Merimies-Unioni antoi lakkovaroituksen – kaikki laivaliikenne saattaa pysähtyä, mukana iso osa Tallinnan ja Tukholman lautoista

Valtion jäänmurtoyhtiö Arctia moittii liiton vaarantavan talvimerenkulun.

lakot
Jäänmurtaja Sisu Suomenlahdella Helsingin edustalla.
Jäänmurtaja Sisu Suomenlahdella Helsingin edustalla.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Merimies-Unioni on antanut torstai-iltana lakkovaroituksen. Lakkovaroitus koskee koko Suomen kauppamerenkulkua mukaan lukien jäänmurtajat.

Lakko alkaisi maaliskuun ensimmäisenä päivänä kello 10. Merenkulkualan neuvotteluja on takana reilut pari viikkoa. Ne alkoivat helmikuun alussa.

Työnantajapuolta edustavan Suomen Varustamot ry varatoimitusjohtaja Hans Ahlström kertoo, että lakkovaroitus koskee myös Suomen lipun alla kulkevia matkustajalauttoja. Näin ollen osa Suomesta Tallinnaan ja Tukholmaan kulkevasta laivaliikenteestä on vaarassa pysähtyä.

Suomen ja Ruotsin välillä liikennöivistä matkustajalautoista kolme neljästä toimii Suomen lipun alla. Tämä pätee niin Helsinki-Tukholma kuin Turku-Tukholma -reittiliikenteeseen. Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevista lautoista valtaosa, eli viisi kuudesta, toimii sen sijaan Viron lipun alla. Vain Eckerö Linen M/S Finlandia kulkee Suomen lipun alla.

Ahlström painottaa, että Suomen tuonnista yli 40 prosenttia kuljetetaan Suomen lipun alla kulkevilla laivoilla. Lakolla olisi siis toteutuessaan hyvin merkittäviä taloudellisia seurauksia.

Merimies-Unioni: Lakkovaroitus oli ainut vaihtoehto

Työntekijöitä edustavan Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting sanoo, että lakkovaroitukseen päädyttiin, koska neuvottelujen kuluessa kävi selväksi, että työnantajapuolella ei ollut halukkuutta neuvotella heille tehdyistä esityksistä.

– Sen sijaan heillä on agendalla säästöjen tekeminen ja suomalaisten työntekijöiden korvaaminen ulkomaisilla halpatyöntekijöillä. Siksi lakkovaroitus oli ainut vaihtoehto, johon oli pakko päätyä.

Zitting sanoo, että neuvotteluosapuolten näkemykset ovat olleet hyvin kaukana toisistaan.

– Me olemme koko ajan olleet valmiit tekemään esityksiä ja etsimään uusia ratkaisuja, mutta työnantajapuolen vastaus on ollut aina sama: ei käy. He haluavat hakea vain leikkauksia.

Merimies-Unionin toive on, että neuvottelut lähtisivät paremmalla tavalla liikenteeseen ensi viikolla. Neuvotteluissa on kolme kokonaisuutta: matkustaja-alukset, ulkomaanliikenteen lastialukset ja jäänmurtajat.

Zittingin mukaan isoimmat erimielisyydet ovat koskeneet ulkomaanliikennettä ja parhaiten neuvottelut ovat sujuneet jäänmurtajien puolella.

– Jäänmurto jouduttiin ottamaan mukaan, koska tämä on kokonaisuus, hän sanoo.

Työnantajapuolta edustava Suomen Varustamot ry viestitti Ylelle, että Merimies-Unioni on esittänyt yli 2,5 prosentin palkankorotuksia. Merimies-Unionin Zitting sanoo, että työntekijäpuoli olisi esittänyt 2,2 prosentin palkankorotuksia.

Arctia moittii – "tulevaisuus on haastava"

Valtion jäänmurtoyhtiö Arctia moittii, että Merimies-Unioni vaarantaa talvimerenkulun. Yhtiö arvostelee, että liitto vaatii merkittäviä parannuksia merenkulun jo ennestään kalliimpiin työehtoihin.

Arctian mukaan lakolla uhkaamista on vaikea ymmärtää, koska liiton edustamien työntekijöiden palkat "ovat jo nykyisellään noin 30 prosenttia korkeammat kuin merenkulkualalla yleisesti".

Arctian vt. toimitusjohtaja Kim Höijer sanoo, että kustannustaso ei saa nousta, koska yhtiö teki toissa vuonna tappiota, viime vuonna vaatimattoman tuloksen ja tulevaisuus on "haastava".

Yhtiö tavoittelee murtajille merenkulun yleistä palkkatasoa. Arctia laskee, että kansi- ja konemiehistön kuukausipalkka oli viime vuonna korvauksineen 4 200 euroa.

Jäänmurtoyhtiö valittaa, että myös vapaita kertyy enemmän kuin muissa varustamoissa. Arctian mukaan yhdestä työpäivästä ansaitsee murtajalla yhden palkallisen vapaapäivän, tavallisen vuosilomakertymän lisäksi.

Juttua muokattu 14.2. kello 21:40. Lisätty Merimies-Unionin kommentit.