Analyysi: Sote-matkan 11 käännettä ja tulos – vai ulos? Onko perustuslakivaliokuntakin vaarassa tahraantua politikoinnista?

Onko kokoomus yhä sitoutunut soten läpiviemiseen? Aika käy vähiin, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Tässä soten 11 kohtalokasta käännettä ja yhä erikoisemmalta näyttävä loppuratkaisu.

1. Kokoomus ja keskusta tekevät kuuluisan lehmänkauppansa marraskuussa 2015: hallituskriisi sinetöi maakuntien lukumäärän ja valinnanvapauden toisiinsa

Marraskuussa 2015 kokoomus ja keskusta tekevät kuuluisan sopimuksensa, jossa keskusta saa 18 maakuntaa ja kokoomus valinnanvapauden.

Maakuntien suuri määrä on vastoin sitä, mitä esimerkiksi silloinen Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja (siirryt toiseen palveluun) Tuomas Pöysti työryhmineen elokuussa 2015 ehdottaa, eli 9–12 aluetta.

Tuomas Pöystin johdolla tehdyn raportin julkistamisesta kuluu vain muutama viikko, kun hänestä tulee sote-uudistuksen valmistelun projektijohtaja. Eikä nimittämisestä kulu kuin pari kuukautta, kun maakuntien määräksi tulee kahdeksantoista.

Kokoomus saa vastineeksi lupauksen valinnanvapaudesta hyväksyessään maakuntien lukumäärän. Sitä ei ole ennen poliittista päätöstä virkavalmisteltu. Professori Mats Brommelsin työryhmä nimitetään (siirryt toiseen palveluun) vasta joulukuussa 2015 selvittämään valinnanvapautta.

Näillä päätöksillä hallitus pyörtää oman toukokuisen hallitusohjelmansa. Sen mukaan sotessa olisi pitänyt edetä kuvan esittämässä järjestyksessä.

Grafiikkaa
Yle Uutisgrafiikka

Hallitusohjelman pyörtäminen tulee osoittautumaan soten ratkaisevaksi käänteeksi. Sillä tulee olemaan merkittävät seuraukset soten etenemisvauhdille.

2. Uudistusta ei valmistella parlamentaarisesti – oppositio on sotajalalla

Hallitus on alusta asti ajatellut voivansa tehdä uudistuksen nopeasti, eikä usko sen parlamentaarisella valmistelulla onnistuvan.

Se kuitenkin takaisi esitykselle opposition tuen, mikä on usein edellytys näin suurten hankkeiden onnistumiselle. Nyt ei tiedetä, onnistuuko soten tekeminen edes hallitukselta.

Monet ovatkin alkaneet loppumetreillä puhua parlamentaarisen valmistelun puolesta.

3. Huhtikuussa 2016 hallitus kertoo uudesta yhtiöittämislinjauksestaan, joka myöhemmin puretaan

Huhtikuussa 2016 hallitus kertoo uudesta linjauksestaan (siirryt toiseen palveluun): markkinoilla toimivat sote-palvelut täytyy yhtiöittää. Päätös tehdään jälleen ilman kunnollista virkavalmistelua.

Yhtiöittämisvaatimuksesta joudutaan kuitenkin luopumaan perustuslakivaliokunnan kesäkuussa 2017 antaman lausunnon jälkeen. Niinpä uudesta hallituksen syksyllä 2017 laatimasta valinnanvapauslakiluonnoksesta se poistetaan.

4. Valittu monituottajamalli sysää sosiaalipalvelut pois sote-keskuksesta maakunnan liikelaitokseen – palvelujen yhteensovittamisesta tulee vaikeaa

Hallituksen valitsemassa monituottajamallissa myös yritykset voivat tuottaa sosiaali- ja terveyskeskuspalveluja. Perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan kuitenkin antaa yritykselle vain, jos sille on erityiset perusteet.

Kesän 2017 perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallitus ratkaisee tämän niin, että sote-keskuksista ei voi lähtökohtaisesti saada sosiaalipalveluja. Siellä voi olla vain sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa.

Tämä puolestaan vaikeuttaa yhden uudistuksen keskeisen tavoiteen eli yhtenäisten hoitoketjujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivan yhteensovittamisen toteutumista.

5.Hallituksen yritys tuoda asiakasseteli erikoissairaanhoitoon jää yritykseksi

Hallituksen syksyllä 2017 valmistelema uusi valinnanvapauslakiluonnos sisältää yrityksen laajentaa asiakasseteli erikoissairaanhoitoon.

Uusi lakiluonnos on lausuntokierroksella joulukuun 2017 puoliväliin asti. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoyhteenvedon mukaan pääosa lausunnonantajista katsoo, että ehdotettu asiakasseteli on sisällöltään ja laajuudeltaan liian laaja. Sen katsotaan uhkaavan palveluverkon toimivuutta erityisesti erikoissairaanhoidossa ja päivystyksessä.

