Yle sai hurjat tilastot: Poliisi keskeytti ja lopetti viime vuonna 140 000 tutkintaa – katso tästä, millaiset jutut jätettiin tutkimatta

Poliisi voi itse keskeyttää ja lopettaa tutkintoja. Osan lopettamispäätöksistä tekevät syyttäjät.

esitutkinta
Poliisi.
Tiina Jutila / Yle

Ylen saamien ja aiemmin julkaisemattomien tilastojen mukaan poliisi lopetti ja keskeytti viime vuonna hurjan määrän esitutkintoja.

Poliisi keskeytti viime vuonna 106 000 esitutkintaa.

Tämän lisäksi poliisi lopetti omalla päätöksellään 11 000 tutkintaa. Syyttäjän päätöksellä lopetettiin tai jätettiin tutkimatta noin 20 000 tutkintaa.

Poliisi siis “tappoi” viime vuonna yhteensä 137 000 esitutkintaa eli keskimäärin vuoden jokaisenä päivänä 375 juttua.

Viime vuonna poliisi kirjasi 319 000 rikosilmoitusta. Tässä luvussa sekä edellä mainituissa keskeyttämis- ja lopettamisluvuissa ei ole mukana liikennerikoksia.

Miten poliisi "tappaa" esitutkintoja?

Poliisihallituksen mukaan suuri osa 106 000 keskeytetystä tutkinnasta oli omaisuus- ja väkivaltarikostutkintoja.

– Lähtökohtaisesti ne voivat olla mitä tahansa rikosnimikkeitä. Esitutkinta voidaan keskeyttää, jos epäilty tekijä ei ole tiedossa, eikä ole tiedossa seikkoja, joilla esitutkintaa voidaan viedä eteenpäin, sanoo Ylelle poliisitarkastaja Jyrki Aho Poliisihallituksesta.

Ahon mukaan keskeytetyt omaisuustutkinnat ovat usein niin sanottuja massarikoksia kuten vaikkapa polkupyörävarkauksia. Väkivaltarikosepäilyistä tutkimatta jäävät esimerkiksi usein sellaiset "nakkikioskipahoinpitelyt", joissa epäiltyä ei helposti saada selville.

Poliisi voi myös lopettaa tutkintoja.

Viime vuonna poliisi lopetti 11 000 tutkintaa omalla päätöksellään. Poliisi voi lain mukaan lopettaa esitutkinnan esimerkiksi silloin, jos teosta seuraisi sakkorangaistus tai asianomainen ei vaadi rangaistusta epäillylle tekijälle.

Esitutkintoja voidaan lopettaa myös syyttäjän päätöksellä. Syyttäjä voi lisäksi poliisin pyynnöstä tehdä ratkaisun, ettei esitutkintaa tehdä lainkaan.

Näitä prosesseja kutsutaan tutkinnan rajaamiseksi.

Viime vuonna syyttäjä rajasi poliisin esityksestä noin 20 000 esitutkintaa.

Jyrki Aho poliisihallitus
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki AhoMarkku Pitkänen / Yle

"Nyt tää maksaa niin paljon, että tutkinta ei ole järkevää"

Lain mukaan syyttäjä voi lopettaa esitutkinnan tai päättää, ettei tutkintaa tehdä esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jos rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias.

Yksi peruste tutkinnan rajaamiseen on niin sanottu kustannusperusteinen rajoittaminen.

Se tarkoittaa sitä, että tutkinta voidaan jättää tekemättä tai se voidaan lopettaa, jos poliisin tutkinnan arvioidaan olevan liian kallis tutkittavana olevaan tekoon nähden.

Poliisin mukaan kustannukset ovat merkittävä asia.

– Poliisi yksilöi syyttäjälle esimerkiksi tulkkauskustannukset, kansainväliset oikeusavut ja kuultavien määrän. Eli käytännössä työn määrän suhteessa siihen yksittäiseen tekoon. Ja tietyissä tilanteissa poliisi sanoo, että nyt tää maksaa niin paljon, että se (tutkinta) ei ole järkevää, poliisitarkastaja Jyrki Aho kertoo.

Syyttäjien tekemät lopettamispäätökset huimassa kasvussa

Yle pyysi ja sai tilastoja tutkintojen keskeyttämisistä, lopettamisista ja rajaamisista Poliisihallituksesta ja Valtakunnansyyttäjänvirastosta.

Poliisihallitus antoi tilastoja vain kahdelta vuodelta. Viime vuonna tutkintoja keskeytettiin 106 000 ja edellisenä vuonna 13 000 enemmän.

Valtakunnansyyttäjänvirasto kaivoi lukuja kymmenen vuoden ajalta. Niistä tilastoista käy ilmi, että poliisin syyttäjille esittämät tutkinnanrajaamiset ovat olleet kovassa kasvussa viime vuosina.

Vuonna 2009 juttuja jätetiin tutkimatta tai tutkinta lopetettiin syyttäjän päätöksellä 6 600 tapauksessa, viime vuonna luku oli jo 20 000.

Viime vuonna jätettiin tutkimatta tai tutkinta lopetettiin esimerkiksi seuraavissa rikosilmoituksissa: omaisuusrikokset (8 600 kpl), henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset (3 700 kpl), seksuaalirikokset (352 kpl)

"On järkevää, että tehokkuutta on heti tutkinnan alkuvaiheessa"

Poliisi on perustanut eri puolille Suomea esikäsittely-yksiköitä, joissa tutkinnanjohtajat käyvät läpi rikosilmoituksia.

Tutkinnanjohtajat pyrkivät tekemään keskeyttämis- ja lopettamispäätöksiä tutkinnan alkuvaiheessa.

– Kyse on siitä, että poliisin prosessit on saatu yhtenäisempään ja parempaan tilaan. Esikäsittely-yksiköitä on perustettu, ja niitä on poliisilaitosten alueella yhdestä kahteen. Kun resursseja on vähennetty, on järkevää, että tehokkuutta on heti tutkinnan alkuvaiheessa, poliistarkastaja Jyrki Aho sanoo.

Onko kyse myös siitä, että tilastoja halutaan saada paremman näköisiksi?

– No ei sinänsä. Se on tärkeää tilastollisesti, että avoimia juttuja ei roiku siellä vuosikausia. Pitää olla selvillä, mitä tutkitaan ja mitä kannattaa tutkia, Aho toteaa.

Poliisilla on tällä hetkellä tutkinnassa noin 84 000 selvittämätöntä rikosepäilyä.

Lue myös:

Sisäministeri Mykkänen omaisuusrikosten tutkinnasta: "Yllättävän isot erot poliisilaitosten välillä"

Näistä rikoksista tekijä pääsee seuraamuksitta – Yhä useampi pikkurikos jää poliisilta tutkimatta

Poliisin tehtävänä ottaa rosvot kiinni – mökkimurto tai polkupyörävarkaus voi jäädä tutkimatta

Helsingin Sanomat: Helsingin poliisi ja syyttäjänvirasto ovat sopineet, että rikoksia jätetään tutkimatta – ”Sydäntä suojellaan ja lopulta raajat kylmenevät” (siirryt toiseen palveluun)