Voiko EU romahtaa? Onko Saksan ja Ranskan valta-asema uhattuna? Petri Raivio vastasi yleisön kysymyksiin EU-vaalien lähestyessä

Eurooppa valmistautuu EU-parlamentin vaaleihin epävarmoissa tunnelmissa. Tässä Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivion vastaukset yleisön kysymyksiin.

europarlamenttivaalit
Petri Raivio
Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio Henrietta Hassinen / Yle

Yle uutisten sivuilla on avattu laaja erikoisartikkeli Pimeyden ytimessä - tietoa ja euroedustajien näkemyksiä vaaleihin valmistautuvasta Euroopan parlamentista. Sen näet tästä. Äänestyspäivä Suomessa on sunnuntaina 26. toukokuuta.

Yle pyysi yleisöltä kysymyksiä. Aiheet vaihtelivat EU-vaalien kärkiteemoista valtakuvioihin ja lobbauksen laajuuteen. Myös suomalaismeppien valta, ehdokkaiden ikä ja joidenkin maiden harjoittama passikauppa puhuttivat.

Tässä Ylen EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivion vastaukset yleisön kysymyksiin - aiheina mm. kärkiteemat, suomalaismeppien valta, ehdokkaiden ikä, brexit ja passikauppa.

Kysymysten esittäminen on päättynyt ja kommenttiosasto suljettu. Kysymyksiä ja vastauksia on ryhmitelty uudelleen kello 1521.

Mitkä ovat EU-vaalien kärkiteemat?

1. kysymys: – Tulevatko ilmastoasiat nousemaan merkittäväksi vaaliteemaksi EU-vaaleissa?

Petri Raivio vastaa: – Vaaliteemaksi nousevat sellaiset asiat, joista äänestäjät ja ehdokkaat haluavat puhua. Ainakin nyt kun vaaleihin on noin sata päivää aikaa, ilmastokysymys on monessa maassa suhteellisen korkealla politiikan asialistalla. Esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa on ollut viikoittaisia koululaisten ilmastomielenosoituksia.

– Ilmasto on sinänsä käypä vaaliteema eurovaaleihin, että ilmastopolitiikka kuuluu myös EU:n toimivaltaan. EU-maat osallistuvat ilmastoneuvotteluihin unionin osana, ja EU tekee näissä neuvotteluissa sitoumuksia, jotka jaetaan sitten yhteisillä päätöksillä jäsenmaiden kesken.

– Juuri nyt puhutaan siitä, millaisiin tavoitteisiin EU:n pitäisi pitkällä aikavälillä sitoutua. Jos sitoudutaan hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, se tarkoittaisi käytännössä sitä että myös vuodelle 2030 jo sovittuja tavoitteita olisi tarpeen kiristää. Seuraava Euroopan parlamentti joutunee ottamaan kantaa molempiin näistä kysymyksistä.

2. kysymys: – YLEn mainio toimittaja Petri Raivio voi hyvin arvioida tässä vaiheessa tulevien EU-vaalien mahdolliset kärkiteemat?

Petri Raivio vastaa: – Kiitos. Yksi iso keskustelunaihe on tälläkin kertaa unionin suunta. Monessa jäsenmaassa valtaan on noussut kansallismielisiä puolueita, joiden ajatukset unionista poikkeavat aika lailla siitä linjasta joka on vallinnut viime vuodet ja vuosikymmenet. Kiinnostava periaatteellinen kamppailu käydään akselilla lisää yhteistyötä - kansallismielisempää politiikkaa.

– Yksittäisistä asioista omasta mielestäni kiinnostavia teemoja ovat esimerkiksi suhtautuminen ilmastonmuutokseen ja vaikkapa maahanmuuttokysymyksiin. Löytyykö eväitä ryhtyä purkamaan maahanmuutosta kytevää riitaa, joka on jatkunut syksystä 2015 saakka?

Onko suomalaismepeillä valtaa?

3. kysymys: – Mihin asioihin suomalaisilla mepeillä on ollut todellista vaikutusvaltaa?

Petri Raivio vastaa: – Suomalaismepeillä on vaikutusvaltaa kaikkiin asioihin, joissa parlamentti on lainsäätäjä, mutta yksittäisen mepin asema vaikuttaa tietysti siihen miten painavaa hänen vaikutusvaltansa on. Jos meppi pääsee esimerkiksi raportööriksi eli esittelijäksi, hän pääsee käytännössä kirjoittamaan uusiksi komission tekemiä lakiesityksiä, toki poliittisten ryhmien tuella.