Myös erikoissairaanhoidon edustajat vastustavat laajennusta kiivaasti.

Joulukuussa 2017 hallitus päättää luopua velvoitteesta käyttää asiakasseteliä erikoissairaanhoidossa

6. Uudistusta vaivaa jatkuva kiire ja liian kireä toteuttamisaikataulu

Soten toteuttamisaikataulut ovat vuodesta toiseen epärealistisia.

Taulukosta näkyy, miten sekä vastuun siirto kunnilta maakunnille että maakuntavaalien ajankohta siirtyvät myöhemmäksi vuodesta toiseen.

Samoin sote-keskusten, hammashoitoloiden, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin aiottua käyttöönottoa myöhennetään toistuvasti.

Taulukko soten aikatauluista
Yle Uutisgrafiikka

7. Sotesta tulee liian suuri elefantti yhdellä kertaa syötäväksi – varoituksia ei uskota

Vasta vuosien jälkeen moni on havahtunut siihen kuinka suurta uudistusta ollaan tekemässä, vaikka varoituksia on kuultu vuodesta toiseen.

Jo syksyllä 2016 Aalto-yliopiston taloustieteen professorit ovat varoittaneet siitä, että koko Suomesta ei saa tehdä sote-markkinoiden koelaboratoriota.

Professorit ovat sanoneet, että ennen koko markkinoiden avaamista pitää ymmärtää, miten eri osapuolet markkinoilla käyttäytyvät. He ovat huomauttaneet, että uusi malli pitäisi välttämättä ottaa ensin käyttöön esimerkiksi yhdessä maakunnassa, jotta markkinoiden pelisäännöt saadaan järkeväksi.

8. Sote-valiokunnan työ on valtava ja riitaisa: perustuslaillisia kysymyksiä jää ratkaisematta

Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa 1.6.2018. Se velvoittaa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tekemään tarvittavat muutokset.

Perustuslakivaliokunta myös edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokset on vielä lähetettävä tarkastettavaksi valiokuntaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan työmäärä on valtava ja työskentely poliittisesti vaikeaa. Valiokunnassa väännetään esimerkiksi Vaasan sairaalasta ja itketään käytävillä. Oppositio syyttää hallituspuolueita “härskistä” politikoinnista ja hallitus oppositiota viivyttelystä.

Sote-valiokunta saa mietintöluonnoksensa valmiiksi 7.11.2018. Lopputuloksessa kuuluu hallituspuolueiden ääni: esimerkkinä vaikkapa kysymys notifikaatiosta eli siitä, pitääkö valinnanvapauslaista tehdä valtiontukia koskeva ennakkoilmoitus EU:lle.

Mietintöluonnoksen notifiointia käsittelevän osion alkuosa myötäilee asiantuntijoiden näkemyksiä ja siinä tunnistetaan notifiointiin liittyviä huolia. Sen sijaan valiokunnan johtopäätökset mukailevat hallituksen kantaa: notifikaatiota ei ole tarpeen tehdä.

9. Helmikuu 2019: Muuttuuko perustuslakivaliokunta poliittiseksi taistelutantereeksi?

Paluu nykyhetkeen, helmikuuhun 2019.

Perustuslakivaliokunnan lausuntoa on odotettu maanantaista asti, koska viime viikolla valiokunta tiedotti, että “perustuslakivaliokunta pitää maanantaina 11.2. ylimääräisen kokouksen klo 12 alkaen. Valiokunnan tavoitteena on saada valmiiksi lausuntonsa sote- ja maakuntauudistuksesta. Mahdollisesta asian valmistumisesta ilmoitetaan maanantain aikana.“

Mistä tämä kertoo? Siitäkö, että valiokunnan pitkäaikaiset parlamentaarikot, puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.) ja varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) olisivat kenties olleet valmiit hyväksymään valiokuntaneuvosten kriittisen lausuntoluonnoksen?

Olisiko se ollut myös huolen ilmaisu siitä, että valiokunnan työ voi olla vaarassa politisoitua? Voiko käydä niin, että sote-uudistuksen käsittely vahingoittaa perustuslakivaliokunnan arvoa ja asemaa: yksimielistä lausuntoa ei saada synnytettyä vaan lopputulos on hallituspuolueiden äänellä synnytetty paperi, jossa on eriävä tai eriäviä mielipiteitä?

10. Pelataanko perustuslakivaliokunnassa poliittista peliä? Jarruttaako osa kokoomuksesta tai oppositiosta? Sotkeutuvatko asiat entisestään?

Lausunnon viivästyminen on synnyttänyt monenlaista spekulaatiota kokoomuksen tahtotilasta.

