommentoi.

Hän suostuu kuitenkin kertomaan jotain messuista. Hän ja hänen kumppaninsa halusivat kokeilla unimunaa oikeassa ympäristössä, jotta selviäisi, miten heidän ideansa toimisi oikeasti.

Aamulla hotellilla miehet päättivät leikillisesti, että pilotti toteutettaisiin sillä lentokentällä, joka ensimmäisenä kiinnostuisi heidän ajatuksestaan.

Viisi minuuttia sen jälkeen, kun messujen ovet aukaistiin, Abu Dhabin lentokentän johtoryhmä tutki kiinnostuneena unimunia. Päätettiin, että pilotti tehtäisiin heidän kanssaan.

Abu Dhabi oli ensimmäinen lentokenttä, jossa unimunat otettiin käyttöön myös pilotin jälkeen. Pikku hiljaa munia on alkanut näkyä myös muilla lentokentillä. Seitsemässä vuodessa munat ovat levinneet yhdeksälletoista kentälle.

Päiväunien vallankumous tai kutumuna

Yrityksen myyntijohtaja Cristian Kundt pitää erittäin tärkeänä sitä, että yritys osaa sanoa ei. Yrityksen on tärkeää pitää kiinni omista arvoistaan ja päämääristään.

Esimerkiksi suuri ranskalainen lentokenttä olisi halunnut ostaa unimunia käyttöönsä. Yritys olisi saanut näin unimunilleen paljon näkyvyyttä. Munia ei kuitenkaan myyty, sillä yrityksen ideana on vuokrata munia. Jos munien käyttö olisi ilmaista, ne jäisivät helposti oman onnensa nojaan. Huonosti hoidetut munat taas eivät houkuttele nukkumaan.

GoSleepin tavoitteena ei ole toimia vain lentokentillä. Yrityksessä on mietitty, missä kaikkialla keksintöä voisi hyödyntää. Parhaillaan uutta nukkumisen tapaa testataan sairaaloissa Hollannissa ja toimistoissa Japanissa.

Kundt maalailee kuvaa päiväunien vallankumouksesta Euroopassa. Unimunien halutaan levittävän kulttuuria, jossa päiväunien ottaminen vaikka kesken työpäivän olisi hyväksyttyä. Kundtin mielestä kymmenen minuutin päikkärit olisivat usein parempi vaihtoehto kuin kahvin juominen.

Unimuna sisältä: patjalla on mytyssä oleva peitto ja rypistynyt tyyny.
Tältä unimuna näyttää sisältä päin. Vuokratiskiltä mukaan saa peiton ja tyynyn. Jalkojen alle saa työnnettyä matkalaukun. Seinämässä on USB-pistoke. Unen maittaessa munan ylitse saa vedettyä ohuen levyn katoksi.Esa Huuhko / Yle

Menestykseen tarvitaan usein suuria suunnitelmia, mutta keksinnölle voi silti tapahtua jotain aivan suunnittelematonta: kolme vuotta sitten Vantaan Sanomat uutisoi, että unimunista on tullut kutumunia. (siirryt toiseen palveluun) Useasta munasta on kuulunut jutun mukaan intiimejä ääniä ja jopa voimakkaita kiljahduksia, kun ihmiset ovat huomanneet tilaisuuden intiimiin hetkeen.

Kyselytutkimuksen mukaan joka toisessa munassa harrastettiin seksiä. GoSleepin toimitusjohtaja Jussi Piispanen ei pahastu tästä. Kun keksijä päästää keksintönsä maailmalle, ihmiset voivat ottaa sen vastaan aivan toisella tavalla kuin keksijä on ajatellut.