– Suomalaiset ovat profiloituneet tällä kaudella etenkin metsäasioissa ja kesäaikakeskustelussa. Mutta näiden varjoon jää paljon arkisempaa lainsäädäntötyötä, joka ei välttämättä Suomessa nouse aina julkisuuteen.

4. kysymys: – Onko Vihreät ainoa puolue,millä on selvä oma ryhmä EU-parlamentissa ?

Petri Raivio vastaa: – Kaikki suomalaispuolueet kuuluvat parlamentissa johonkin ryhmään: Kokoomus EPP:hen, sosiaalidemokraatit S&D:hen, keskusta ja RKP liberaalien Aldeen, perussuomalaiset konservatiiviseen ECR:ään, vasemmistoliitto GUE:een ja vihreät vihreään ryhmään.

– Kaikki ryhmät ovat enemmän tai vähemmän heterogeenisiä, eli niiden alle mahtuu monenlaisia puolueita. Myös vihreiden ryhmässä on hajontaa esimerkiksi sen suhteen, miten oikealla tai vasemmalla eri maiden puolueet ovat suhtautumisessa vaikkapa talouskysymyksiin. Mutta parlamentin vihreät on kyllä ryhmänä suhteellisen yhtenäinen.

Mitä Brysselissä on lobattu?

5. kysymys: – Mikä on ollut tällä kaudella isoimmalla rahalla lobattu aihe ja miten siihen suhtauduttiin?

Petri Raivio vastaa: – Isolla rahalla on tällä kaudella lobbattu esimerkiksi autoteollisuuteen kohdistuvaa sääntelyä ja tekijänoikeusuudistusta, jonka kohtalon pitäisi selvitä ihan lähitunteina.

– Etenkin Saksan autoteollisuus on vastustanut päästöjen vähentämiseen tähtäävää sääntelyä, joka voisi tulla sille kalliiksi. Tekijänoikeusasioissa taas isot internet-yhtiöt kuten Google ovat vastustaneet tekijänoikeusuudistusta, jonka tarkoitus on parantaa tekijöiden mahdollisuuksia saada korvausta teoksistaan, mikä vastaavasti kaventaisi verkkoalustojen ansaintalogiikkaa.

– Rahasummia tai niillä saatua vaikutusta on hyvin vaikea sanoa täsmällisesti. Mutta lobbaus on arkipäivää EU-päätöksenteossakin. Brysselissä toimii eri arvioiden mukaan kymmeniä tuhansia lobbareita.

– Parlamentin kunniaksi on sanottava, että avoimuus lobbauksen suhteen on hieman parantunut tällä kaudella. Uusien sääntöjen mukaan tärkeimpien meppien kuten raportöörien tai valiokuntien puheenjohtajien on julkistettava tapaamisensa lobbarien kanssa.

6. kysymys: – Miksi meillä on niin vähän uutisia EU:sta? Hyvin vähän kerrotaan siitä, mistä siellä keskustellaan tai mitä päätetään.

Petri Raivio vastaa: – Teemme parhaamme. Mielestäni EU-uutisia on suomalaisissa tiedotusvälineissä kuitenkin kohtuullisen paljon. Meitä suomalaisia EU-kirjeenvaihtajia on Brysselissä seitsemän, ja lisäksi aihetta sivuavia juttuja tehdään paljon myös kotimaasta käsin.

– Toki uutisten tarjontaan vaikuttaa myös niiden kysyntä. Minun ja muiden EU:ta seuraavien toimittajien tehtävä on lähestyä aiheita kiinnostavasti, jotta jutut löytävät muutakin yleisöä kuin heitä jotka joka tapauksessa seuraavat politiikan ja talouden asioita.

Heikompi EU – vai syvempi liitto?

7. kysymys: – Ajaako mikään ryhmä nykyistä pienempää ja vähemmän valtaa käytävää EU:ta?

Petri Raivio vastaa: – Kyllä, mutta tällainen ajattelu ei ole parlamentissa valtavirtaa. Kriittisesti suhtautuvia ryhmiä on etenkin parlamentin oikealla laidalla ECR, EFDD ja ENF. Näistä kaksi jälkimmäistä ovat tosiaan käytännössä paitsiossa päätöksenteosta, sekä omasta halustaan että siksi että muut puolueet eivät ole halunneet tehdä niiden kanssa yhteistyötä.

– ECR, johon perussuomalaisetkin kuuluu, on taas maltillisempi EU-kriittinen ryhmä. Siinä on toistaiseksi mukana mm. Britannian valtapuolue konservatiivit.

