Lääke loppui koko maasta – 36-vuotias Katja Klami on ollut jo kuukausia kotinsa vanki: "En ole saanut kipua katkeamaan"

Lääkkeiden toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet selvästi Suomessa. Migreenipotilaat joutuvat kärsimään niistä hyvin usein.

lääkkeet
Katja Klami
Katja Klami kärsii vaikeasta migreenistä. Markku Klami

Helsinkiläinen Katja Klami on kärsinyt rajuista päänsäryistä lapsuudesta saakka. Hänellä oli jo alle kouluikäisenä lamauttavia särkykohtauksia, joihin ei oikein mikään tepsinyt. 1990-luvun puolivälissä tuli migreenidiagnoosi ja helpotus, injektiona otettava täsmälääke.

– Se auttoi niin hyvin, että pystyin opiskelemaan, käymään töissä ja matkustelemaan. Olen joutunut menemään ensiapuun kohtauksen katkaisuun sen jälkeen vain pari kertaa vuodessa, Klami kertoo.

Viime marraskuussa Imigran-injektiot loppuivat Suomesta. Nyt 36-vuotias Klami sanoo, ettei ole sen jälkeen voinut tehdä oikeastaan mitään – paitsi ravata ensiavussa.

– En ole saanut kipua katkeamaan, joten migreenipäiviä on ollut noin 15 kuukaudessa. Olen käytännössä kotini vanki.

Olen alkanut pelätä. Se on tunne, jota minulla ei ole ollut sairauteni vuoksi vuosiin.

Katja Klami

Kodin ulkopuolella on paljon ärsykkeitä, jotka voivat laukaista migreenin. Klamin työpaikka on avokonttorissa, jossa ei pysty säätämään valoja tai melua. Siksi hän tekee etätöitä silloin, kun ei ole sairauslomalla. Lisäksi hän välttelee raitiovaunuja aamuisin.

– Ratikka on aina täynnä. Ihmiset tulevat suoraan suihkusta ja jokainen tuoksuu voimakkaasti hiuslakalle tai saippualle. Nyt kun on koko ajan se kohtauksen vaara pinnassa, tuollainen hyvinkin pieneltä tuntuva juttu voi laukaista migreenin.

Lääkkeistä pulaa päivittäin

Klami on kysellyt lääkettä tuloksetta apteekeista ympäri Suomen ja myös Tukholmasta.

– Olen alkanut pelätä. Se on tunne, jota minulla ei ole ollut sairauteni vuoksi vuosiin.

Imigran-injektion vaikuttava aine on sumatriptaani, jonka toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet Suomessa kuluvan vuoden aikana. Ongelma on ollut suurin edullisimpien rinnakkaisvalmisteiden toimituksissa, koska niitä käytetään eniten. 50 milligramman vahvuinen rinnakkaisvalmiste on tällä hetkellä loppu monista apteekeista ympäri maata.

– Olemme tilanneet valmistetta lääketukusta marraskuussa ja kahdesti tammikuussa, mutta sitä ei ole voitu toimittaa. Osa asiakkaista on jättänyt meille yhteystietonsa saadakseen tiedon heti, kun lääkettä tulee, kertoo farmaseutti Tarja Malinen Kotkan Hakamäen apteekista.

Nainen istuu sohvalla ja pitelee päätään.
Henrietta Hassinen / Yle

Lääkkeiden toimitusvaikeudet ovat lisääntyneet Suomessa selvästi. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea arvioi viime vuonna, että lääkkeiden saatavuusongelmat ovat jopa viisinkertaistuneet vuodesta 2010. Sen verkkosivuille (siirryt toiseen palveluun) tulee päivittäin useita ilmoituksia saatavuusvaikeuksista.

Syksyllä tarkastetun väitöstutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan myös valtaosalla suomalaisista apteekeista on saatavuusongelmia lähes päivittäin.

Elintärkeä allergialääke loppui

Keskeisiä syitä ovat Suomen lääkemarkkinoiden pieni koko ja äkilliset kysynnän muutokset.

