Suomi kovan urakan edessä – selvitys: EU:n kierrätystavoitteet edellyttävät isoja muutoksia nykyjärjestelmään

Tiukentuvat EU:n kierrätystavoitteet pakottavat suomalaiset kohentamaan rutkasti jätteiden kierrätystään.

kierrätys
Pontus Palmqvist
Porvoolaisen Pontus Palmqvistin piharoskiksessa on erilliset lokerot lasille, metallille, kartongille ja muoville. Toiseen lootaan kannetaan bio- ja sekajäte.Antti Lähteenmäki / Yle

Suomi on kierrättäjänä EU-maiden keskikastia. Ruotsikin on edellä. Tiukentuvat EU:n kierrätystavoitteet pakottavat suomalaiset kuitenkin kohentamaan rutkasti jätteiden kierrätystään.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) tuoreen selvityksen mukaan kierrätystavoitteisiin yltäminen edellyttää merkittäviä muutoksia Suomen nykyiseen järjestelmään.

Selvityksen perusteella kierrätystä tulee lisätä erityisesti biojätteen, muovipakkausjätteen sekä kartongin kiinteistökohtaista erilliskeräystä lisäämällä sekä lajittelua tehostamalla.

– On selvää, että kierrätettävien jätteiden syntypaikkalajittelua ja erilliskeräystä on lisättävä merkittävästi. Erilliskeräys on ulotettava entistä enemmän kiinteistöille saakka niin, että jätteenhaltijoilla on omilla pihoillaan keräysastiat, jonne he voivat toimittaa kierrätettävät jätteet, sanoo ympäristöneuvos Riitta Levinen ympäristöministeriöstä.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

Selvityksen mukaan kallein tapa lisätä erilliskeräystä on nykyinen järjestelmä, jossa jokaiselle jätejakeelle on kiinteistön pihalla oma astia ja omat keräysautonsa. Raportti ehdottaakin muun muassa kiinteistökohtaista monilokerokeräystä ja kierrätettävien jätteiden kimppakeräystä.

Monilokerokeräyksessä kiinteistön piharoskiksessa on omat lokerot muoville, kartonglle, lasille, metallille sekä bio- ja sekajätteelle. Keräysauto noukkii yhdellä käynnillä kyytiinsä useat jätejakeet, eikä vain yhtä lajia kerrallaan kuten nyt.

Mutta ei uusi järjestelmäkään pienennä kotitalouden jätelaskua.

– Erilliskeräyksen ja kierrätyksen lisääminen tulee valitettavasti ainakin jonkin verran lisäämään kuluttajien ja muiden jätteentuottajien jätemaksuja ainakin alkuvaiheessa, Levinen sanoo.

Monilokerokeräys voi laajeta

Porvoon ja Lohjan seuduilla on useiden jakeiden erilliskeräystä tehty jo hyvän aikaa. Jätehuoltoyrittäjän mukaan lajittelu sujuu asukkailta ja monilokerokeräys sopii laajennettavaksi muuallekin Suomeen.

– Tämä järjestelmä sopii parhaiten omakoti- ja paritalokokoluokkaan. Kerrostaloille se ei sovi tällaisenaan, koska niissä materiaalikertymät on niin suuria, että kerrostaloille on järkevämpi järjestää kullekin materiaalille oma erillisastia, sanoo jätehuoltoyritys Rosk´n Rollin kehityspäällikkö Vesa Heikkonen.

Moni kotitalous hoitaa muun kuin sekajätteen kierrätyksen nykyisin niin, että kantaa lasit, metallit ja muut kierrätettävät lähimarketin parkkipaikan aluekeräyspisteelle, jossa on isot säiliöt liudalle materiaaleja. Sinänsä hyvä järjestelmä ei kuinkaan jatkossa riitä.

– Käytöntö ja tutkimukset ovat osoittaneet, että lajittelu on sitä tehokkaampaa mitä lähemmäksi jätteen tuottajaa nämä keräyspisteet viedään, Levinen sanoo.

– Aluekeräyspisteetkin palvelevat suhteellisen hyvin, mutta kun erilliskeräystä ja kierrätystä pitää merkittävästi lisätä tulevina vuosina, niin on todellakin selvää, että tätä erilliskeräystä pitää viedä enemmän kiinteistöille.

Kotikompostointi saa jatkua

Levisen mukaan aluekeräyspisteillä tulee jatkossa olemaan enemmän merkitystä varsinkin haja-asutusalueiden asukkaille.

– Aluekeräyspisteet eivät varmaan kokonaan häviä, mutta tämä kiinteistökohtainen keräys tulee lisääntymään. Ja myös kotikompostointi saa jatkua. Sillä voidaan korvata biojätteen erilliskeräystä, Levinen sanoo.

Keinoja kiristyviin kierrätysvaatimuksiin aletaan nyt sovittaa Suomen lakiin laajapohjaisen työryhmän voimin. Työn pohjana on nyt valmistunut selvitys ja työryhmän on määrä saada oma ehdotuksensa valmiiksi juhannuksen jälkeen.

Lakimuutosten on määrä tulla voimaan heinäkuussa 2020.

Lue myös:

Muovi mietityttää, mutta sen kierrättäminen takkuaa: Yksi syy on liian kaukana olevat kierrätyspisteet – katso täältä lähimmät pisteesi

Turkulaisperhe testasi, voiko arkea elää tuottamatta jätettä: "Omien astioiden kanssa paikasta toiseen juokseminen ei ole realismia"