Kalastussääntöjä rikkoneet saamelaiset kiistävät syyllisyytensä – Protestiksi tarkoitettu oikeudenkäynti alkoi Utsjoella

Luvattomasta kalastuksesta ja kalastusrikkomuksesta syytetyt utsjokelaiset vetoavat oikeuteensa harjoittaa saamelaista kulttuuria.

kalastus
Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjiltä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa syytetyt Esko Aikio, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen.
Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjiltä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa syytetyt Esko Aikio, Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen.Vesa Toppari / Yle

UtsjokiUtsjoen kunnan valtuustosalissa vallitsee hyvä henki, vaikka tilassa on juuri alkamassa Lapin käräjäoikeuden istunto. Viisi utsjokelaista kalasti kesällä 2017 Tenon sivujokiin kuuluvissa Utsjoessa ja Vetsijoessa luvatta. He tekivät asiasta itse rikosilmoituksen päästäkseen käräjille. Tänään koitti päivä, jota he olivat odottaneet puolitoista vuotta.

Utsjokelaiset Anne Nuorgam, Heidi Eriksen ja Kati Eriksen olivat paikan päällä vastaamassa syytteisiin luvattomasta pyynnistä. He ja Kati Eriksenin tuolloin 17-vuotias poika kalastivat Vetsijoessa ilman vapakalastuslupaa heinäkuussa 2017. Vastaajat kuuluvat Vetsijoen osakaskuntaan, joka vastaa Vetsijoen vesialueesta.

Utsjokelainen Esko Aikio taas on syytettynä kalastusrikkomuksesta. Hän pyysi lohta verkoilla elokuussa 2017 Utsjoella, vaikka verkkopyyntikausi oli uuden Tenon sivujokiasetuksen myötä päättynyt jo heinäkuun lopussa. Myös Aikio ilmoitti itse verkkonsa poliisille ja teki rikosilmoituksen.

Toistakymmentä ihmistä kokoontui paikan päälle seuraamaan käräjäoikeuden istuntoa torstaina Utsjoen kunnantalolle. Tapaus herättää kiinnostusta, sillä pari vuotta sitten voimaan tulleet uudet kalastussäännökset rajoittivat voimakkaasti paikallisten kalastusoikeuksia.

Syytettyjen tavoitteena onkin muuttaa Suomen kalastuslakia. He myöntävät rikkoneensa säädöksiä, mutta kiistävät syyllistyneensä mihinkään väärään.

– Emme ole tehneet rikosta, toteaa Kati Eriksen.

Vetsijoen kalastajat uskovat mahdollisuuksiinsa oikeudessa.

– Meidän asianajajamme on aika hyvin kertonut sen perustan, jolla kiistämme tehneemme rikoksen. Me olemme saamelaisia ja olemme vain kalastaneet jokeamme, kuten saamelaiset ovat tehneet jo vuosisatoja ennen tätä. Olemme melko varmoja, että voitamme, sanoo Heidi Eriksen.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019.
Oikeuden puheenjohtajana toimii käräjätuomari Esko Hohti.Vesa Toppari / Yle

Syytetyt eivät hyväksy perusteluja pyynnin rajoittamisesta

Vuonna 2016 voimaan tullut uusi kalastuslaki vei paikkakuntalaisilta oikeuden ilmaiseen kalastuslupaan lohen ja taimenen nousualueille Ylä-Lapissa. Seuraavana vuonna vahvistettiin uusi valtioiden välinen Tenon rajajokisopimus, joka lyhensi pyyntikautta ja rajoitti muun muassa perinteistä kalastusta jopa 80 prosenttia.

Uusia säännöksiä on perusteltu lohikannan suojelulla. Vetsijoen syytteessä olevat kalastajat kertovat osakaskuntansa suojelleen kalakantaa omassa toiminnassaan.

– Olemme itse rajoittaneet osakkaidemme pyyntiä. Saamelaiset ovat kalastaneet Tenolla ja sen sivujoilla vuosisatoja, eikä lohi ole loppunut, sanoo Heidi Eriksen.

Laillisen kalastuskauden jälkeen Utsjoen osakaskunnan luvalla verkostanutta Esko Aikiota syytetään kalastusrikkomuksesta. Ennen vuotta 2017 Tenon sivuvesissä oli lupa kalastaa elokuun loppuun saakka, eli kuukauden nykytilannetta kauemmin. Myös Aikio on sitä mieltä, että lohikannan suojelu on huono peruste pyyntiajan lyhentämiselle.

– Tutkijoilla on melko tarkat tiedot siitä, paljonko Tenosta nousee Utsjokeen kalaa. Näiden tietojen perusteella todetaan, että Utsjoella on useimpina vuosina jopa enemmän lohta, kuin sinne mahtuu kutemaan. Vaikka Utsjoella lopettaisi pyynnin kokonaan, se ei lisäisi lohenpoikasten määrää alkuunkaan, perustelee Aikio.

Puolustuspuheenvuoroissa nostettiin esiin saamelaisten kalastusoikeudet osakaskuntien vesissä ja nojauduttiin niin perustuslakiin, ihmisoikeuksiin kuin saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kulttuuriaan. Syyttäjän mielestä on hyvä, että näitä asioita punnitaan ja niille saadaan oikeuden päätös.

– Näen, että tässä tapauksessa on kysymys kahden perusoikeuden välisestä punninnasta: toisaalta perustuslain 20. pykälän, joka koskee vastuuta ympäristöstä ja lähinnä tässä tapauksessa lohen suojelusta, ja perustuslain 17. pykälän, joka koskee saamelaisten oikeutta harjoittaa omaa kulttuuriaan, johon kalastus sisältyy olennaisena osana, toteaa kihlakunnan syyttäjä Anita Haapakoski.

Kuva Tenon luvattoman pyynnin käräjistä Utsjoella 14.2.2019. Kuvassa kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakoski.
Kihlakunnansyyttäjä Anita Haapakoski Tenon vesistöllä tapahtuneen luvattoman pyynnin oikeusistunnossa Utsjoella 14.2.2019. Vesa Toppari / Yle

Tuomio annetaan parin viikon sisällä

Torstain käräjäistunnossa käsiteltiin kahta eri rikettä: vetsikkolaisten luvatonta pyyntiä ja Esko Aikion kalastusrikkomusta. Eri henkilöiden tekemiä eri rikoksia voidaan lain mukaan käsitellä yhtä aikaa, mikäli se on eduksi asian selvittämiselle.

Tuomio annetaan keskiviikkona 6. maaliskuuta etänä Utsjoen kunnan valtuustosalissa kello 9.

Suurin rangaistus molemmissa rikoksissa on sakko. Syytetyille kyse on kuitenkin isommasta asiasta: taistelusta saamelaisten oikeuksien puolesta. Mikäli he eivät voita käräjäoikeudessa, ovat he valmiita viemään asian pidemmälle.

– Sitten valitamme hovioikeuteen, korkeimpaan oikeuteen ja kansainvälisiin oikeusistuimiin saakka, sanoo Kati Eriksen.

Myös Esko Aikiolle käräjäoikeusistunto on vasta alkua.

– Minulle on aivan sama, miten tämän istunnon kanssa käy. Tavoitteeni on saada vähintään korkeimman oikeuden tuomio, Aikio painottaa.