Mikään yhteishaussa valittu vaihtoehto ei sulje myöhempiä urapolkuja pois – Opinnoissa erityistä tukea tarvitsevien haku käynnistyy maaliskuussa

Lukioon ja yleiseen ammattilliseen koulutukseen on haettava 12. maaliskuuta mennessä. Pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat palanneet osalle aloista.

Kotimaa
Porkkalan lukiolainen Moona Smolander matematiikan ja fysiikan tunnilla, HEO Kansanopiston kesälukio, Helsinki, 24.7.2018.
Peruskoulusta valmistuvien nuorten yhteishaku käynnistyy tiistaina.Jari Kovalainen / Yle

Työpaikan löytäminen ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta on hyvin hankalaa. Työelämässä tarvitaan osaamista ja tutkintoa.

Tämä johtuu opinto-ohjaaja Mia Gerdtin mukaan siitä, että Suomessa arvostetaan koulutusta ja tutkintoa.

– Ihmiset eivät välttämättä sijoitu juuri siihen ammattiin tai sille alalle, mitä he ovat opiskelleet, mutta Suomessa arvostetaan sitä, että on tehnyt toisen asteen tutkinnon tai korkeakouluopintonsa loppuun, kertoo Tampereella työskentelevä Gerdt.

Hän muistuttaa, ettei ensimmäisen, peruskoulun jälkeisen opiskelupaikan valinta välttämättä ole viimeinen ja koko työuraa määrittävä päätös. Opinpolku voi haarautua useaankin kertaan. Periaatteessa mikään nyt valittu vaihtoehto ei sulje muita vaihtoehtoja pois myöhemmin.

– Teitä haarautuu jo kesken lukio- ja ammatillisten opintojen. Alanvaihtajia on aika paljon.

Uuden ammatillisen koulutuksen mukanaan tuoma jatkuva haku mahdollistaa joustavasti toiseen tutkintoon tai koulumuotoon hakeutumisen, jos huomaa olevansa väärässä paikassa.

Nuoret ovat Gerdtin mukaan rohkeita hakemaan opinto-ohjaajilta apua.

– Jos huomaa, ettei “tämä olekaan mun juttu”, saattaa nuori vaihtaa lukiosta ammattioppilaitokseen ja päinvastoin. Vaihtaminen ei ole huono asia, mutta opintojen keskeyttäminen on. Ja se tuntuu olevan yhä yleisempää, Gerdt kertoo.

Jokaisen opiskelijan kanssa tehdään opintosuunnitelma

Peruskoulusta valmistuvien nuorten yhteishaku (siirryt toiseen palveluun) käynnistyi 19. helmikuuta. Sen kautta voi hakea jatko-opintopaikkaa kolmen viikon ajan.

Peruskoulun jälkeen on mahdollista hakea lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

– Lukio-opinnot voi suorittaa 3–4 vuodessa ja perustellusta syystä on mahdollista opiskella lukiossa viisikin vuotta. Nopeimmat suorittavat lukion 2–2,5 vuodessa. Jokaisen opiskelijan kanssa laaditaan oma henkilökohtainen opintosuunnitelma, Gerdt kertoo.

Myös ammatillisessa koulutuksessa tehdään jokaiselle opiskelijalle oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS.

Ammatillisen perustutkinnon ohjeellinen opiskeluaika on 3 vuotta, mutta opiskelupolku ja opintojen pituus riippuu ennen opintoja tai niiden aikana hankitusta osaamisesta.

– Jos on vaikkapa kesätöissä omalla alalla tai löytyy aiempaa työkokemusta alalta, myös ammatilliset opinnot voi suorittaa alle kolmessa vuodessa ja toisaalta esimerkiksi kilpaurheilijoiden opiskeluaikaa voidaan jatkaa, Gerdt kuvailee.

Ammattiin on mahdollista edelleenkin löytää tiensä myös oppisopimuskoulutuksen kautta.

– Se on nuorten mielestä houkutteleva vaihtoehto, mutta silloin on itse löydettävä työpaikka, joka ottaa ja palkkaa nuoren oppisopimukselle. Yleensä oppisopimukseen lähtijöillä on joku henkilökohtainen kontakti työpaikkaan jo olemassa, Gerdt kertoo.

Kaksoistutkinto kiinnostaa niitä, joiden tulevaisuuden haaveet ovat selkeitä

Lukio- ja ammattiopintojen yhdistelmätutkintoja on mahdollista suorittaa oppilaitoksista lähes kaikissa ammattiopistoissa.

– Ensiksi valitaan ammatillinen ala eli esimerkiksi autoalan perustutkinto ja siihen yhdistetään lukio-opintoja, Gerdt kertoo.

Tähän asti suurin osa kaksoistutkinto-opiskelijoista on opiskellut ja kirjoittanut neljä ainetta yo-kokeissa.

– Jatkossa opiskelijoita kannustetaan valitsemaan yo–kirjoituksia varten laajemmin opintoja. Korkeakoulujen valintauudistus kannustaa osallistumaan vähintään 5–6 ainetta ylioppilaskokeeseen.

