Sanomalehdet lähtivät radiobisnekseen tulojen toivossa – paikallismedia keskittyy nyt yksien omistajien käsiin

Mediatutkija on huolissaan moniäänisyyden katoamisesta.

radio (joukkoviestimet)
Arttu Koistinen lukee uutisia paikallisradioon.
Toimittaja Arttu Koistinen on päässyt tutustumaan lehtityön lisäksi radiotoimittamisen maailmaan. – Oma ääni kuulosti karulta aluksi. Päivä päivältä on alkanut sujumaan paremmin, hän kehaisee. Heikki Haapalainen / Yle

Painetut sanomalehdet –11,5.

Radio + 12,5.

Kyseessä eivät ole lukija- tai kuuntelijamäärät, vaan viime joulukuun median mainosmyynnin muutokset prosentteina. Tilasto on tylyä luettavaa sanomalehtien kannalta, vaikka printtimainontaan käytetään rahaa huomattavasti enemmän kuin radiomainontaan.

Radio elää nyt nousukautta, ja niille apajille haluavat myös maakuntalehdet. Viime syksynä myönnettiin radiotoimilupia poikkeuksellisen pitkäksi, 10 vuoden, ajaksi. Lupia hakeneiden yritysten joukossa oli yllättäen useampi perinteikäs maakuntalehti. Esimerkiksi Oulussa ilmestyvä Kaleva haki lupaa, samoin Keskisuomalainen Keski-Suomesta ja Karjalainen Pohjois-Karjalasta. Luvista käytiin kova kilpailu. Kalevalta jäi lupa saamatta.

Raha ratkaisee

Sanomalehtien intoa laajentaa toimintaansa radion puolelle selittää raha.

– Totta kai se houkuttelee. Kaupallinen radio on ollut varsin kannattavaa bisnestä verrattuna lehtibisnekseen, mediatutkija ja yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi toteaa.

Tämä tiedetään myös Pohjois-Karjalan maakuntalehdessä Karjalaisessa. Se osti viime vuonna paikallisen radioyrityksen liiketoiminnot, johon kuului alueen ainoat paikalliskanavat Iskelmä Rex sekä Radio City Joensuu.

– Näimme tässä mahdollisuuden tehdä uutta pientä bisnestä radiolla, toimituspäällikkö Jyrki Utriainen Karjalaisesta sanoo.

Jyrki Utriainen
Radiovälittää hienosti tunnetta, sanoo Karjalaisen toimituspäällikkö Jyrki Utriainen. – Ääni ei valehtele. Heikki Haapalainen / Yle

Hän kertoo, että myös muut syyt innostivat lähtemään radiotoimintaan. Tilaisuus kaupoille oli hyvä. Kauppahintaa Utriainen ei suostu kuitenkaan kertomaan. Lisäksi paikallisen lehden ja radion yhdistämisestä voisi saada synergiahyötyjä. Käytännössä oman lehden juttuja voisi käyttää radiossa tai toisinpäin, Utriainen sanoo.

– Radio on mainio väline. Se on nopea ja nykyisin lähes kaikilla on radio vähintään puhelimessa.

Mediatutkija Ala-Fossi kertoo, että lehtiyrityksen tekivät saman liikkeen aiemminkin 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Silloin lehdet ostivat radioita isompien voittojen toivossa. Lama-aikaan ilmoitusmyynti ei lehtipuolella vetänyt.

– Sieltä tultiin verissä päin takaisin. Moni lehti myi radiotoimintansa pois. Niiden pyörittäminen ei ollutkaan niin helppoa kuin kuviteltiin.

Printin ja verkon yhdistäminen alkaa olla jo arkipäivää media-alalla, mutta radion ottaminen mukaan on ollut vaikeampaa.

– Uusi teknologia ja uudet tavat saattavat kuitenkin mahdollistaa jotain sellaista, mikä ei ole onnistunut aikaisemmin, Ala-Fossi pohtii.

Mediakenttä kaventuu – miten käy journalismin?

Lehtien ostaessa radioita itselleen, keskittyy samalla median omistus. Voiko mediakentän kaventuminen tarkoittaa journalismin kaventumista?

– Suomessa on maakuntia, joissa on yksi ja sama mediakonserni omistaa maakuntalehden ja käytännössä suurimman osan, ellei kaikki paikallislehdet. Jos siihen päälle saadaan vielä paikallinen radioasema, aika vähissä on erilaisten äänien moninaisuus, Mediatutkija Ala-Fossi vastaa.

Sanomalehti Karjalaisen toimituksen aamukokous
Radiostudio siirtyi Joensuun keskustasta Karjalaisen toimitukseen Noljakkaan.Heikki Haapalainen / Yle

Juuri tämänkaltainen tilanne on Pohjois-Karjalassa. Sanomalehti Karjalainen omistaa alueen ainoan maakuntalehden, valtaosan paikallislehdistä ja nyt myös kaupalliset radiot. Asia on herättänyt huolta aina eduskuntaa myöten.

Utriainen on eri mieltä.

– Mediamme toimivat ja tekevät sisältöpäätöksensä itsenäisesti.

Lisäksi hän painottaa, että paikallisradiotoiminta ei välttämättä olisi jatkunut ilman Karjalaista ja sen tekemiä kauppoja.

– Meillä on leveät hartiat. Yksityisellä pienellä mediayrityksellä on kovat talouspaineet nykyisessä mediakentässä.

Paikallisuus valttina

Karjalainen aikoo tuodaradiokanavilleen uudistuksia. Keihäänkärkenä on paikallisuus, jota tuodaan toivemusiikin ja juttujen muodossa. Lehtitoimittajat alkavat kerätä juttukeikoiltaan haastatteluja ja ääntä älypuhelinsovellusten avulla.

.

Liina Matveinen
Karjalaisen radion toimialapäällikkö Liina Mustonen.Heikki Haapalainen / Yle

Musiikki tulee kuitenkin pääasiassa yhteistyöyritys Bauer Median kautta. Soittolista on valtakunnallinen.

– Mutta eiköhän me ainakin toivemusiikkia oteta mukaan, sanoo Karjalaisen radion toimialapäällikkö Liina Mustonen.

Paikallista lähetystä kanavilta tulee tällä hetkellä puolestatoista tunnista tuntiin arkisin ja viikonloppuisin enemmän. Tasatunnein luetaan myös paikallisuutiset.

Suunnitelmissa on Iskelmä Rexin paikallisen lähetysajan pidentäminen kahteen tuntiin. Lisäksi tiedossa on myös uusia juontajia ja uutta ohjelmaa.