Alkoholisti voi olla mukana työelämässä vielä vuosia ongelmien alettua – näin otat alkoholiongelmat puheeksi työpaikalla

Alkoholiongelmat voivat aiheuttaa Suomessa pahimmillaan miljardikulut.

Sannikka & Ukkola
Punaviisilasi näppiksen edessä.
Ismo Pekkarinen / AOP

Mielikuva nukkavierusta, käännetyn veneen alla asuvasta alkoholistista elää yhä vahvasti, vaikka todellisuus on varsin toinen. Perjantain Sannikka & Ukkola -ohjelmassa puhutaan runsaan alkoholinkäytön ja työelämän yhdistelmästä.

– Riski- ja ongelmakäyttäjät ovat meidän työssäkäyvien ihmisten keskuudessa, ja heitä on paljon, toteaa Tuomas Tenkanen, joka on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuiset-osaston päällikkö.

Alkoholiongelmaisten tarkkaa määrää työväestössä on vaikea arvioida, mutta talousjärjestö OECD:n mukaan joka kymmenes työntekijä on ongelmakäyttäjä. Arvio on, että iso osa riskikäyttäjistä on työelämässä eikä sillan alla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa on selvinnyt, että 80 prosenttia keski-ikäisenä alkoholin takia kuolleista suomalaisista oli työelämässä vielä 17 vuotta ennen kuolemaansa. Alkoholin takia kuolleet ovat siis olleet työelämässä suunnilleen samassa mitassa kuin muut samanikäiset.

Alkoholin takia kuolleista yli puolet oli töissä vielä kymmenen vuotta ennen kuolemaa. Neljännes oli töissä vielä kuolemaa edeltävänä vuonna.

Tulokset osoittavat, että työelämästä putoaminen on pitkä prosessi, kertoo THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.

– Aika paljon aikaisemmin pitäisi yrittää ehkäistä ongelmien syntyä. Kun ongelmat ovat niin pahat, että ne näkyvät työkavereille tai työ on jo menetetty, ollaan liikkeellä jälkijunassa Mäkelä toteaa.

Ongelmakäyttäjät uskovat olevansa kohtuujuojia

Ehkäisevää päihdetyötä tekevä EHYT kouluttaa ja kannustaa työpaikkoja tekemään päihdeohjelmia, joissa on sovittu pelisäännöt alkoholiongelmien ehkäisemiseen ja puuttumiseen. Päihdeohjelmaan voidaan kirjata, kenellä on vastuu esimerkiksi puuttua ongelmiin. Näin kaikilla on tiedossa, miten eri tilanteissa toimitaan ja ennaltaehkäisy on helpompaa.

EHYT ry:n Tenkanen painottaa, että jos työkaverista herää huoli, tärkeintä on ottaa asia puheeksi. Moni saattaa kyetä työskentelemään tavallisesti, vaikka vapaa-ajalla korkkaa juoman toisensa perään.

– On hirveän erilaisia töitä ja työyhteisöjä eikä ole olemassa yhtä alkoholistin arkkityyppiä. Jos pääsääntöisesti tekee työnsä, voi hyvin pitkään luovia työpaikalla.

Samppanjalasi
David Kashakhi / A

Usein tilanne rupeaa avautumaan siinä vaiheessa, kun työn jälki kärsii tai muut joutuvat tekemään työt alkoholiongelmaisen puolesta.

Muille ongelma voi näyttäytyä jo hyvin selvästi, vaikka ihminen itse pitää tilannetta aivan tavallisena. THL jakaa alkoholin käyttäjät kolmeen ryhmään: käyttäjiin, joilla on vähäinen, kohtalainen tai korkea pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.

Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksessa havaittiin, että korkean riskin käyttäjistä 58 prosenttia pitää itseään kohtuukäyttäjinä. Korkean riskin käyttäjistä naiset juovat viikossa 12–16 annosta tai enemmän ja miehet 23–24 annosta tai enemmän.

Näin otat alkoholin ongelmakäytön puheeksi

  • Valmistaudu siihen, mitä kysyt ja ennakoi tiettyjä vastauksia.
  • Älä lähde neuvomaan tai tuomitsemaan. Puuttuminen ei ole nuhdesaarna.
  • Aloita kertomalla omasta huolestasi ja kysymällä, miten työkaveri jaksaa.
  • Jos työkaveri toteaa, että kaikki ei ehkä ole kunnossa, häntä autetaan hakeutumaan esimerkiksi työterveyshuoltoon. Työkaveri tai esimies ei kuitenkaan ole terapeutti.
  • Voi olla, että osa suhtautuu kielteisesti kysymiseen ja puolustautuu kipakasti. Yleensä kuitenkin se henkilö, jonka tilanteeseen on puututtu, kiittää lopulta.
  • Osoita, että välität aidosti. Et arvioi ihmistä vaan työtä.

Moni arastelee toisen asioihin puuttumista, mutta mikä on pahinta mitä voisi tapahtua?

– Työkaveri ehkä suuttuu, mutta se ei lopulta ole vakavaa ja kääntyy yleensä hyväksi, Tenkanen toteaa.

Jos ihmisellä on huoli ja tunne siitä, että jotain pitäisi tehdä, huoli katoaa, kun sen ottaa puheeksi.

Alkoholin ongelmakäyttäjä voi pelätä myös työpaikan menettämistä. Tavoitteena pitäisikin olla, että ketään ei jätetä ja ihminen palaa työyhteisön täysivaltaiseksi jäseneksi toipumisen jälkeen. Tämä helpottaa myös ongelmakäytöstä keskustelemista.

– Eihän tämä ole rakettitiedettä. Samalla tavalla tämä toimii, miten asioita ratkotaan lasten tai kumppanin kanssa, Tenkanen sanoo.

Puuttumisella on myös kansantaloudellisia etuja. Varovaisen arvion mukaan alkoholin ongelmakäyttö aiheuttaa 500 miljoonan euron kulut vuodessa. Jos kaikki välilliset kulut huomioidaan, päästään miljardiin euroon.

Tenkasen mukaan OECD arvioi vielä rajummin: kulut ovat prosentti bruttokansantuotteesta eli Suomessa noin kaksi miljardia euroa.

– Siinä ollaan aidon kilpailukyvyn äärellä. Jos ei jumpattaisi kuuden minuutin työajanlisäyksen kanssa, voitaisiin saada tehokkaita ratkaisuja aikaan, Tenkanen sanoo.

Mitä viina tekee työpaikoilla? Tästä aiheesta keskustellaan lisää perjantain Sannikka & Ukkola -ohjelmassa Yle TV1:ssä kello 20.00.