Useimmiten kaksoistutkintoa lähtee hakemaan nuori, joka tietää jo mille alalle haluaa suuntautua ammatillisen perustutkinnon jälkeen.

Tavoitteena on usein jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa samalla alalla, esimerkiksi lähihoitaja sosiaali- ja terveysalalla, tai sähköasentaja insinööriopinnoissa.

Myös alan työpaikat ovat kiinnostuneita kahden tutkinnon opiskelijoista ja osa päätyykin hyvään työpaikkaan heti toisen asteen tutkinnon suoritettuaan.

Ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi myös jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, ilman lukio-opintoja.

– Periaatteessa on siis mahdollista ilman lukiokoulutusta opiskella jopa lääkäriksi. Tämä kuitenkin tarkoittaa suurta määrää itsenäistä opiskelua, koska yliopiston pääsykokeet pohjautuvat lukiossa opiskeltuihin asioihin, Gerdt muistuttaa.

VALMA auttaa oman alan löytymisessä ja TELMA erityistä tukea tarvitsevia

Jos nuori haluaa vielä pohtia opintojensa suuntaa tai kehittää opiskelutaitojaan ennen varsinaista ammatillista koulutusta astuu avuksi VALMA-koulutus.

Vuoden mittainen VALMA–koulutus on Gerdtin mukaan suunnattu oppilaille, jotka tietävät haluavansa ammatillisiin opintoihin, mutta oma ala ei ole vielä kirkastunut.

– VALMA:ssa voi tutustua eri aloihin ja suorittaa työssäoppimisjaksoja. VALMA:sta on mahdollista keskenkin vuotta siirtyä oman alan koulutukseen, jos koulutuspaikka löytyy. Myös muutamien peruskoulun arvosanojen korottaminen on koulutuksessa mahdollista, Gerdt kertoo.

Erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat voivat puolestaan osallistua työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaan, yhdestä kolmeen vuotta kestävään, TELMA–koulutukseen tai vaativana, erityisenä tukena järjestettävään valmentavaan ammatilliseen VALMA–koulutukseen erityisoppilaitoksissa.

Erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevien hakuaika alkaa 13. maaliskuuta.

Erityisesti maahanmuuttajataustaisille lukio-opintoihin tähtääville taas järjestetään vuoden kestävää LUVA-koulutusta, jossa keskitytään parantamaan muun muassa suomen kielen taitoa sekä valmiuksia opiskella lukiossa.

Lisäksi edelleen on olemassa myös 10-luokka, jossa on mahdollista korottaa arvosanoja, Gerdt muistuttaa.

– Kymppiluokan suosio on ainakin Tampereella säilynyt. Lukioiden ja suosituimpien ammatillisten alojen keskiarvorajat nousevat korkeiksi suurissa kaupungeissa, joihin hakeudutaan muualtakin, Gerdt sanoo.

Yleisten, ei erityistä tukea tarvitsevien VALMA– sekä LUVA–koulutusten ja 10-luokalle pyrkivien hakuaika alkaa 21.-22. toukokuuta.

Toisen asteen opintojen jälkeen

Lukio-opintojen jälkeen suurin osa nuorista tähtää opintojen jatkumiseen ja ammattiin valmistumiseen joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

– Ulkomailla tai työelämässä vietetty välivuosikin houkuttelee yhä ylioppilaslakin saaneita nuoria. Mikäli korkeakouluopinnot eivät innosta, voi lukionkin jälkeen toki hakeutua suorittamaan myös ammatillista perustutkintoa, Gerdt korostaa.

– Näppituntumani mukaan lukion jälkeen ammattioppilaitokseen lähtee 20-30 prosenttia oppilaista.

Tässä kuussa astui voimaan asetusmuutos, jonka myötä tietyillä aloilla ammatillisessa koulutuksessa vaaditaan jälleen pääsy- ja soveltavuuskoe (siirryt toiseen palveluun). Muutokset koskevat muun muassa sote-alaa sekä liikenteeseen ja turvallisuuteen liittyviä tutkintoja.

Alle 25-vuotiaita, joilla ei peruskoulun tai lukion jälkeistä koulutusta, (siirryt toiseen palveluun) on velvollisuus hakeutua koulutukseen. Heitä koskevat muita poikkeavat säännökset työttömyyetuuksissa.

TE-palveluiden nuorten sivuilta löytyy lisää tietoa (siirryt toiseen palveluun) ammatinvalinnasta, opintojen rahoituksesta ja työnhausta. Sieltä löytyvät myös ajantasaiset ohjaus- ja neuvontapalvelujen yhteystiedot.

Korj. 26.2.2019 klo 9.00 TEEMA- ja 10-luokkien hakuaikoja tekstissä muokattu.

Aiheesta lisää:

Kaksoistutkinto olisi opiskelijalle "erinomainen vaihtoehto" – nyt sen suosion kuitenkin pelätään romahtavan

Soveltuvuuskokeet takaisin sosiaali- ja terveysalan koulutukseen

Opot auttavat tulevaisuuden tubettajia ja kalankasvattajia: "On parempi kysyä, mitä haluat tehdä seuraavaksi, kuin mikä sinusta tulee isona"