Virallisesti kokoomus vakuuttaa yhä täyttä tukea uudistukselle, mutta toisenlaisetkin huhut lisääntyvät.

Onko puolue sittenkin päättänyt, että se ei halua Suomeen uutta hallinnon tasoa eli maakuntia, joilla on niin moninaisia tehtäviä?

Vai voisiko kokoomus pelätä, että heidän ajamansa valinnanvapauden toteutuminen jää liian kauaksi tulevaisuuteen tai peräti romuttuu vuosien kuluessa?

Entä jos valinnanvapauslain pykälä 90 on vaarassa kadota perustuslakivaliokunnan käsittelyssä? Siis juuri se kohta, joka mahdollistaa sote-keskusten aiemman aloituksen. Riittääkö kokoomukselle se, että sote-keskukset aloittaisivat vasta 2023, juuri ennen seuraavia eduskuntavaaleja?

Miten kokoomuksen innostukseen vaikuttaa viime viikkojen vanhuspalvelukeskustelu? Puolueessa joku voi miettiä, alkavatko äänestäjät vieroksua yritysten kasvavaa roolia sote-palveluissa ja pitäisikö tästä syystä ottaa askelia taaksepäin.

Kokoomuksen kantaan voi myös vaikuttaa se, jos yritysten näkökulmasta vanhuspalvelut eivät enää näyttäydykään niin hyvänä bisneksenä. Maakuntien kilpailuosaaminen voi olla parempaa ja toiminnassa voi myös ryvettyä pahasti, kuten viime viikot ovat osoittaneet.

Ei edes sote-uudistuksella saisi murtaa keskeisimpiä oikeusvaltion turvan takeita. Nyt ei pitäisi tehdä sellaista, mitä on vaikea korjata myöhemmin.

Tai jos kyseessä onkin keskustan ja kokoomuksen keskinäinen vääntö ehkä jostain laajemmasta kokonaisuudesta?

Vai ovatko hallituspuolueitten rivit suorassa? Jarruttaako käsittelyä osa oppositiosta?

Mitä perustuslakivaliokunnassa tapahtuu? Ovatko asiat menossa entistä pahempaan sotkuun?

11. Loppuuko sote-uudistukselta aika?

Päivien kuluessa aikataulu alkaa näyttää yhä vaikeammalta. Paitsi jos perustuslakivaliokunta lausunnon julkistaessaan kertoo myös, miten mahdolliset korjaukset on tehtävä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan pitäisi saada mietintönsä valmiiksi helmi-maaliskuun vaihteessa, jotta asia ehditään käsitellä suuressa salissa ennen maaliskuun puoliväliä, jolloin eduskunta jää vaalivapaalle.

Tosin keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen kertoi tiistaina omana (siirryt toiseen palveluun) kantanaan, että eduskunnan tulisi tarpeen vaatiessa jatkaa kevään istuntokautta, jotta sote-lait saataisiin eduskunnan saliin äänestettäväksi.

12. Kuinkas sitten käykään?

Sote-uudistusta on tehty toistakymmentä vuotta. Alku voidaan sijoittaa kunta- ja palvelurakenneuudistukseen 2006.

Hallituksen paineet saada uudistus tehtyä ovat kovat.

Valiokunnan työn pitkittyminen voi johtaa siihen, että vähitellen osa valiokunnasta on yhä valmiimpi synnyttämään lausunnon äänestämällä. Yksimielisyyttä ei enää ehkä tavoitella.

Tämä ei ole ollut perustuslakivaliokunnan normaali toimintatapa, vaikka se on normaali käytäntö useimmissa muissa eduskunnan valiokunnissa.

Perustuslakivaliokunnan ei pitäisi olla politiikan teon paikka. Sen lausuntojen pitää ankkuroitua sekä perustuslakiasiantuntijoiden lausuntoihin että valiokunnan aiempiin kannanottoihin.

Tästä ei pitäisi poiketa sen enempää opposition kuin hallituksen. Ei edes sote-uudistuksella saisi murtaa keskeisimpiä oikeusvaltion turvan takeita. Nyt ei pitäisi tehdä sellaista, mitä on vaikea korjata myöhemmin.

Lisäksi jokaisen on hyvä muistaa se, että vaikka sote-lait läpäisisivät eduskunnan, se mitä seuraavina vuosina tapahtuu riippuu merkittävästi myös eduskuntavaalien lopputuloksesta.

Menneeseen ja nykyhetkeen pätee: minkä taakseen jättää, sen edestään löytää.

Lue myös:

Analyysi: Sote-keskuksista on tulossa lääkäriasema, asiakassuunnitelmasta merkillinen hallintohimmeli – unohtuiko sotesta so?

Analyysi: Hallitus haluaa rakentaa vajan ilman lupaa – pelaako hallitus sotessa liian kovalla riskillä?