Tätä menoa Suomenlahti kunnossa aikaisintaan vuonna 2060 – Merentutkija toivoo viileää kesää: "Ei hyvältä näytä"

Suomenlahdelle on virrannut poikkeuksellisen paljon levien ruokaa Itämeren syvistä vesistä.

Itämeri
sinileväpuuroa meressä
Jaani Lampinen / Yle

Suomenlahden levätilanteeseen vaikuttaa entistä enemmän koko Itämeren huono tila.

Suomenlahti on tällä hetkellä Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Tilan heikkenemiseen vaikuttaa eteläisemmältä Itämerelta, niin sanotulta pääaltaalta Suomenlahteen työntyneet runsaat määrät ravinteita.

Keskuksen tutkijat ovat palanneet talven seurantamatkalta Itämereltä ja löytäneet entistä huonomassa kunnossa olevan Itämeren pääaltaan. Pääaltaan entistä laajemmat hapettomat tai lähes hapettomat pohjat johtuvat mereen pitkän ajan aikana valuneista ravinteista meren rantavaltioista.

Pääaltaan pohjien heikentynyt kunto vaikuttaa seurantamatkan perusteella entistä selvemmin myös Suomenlahdella ja laajemmin Suomen eteläisillä merialueilla. Alueet ovat poikkeuksellisen huonossa kunnossa. Suomenlahden syvät pohjat ovat monin paikoin hapen puutteessa käytännössä kuolleita tai vähähappisia.

Puhtaampiin vesiin menee vielä vuosikymmeniä, jopa vuosisata

Suomi ei voi kehitykselle yksin mitään. Seurantamatkan tulosten mukaan pääaltaalta on tullut lisää ravinteikasta ja suolaista vettä myös Suomen aluevesille, pääasiassa Suomenlahdelle. Fosfaattiravinteet eivät ole kuitenkaan sekoittuneet niin hyvin pintavesiin, kuin kaksi vuotta sitten. Silloin ennakoitiin erittäin runsaita leväkukintoja, mutta kukinnot jäivät melko pieniksi viileän kesän takia.

Uuden Itämeren merentutkijoiden tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan ilmiö on osa meren huonoa tilannetta. He arvioivat, että muun muassa Suomenlahti on hyvässä kunnossa aikaisintaan vuonna 2060. Itämeren pääaltaan tilanne paranee paljon hitaammin, mutta sen vaikutus Suomenlahteen heikkenee.

Selvimmin huono tilanne näkyy leväkukintoina, jotka voivat olla laajoja myös ensi kesänä.

– Meillä on ihan sama tilanne nyt kuin viime vuonna. Ei hyvältä näytä. Voisi sanoa, että toivotaan viileää kesää, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta hahmottelee tilannetta seurantamatkan jälkeen.

Osa runsaista ravinnemääristä johtuu Kotilaisen mukaan viime kesän runsaista levistä, jotka ovat hajonneet ja vajonneet kasvimössönä merenpohjille. Kuolleiden levien vajoaminen on paikallisesti osa niin sanottua sisäistä kuormitusta (siirryt toiseen palveluun). Kuormitus kulkee pääosin niin, että pohjaan kertyy elävää materiaa, joka kuluttaa pohjakerrosten happea. Hapettomissa oloissa vapautuu veteen uusia ravinteita.

Suomen omat päästöt jäävät toiseksi

Pääaltaan pohjat etenkin meren syvimmässä kohtaa Gotlannin syvänteessä ovat olleet jo pitkään ravinteiden liiallisen määrän takia hapettomia. Hapettomuuden laajuuteen vaikuttaa tällä hetkellä pitkälti se, tuleeko Tanskan salmista hapekasta uutta vettä Itämereen.

Seurantamatkan havaintojen mukaan vuoden 2014 jälkeen tulleet niin sanotut suolapulssit ovat työntäneet edeltään pääaltaan ravinnerikkaita vesiä pohjoiseen ja Suomenlahden pohjaosiin. Työntyneiden fosfaattipitoisten vesien määrästä ei ole tarkkoja tietoja, mutta määrät ovat kuitenkin suuria.