8.. kysymys: – Mitkä painopistealueet tulevalla voivat johtaa syvempään integraatioon?

Petri Raivio vastaa: – Integraatiota halutaan syventää esimerkiksi rahaliitossa, mutta useat jäsenmaat pistävät hanttiin. On siis vaikea nähdä että tulevakaan parlamentti saisi vietyä tätä asiaa eteenpäin.

– Jäsenmaiden pöydällä on ollut tällä viikolla esimerkiksi esitys euroalueen omasta budjetista. Ranskan alkuperäinen ajatus on vesittynyt monessa mielessä. Yhtä lailla jumissa on ajatus siitä, että EU-maiden talletussuoja eurooppalaistettaisiin.

Haittaako ikä tai alkoholiongelma?

9. kysymys: – Haittaako europarlamentin uskottavuutta se että useat suomalaiset kärkiehdokkaat ovat jo valmiiksi eläkeiässä ja jopa yli 70 vuotiaita?

Petri Raivio vastaa: – En tiedä uskottavuudesta mutta ikä ei ole este toimia europarlamentaarikkona. Parlamentissa on varsin paljon iäkästäkin väkeä. Toisaalta parlamentaarikon työ vaatii aika paljon matkustamista, mikä voi olla pidemmän päälle raskasta.

– Pikemminkin pidän yllättävänä sitä, että kovin nuoria ehdokkaita ei ole Suomesta mennyt läpi.

10. kysymys: – Onko komission puheenjohtajan Junckerin väitetty alkoholiongelma noussut esiin europarlamentissa, ja voiko se puuttua siihen?

Petri Raivio vastaa: – Näitä väitteitä ei tietääkseni ole parlamentissa mitenkään virallisesti käsitelty, käytäväpuheet ovat tietysti asia erikseen. Komission pitää toki nauttia parlamentin luottamusta eli periaatteessa on mahdollista, että parlamentti voisi kaataa komission jos luottamus jostain syystä hiipuisi.

– Pitäisin tätä kuitenkin tässä tapauksessa hyvin epätodennäköisenä koska Junckerilla on suurimman ryhmän eli EPP:n tuki. Ei myöskään ole näyttöä siitä, että komission toimintakyky olisi jotenkin vaarantunut. Mitään vakavaa poliittista keskustelua tästä ei ole kantautunut minun korviini.

Murtuuko EU:n vanha valta?

11. kysymys: – Onko mahdollista että EU:n valtasuhteet muuttuvat niin Italia ja Puola lisäävät vaikutustaan Saksan ja Ranskan kustannuksella?

Petri Raivio vastaa: – Italia ja Puola varmasti haluaisivat kasvattaa vaikutusvaltaansa, mutta molemmilla on omat ongelmansa: Puola on komission syynissä oikeusvaltio-ongelmien takia ja Italia budjettivajeensa ja velkaantumisensa vuoksi. Tämä syö poliittista pääomaa. Lisäksi molempien hallitukset tuntuvat suhtautuvan varsin kriittisesti EU:ssa tehtävään yhteistyöhön.

– Ranska ja Saksa taas ovat hiljattain uusineet yhteistyösopimuksensa ja molempia vetää ainakin toistaiseksi varsin EU-myönteiset hallitukset. En näe, että tilanne muuttuisi kovin pian kysyjän tarkoittamaan suuntaan, vaikka onkin totta että pidemmän päälle varmasti Saksan ja Ranskan tandemin painoarvo on vähentynyt kun unioniin on tullut lisää jäsenmaita.

Muuttaako brexit paikkajakoa?

12. kysymys: – Mitä maiden paikkakiintiöille tapahtuu, jos brexit peruuntuu?

Petri Raivio vastaa: – EU-maat ovat sopineet, että parlamentin paikkamäärä vähenee 751:stä 705:een kun Britannia eroaa. Jos Britannia ei eroa, parlamentin koko säilyy entisellään. Tämä tarkoittaisi sitä, että Suomenkin paikkamäärä säilyisi nykyisessä 13:ssa eikä kasvaisi 14:ään kuten uuden paikkajaon myötä tapahtuisi.

– Euroopan parlamentti kuitenkin korostaa, että tällä hetkellä ainoa voimassa oleva oletus on, että Britannia eroaa 29.3. ja eurovaalit viedään läpi 705 paikan mukaan. Jos brexit-suunnitelmat jotenkin muuttuvat, tilannetta arvioidaan uudelleen.

Tuleeko Suomelle lasku brittien lähdöstä?

