Valtiosääntöoikeuden professori näkee tiedustelulakisotkussa rakenteellisen ongelman – "Olisi hyvä olla avoimia prosesseja, eikä käytäväkeskusteluiden tuloksia"

Tuomas Ojasen mielestä asiantuntijoita kuullaan tarpeeksi. Ongelma on, ettei valvota, toteutuvatko perustuslakivaliokunnan korjaustarpeet valiokunnissa.

tiedustelulaki
Tuomas Ojanen
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen A-studiossa 13. helmikuuta.Yle

Eduskunnan johto päätti keskiviikkona ottaa harvinaisen aikalisän tiedustelulakien käsittelyssä. Puhemies Paula Risikko haluaa varmistaa, että eduskunnasta ja sen täysistunnosta ei lähde lakeja, jotka olisivat perustuslain vastaisia.

Perustuslakiasiantuntijat ovat moittineet, että tiedustelulakien viimeistelyssä ei ole huomiotu riittävästi perustuslakivaliokunnan muutosvaatimuksia.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta toteaa keskiviikon A-studiossa, ettei kyse ole siitä, että asiantuntijoita ei olisi kuultu.

– Kysymys on siitä, miten perustuslakivaliokunnan lausunnoissa olevat kriittiset huomautukset on otettu huomioon mietintövaliokunnassa, kun lakiehdotusta on viimeistelty.

– Nyt on herännyt kysymyksiä, onko kaikki se, mitä perustuslakivaliokunta on edellyttänyt tehtäväksi, todella tehty mietintövaliokunnassa, itsekin perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut professori toteaa.

Ojasen mielestä parhaassa tapauksessa myös tiedustelulakipakettien yhteydessä olisi ollut mahdollisuus tehdä samalla tavalla kuin sote-asioissa.

– Eli mietintöluonnos olisi käytetty perustuslakivaliokunnassa vielä syynissä. Sitähän sotessa juuri tehdään, sanoo Ojanen.

Ei uusi ilmiö

Tuomas Ojasen mukaan valtaosassa tapauksia perustuslakivaliokunnan lausuntoja noudatetaan tarkasti.

Vuosien varrella on kuitenkin ollut aiemminkin tilanteita, joista perustuslakivaliokunta on antanut lausunnon, mutta mietintövaliokunnassa ei ole täysimääräisesti seurattu kaikkea sitä, mitä perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan pitäisi tehdä.

Ojanen nostaa esimerkiksi tietyt ulkomaalaisiin turvapaikanhakijoihin liittyvät asiat.

Rakenteellinen epäselvyys yleistä

Professori näkee perustuslakivaliokunnan lausuntojen vähättelyä yleisempänä rakenteellisen epäselvyyden siitä, miten perustuslakivaliokunnan lausunnoissa olevien korjaustarpeiden toteuttamista seurataan ja valvotaan valiokunnissa.

– Olisi hyvä olla läpinäkyviä ja avoimia prosesseja. Ei niin, että se on epämääräisessä tilassa tai jossain käytävän nurkissa olevien keskusteluiden tulos.

Tuomas Ojasen mielestä samanlainen tilanne voi tulla eteen vielä myös sotelakien kanssa, kunhan perustuslakivaliokunta saa oman lausuntonsa annetuksi.

Katso koko professori Tuomas Ojasen haastattelu Yle Areenassa.

Lue lisää aiheesta:

Analyysi: Risikko antoi laiskanläksyn hallintovaliokunnalle ja ojensi perustuslakioppineita – kenen syytä tiedustelulakisotku on?

Risikko: "Jos epäily herää, se myös perataan", tiedustelulait vedettiin poikkeuksellisesti pois täysistunnosta

Tiedustelulait etenevät, mutta perustuslakivaliokunta vaatii useita muutoksia

Siviilitiedustelulait etenevät eduskunnassa – vastalause toimittajien ja pappien asemasta

Saako supo punnita, ketkä kansanedustajat ovat riittävän luotettavia valvomaan suojelupoliisia? 6 kysymystä tiedustelun valvonnasta