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Seppo Knuuttila arvioi vuodenvaihteen 2016-2017 määriä niin isoiksi, että ne olivat 2,5 -kertaiset verrattuna koko Suomenlahden fosforikuormaan Suomesta, Venäjältä ja Virosta. Viime kesän levät käyttivät ravinteista suuren osan, mutta merialueille on tullut seurannan mukaan myös lisää ravinteita.

Ison-Beltin silta Tanskassa.
Juutinrauman silta Tanskan ja Ruotsin välissä säätelee myös merivesien liikkeitä Itämerellä.Tim K. Jensen / EPA

Suomenlahteen ja Suomen rannikkovesiin valuvien ravinteiden määrää on saatu vähennettyä mantereelta ja muun muassa Pietarin jätevesistä. Vähennykset eivät kuitenkaan näy veden laadun parantumisena, kun Suomenlahden tilanne ja kukinnat ovat tällä hetkellä täysin riippuvaisia siitä, kuinka paljon pääaltaalta tulee ravinteita.

– Pääaltaalla ei tällä hetkellä näy mitään valoa, summaa erikoistutkija Seppo Knuuttila noidankehän päälähteen tilannetta.

Viime vuosina tulleet suolapulssit eivät enää riitä pääaltaan pohjien hapettamiseen. Knuuttila jopa toivoisi, että suolapulsseja ja samalla pääaltaan vesiä ei tulisi, jotta niin sanotun ulkoisen kuormituksen eli jätevesien ja maatalouden vähennykset näkyisivät.

Suomen merivesien tilan parantuminen vaatii vähennyksiä myös muualla

Kansainvälinen tutkijaryhmä arvioi, että pääallas olisi hyvässä kunnossa arviolta sadan vuoden päästä. Nyt hapettomien pohjien vesimassan koko on ennätystasolla.

Laskelmissa ei ole kuitenkaan vielä huomioitu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia muun muassa siihen, että kasvit ja levät kasvavat yhä reippaammin läpimämmässä vedessä.

– Valitettavaa, mutta Suomelahden tilaa säätelee vahvasti mitä pääaltaalta tulee, vahvistaa tutkija Kotilainen.

Suomen avomerialueiden vedet olisivat lähialueiden vähennysten takia hyvin toisenlaisia, jos Itämeri ei olisi kokonaisuus, jota säätelee sen yhteys Atlantin valtamereen.

– Suomenlahden vedet olisivat hyvinkin kirkkaita, jos pääallas ei vaikuttaisi siihen, Knuuttila havainnollistaa.

Tilanteen parantaminen on Suomen ympäristökeskuksen mukaan kiinni koko Itämeren alueen päästövähennyksistä. Itämeren rantavaltiot ovat sitoutuneet Itämeren suojelukomissiolle vähentämään typpi- ja fosforipäästöjä niin, että merialue olisi hyvässä kunnossa jo vuonna 2021. Tavoitteissa on vielä paljon tekemistä. Myös tutkijaryhmä olettaa, että tavoitteet toteutuvat, jotta heidän ennustukseen päästään.

Ympäristökeskus antaa tarkemman arvion ensi kesän levätilanteesta huhtikuussa.

Matkalla saatiin vahvistuksia myös siihen, että Selkämeren syvien osien happitilanne on hitaasti heikentynyt. Aikaisemmin selkeästi puhtaamman Selkämeren tilanne on heikentynyt myös Itämeren eteläosien ravinteista.

klo 11.05 15.02.2019 Juttuun korjattu kohta, jossa kerrotaan Suomenlahteen tulevan ravinnekuorman määrästä. Vertailuluvussa on mukana Suomen lisäksi Venäjän ja Viron fosforipäästöt.

klo 13.35 Juttuun korjattu osuus, jossa Selkämeren tilanteen kerrotaan johtuvan Kokemäenjoen ravinteista. Selkämerelle on virrannut sen sijaan ravinteita etelästä.