– Maailmassa voi olla vain yksi tehdas, joka valmistaa lääkkeen raaka-ainetta. Jos siellä on joku ongelma, se heijastuu tietysti koko maailman lääkemarkkinoihin, sanoo viestintäproviisori Elina Aaltonen Apteekkariliitosta.

Suurin osa saatavuushäiriöistä ei näy potilaille saakka, koska apteekeilla on yleensä tarjolla vaihtoehtoisia valmisteita. Ongelmat kärjistyvät, kun kyse on elintärkeistä lääkkeistä.

Viime kesänä apteekeista loppuivat allergisiin reaktioihin käytettävät adrenaliiniruiskeet.

– Niiden tilalle ei ollut tarjolla mitään. Oli kova ampiaiskesä ja kriittiset hetket, kun lääke oli loppu. Onneksi saimme korvaavan lääkkeen melko nopeasti, mutta se vaati tosi paljon töitä viranomaisilta ja koko lääkejakeluketjulta tukkuineen, Aaltonen toteaa.

Esimerkiksi sumatriptaanin kohdalla jo yli vuoden jatkuneiden saatavuusongelmien takia apteekkien varastoissa ei juurikaan ole puskuria kysynnän varalle. Jos migreenilääkettä ei saa eikä kohtaus mene ohi, potilas joutuu usein hakeutumaan päivystykseen. Siellä kohtaus saadaan poikki ns. Färkkilän tipalla.

– Triptaaneja on muitakin, mutta sumatriptaani on valitettavasti monelle ainoa, joka auttaa. Kun erä lääkettä tulee tukkuun, se menee heti. Koska näin on jatkunut pitkään, puskurivarastot ovat käyneet vähiin.

Katja Klami rannalla
Katja Klami yrittää pysyä positiivisena ja elää normaalisti päänsärkykohtauksista huolimatta. Kuva häämatkalta.Markku Klami

Hedelmöityshoito jäihin

Imigran on sumatriptaaneista ainoa valmiste, jota saa myös nenäsuihkeena ja injektiona. Se on valmisteista myös kallein. Suihkeen ja injektion etu pilleriin verrattuna on nopea apu. Katja Klami käyttää injektioita, koska muut valmisteet eivät auta.

– Pilleri tai suihke ei auta lainkaan tai jää puoliteholle, jolloin ne pitkittävät migreeniä, Klami sanoo.

Muiden valmisteiden käytön estää myös toinen sairaus. Klamilla todettiin syksyllä Hortonin neuralgia, joka aiheuttaa erittäin kivuliaita särkykohtauksia jompaankumpaan silmään. Siihen Klamilla on tehokas hoito, mutta migreenin kannalta uusi diagnoosi on hankala.

– Muut triptaanit laukaisevat Hortonin. Tämä lääkekatko on hankaloittanut tilannettani kovasti ja vaatinut perheeltä, ystäviltäni ja työpaikaltani suunnatonta joustoa. Myös joulukuulle ajoitetut hedelmöityshoitoni jouduttiin siirtämään kevääseen, Klami sanoo.

Fimea arvioi, että 50 milligramman sumatriptaanitabletteja saataisiin viikolla 10 eli maaliskuun alussa. Silloin apteekkeihin pitäisi tulla myös Katja Klamin käyttämiä Imigran-injektioita.

Migreenin täsmälääkkeenä käytettävien sumatriptaanien kauppanimet ovat Sumatriptan Teva, Sumatriptan Sandoz, Sumatriptan Accord ja Imigran Radis, joka on alkuperäisvalmiste.

Apteekkariliiton viestintäproviisorin Elina Aaltosen mukaan lääketilanne korjaantuu pitkittyneen saatavuushäiriön jälkeen hitaasti.

– Joskus käy niin, että kun lääke loppuu yhdeltä toimittajalta, se syö pienempiin eriin tottuneiden toimittajien varastoa. Voi mennä jopa kaksi vuotta ennen kuin lääkeyhtiöt Suomessa pystyvät vastaamaan kasvaneeseen kysyntään korkeamman menekin mukaan.