13. kysymys: – Miten Suomi aikoo hoitaa Britannian lähdön jälkiseurauksena syntyvän rahoitusvajeen ? Siis Suomelle kohdistuvan vajeen?

Petri Raivio vastaa: – Tämä on vielä auki. On käytännössä varmaa, että Suomen nettomaksuosuus kasvaa Britannian lähdön seurauksena, koska Britannia on iso nettomaksaja EU:ssa.

– Vielä ei tiedetä sitäkään, miten suuri tuo vaje tulee käytännössä olemaan ja miten se jakautuu jäljellejäävien jäsenmaiden kesken. Tämä ratkeaa unionin monivuotisessa rahoituskehyksessä, joka astuu voimaan 2021. Sen käsittely on alkuvaiheessa, ja ratkaisuvaiheet voivat ajoittua Suomen puheenjohtajakaudelle kuluvan vuoden loppupuoliskolle.

– Toinen juttu on se, mitä tapahtuu jos Britannia eroaa ilman sopimusta ensi kuun lopussa. Silloin ei nimittäin tule myöskään siirtymäaikaa, jonka ajan Britannia on lupautunut osallistumaan EU-budjettiin.

– Tämä voisi aiheuttaa välittömän vajauksen kuluvan vuoden ja ensi vuoden budjettiin. Vajaus jakautuisi jäsenmaiden kesken ilmeisesti bkt:n mukaan, jolloin Suomelle koituisi yhteensä arviolta 250-300 miljoonan euron lisälasku tälle ja ensi vuodelle. Mutta tämän arvioiminen on liki mahdotonta ennen kuin tiedetään, missä järjestyksessä ja milloin ero tapahtuu.

Voidaanko passikaupalle mitään?

14. kysymys: – Tavallisia kansalaisia haittaa EU:ssa sellaiset, täysin normaalin oikeustajun vastaiset menettelyt EU :ssa, kuten yksittäisten jäsenmaiden (kuten Malta) harjoittama EU -passien myynti esim. venäläisille oligarkeille. Voiko EU-parlementti poistaa tällaiset?

Petri Raivio vastaa: – Kansalaisuuden myöntäminen on jäsenvaltioiden omaa toimivaltaa, ja EU ei mahda tälle oikeastaan mitään, sen enempää parlamentti kuin muutkaan toimielimet. Jäsenmaita voidaan kuitenkin yrittää ohjata haluttuun suuntaan tällaisissa asioissa muilla keinoilla, kuten tuomalla julkisuuteen näitä käytäntöjä ja niiden aiheuttamia epäkohtia.

– Esimerkiksi Bulgaria luopui omasta "kansalaisuus investoimalla" -ohjelmastaan sen jälkeen kun komissio oli ryhtynyt selvittämään asiaa. Maltalle ja Kyprokselle kyse on kuitenkin suhteellisen isoista rahoista eikä ole merkkejä että ne olisivat halukkaita luopumaan tästä.

Voiko EU romahtaa kuin Neuvostoliitto?

15. kysymys: – George Soros varoitti EU:n romahtamisesta samaan tapaan kuin Neuvostoliitto, jos suuri EU:ta kannattava enemmistö ei herää näkemään uhkia. Onko tilanne näin paha ja onko näkyvissä merkkejä, että EU:ta kannattavat lähtisivät puolustamaan sitä ?

Petri Raivio vastaa: – En näe merkkejä EU:n romahtamisesta. Tästä puhuttiin enemmän Britannian EU-kansanäänestyksen jälkeen, mutta sittemmin brexit on johtanut sen verran sekavaan poliittiseen umpikujaan että muiden maiden erohalut näyttävät laantuneen. EU:n suosio on jopa hieman kasvanut viime aikoina.

– Mutta erilaisia muita riskejä on toki olemassa. Yksi liittyy päätöksentekooon: 27 maan kokoonpanolla päätöksenteko on osoittautunut ajoittain varsin kankeaksi, etenkin kun useassa jäsenmaassa valtaan on noussut puolueita jotka suhtautuvat EU:hun varauksella.

– Voi käydä niin, että romahtamisen sijaan EU jämähtää, kun yhteistä näkemystä suunnasta ei enää löydy.

– Aina välillä on merkkejä EU-mielisten vastaiskusta. Mielenkiintoisia ovat myös viime aikojen vaalitulokset ja mielipidemittaukset, joissa yhtäältä menestyvät hyvin EU-kriittiset ryhmät kuten Italian La Lega ja Saksan AfD, mutta toisaalta myös niiden vastavoimat toisella laidalla, kuten varsin myönteisesti integraatioon suhtautuvat vihreät.