Valintakoeuudistus poistaa kahden kokeen stressiä – abit ovat kuitenkin huolissaan ylioppilaskirjoitusten suorituspaineista

Yhä useampi korkeakouluopiskelupaikka aukeaa jatkossa ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Valintakoeuudistus mietityttää nuoria.

Opiskelijoiden pääsy oppilaitoksiin
Abiturientti Ville Karininne
Abiturientti Ville Karirinne toivoo saavansa opiskelupaikan heti ylioppilaskevään jälkeen. Mutta ensin on pukeuduttava penkkariasuun.Kati Turtola / Yle

Penkkarit ovat pitäneet Hämeenlinnan Lyseon lukion abiturientti Ville Karirinteen viime viikkoina kiireisenä.

– Aloittelin rekkavastaavana. Sitten olin abivideoita kuvaamassa, näyttelemässä ja sitten vastasin myös abigaalan toteutuksesta, luettelee Karirinne penkkareihin liittyviä sitoumuksiaan.

Karirinne harppoo koulun pihalla kuorma-autojen välissä, huutelee ohjeita lavoille nouseville abeille ja teippaa ilmastointiteipillä lakanoita auton lavojen kylkiin.

– Kohta lähdetään torille heittelemään kansalle karkkia ja sitten on abiristeilyn vuoro. Mennään paatilla Tallinnaan, kertoo Karirinne.

Tulevaisuutensa varalle aktiivisella abilla on selvät suunnitelmat: hän aikoo hakea heti ylioppilaskeväänä Kauppakorkeakouluun opiskelemaan.

– Minulla on sellaisia ominaisuuksia, joita minun ja monen muunkin mielestä voisi hyvin hyödyntää kauppatieteellisen alan ja eritoten kauppatieteellisen johtamisen alalla, pohtii Karirinne.

Hämeenlinnan lyseon lukion penkkarirekka
Hämeenlinnan Lyseon lukion penkkarirekassa Ville Karirinne kuvassa oikealla punainen lippalakki päässään.Nina Keski-Korpela / Yle

Korkeakoulujen valintakoejärjestelmä muuttuu

Ennen kuin opiskelupaikka on selvillä, niin Karirinteellä kuin muullakin penkkarikansalla on vielä monta haastetta selvitettävänä. Korkeakoulujen valintakoejärjestelmä muuttuu (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2020 ja monessa oppilaitoksessa ollaan jo menty kohti uutta. Jatkossa ylioppilaskokeen painoarvo kasvaa jatko-opintoihin hakeutumisessa. Uudistuksessa valintakokeita kevennetään ja valtaosa opiskelijoista valitaan vuodesta 2020 alkaen todistusten perusteella.

Abiturientti Ville Karirinne suhtautuu uudistukseen kaksijakoisesti.

– Onhan se totta, että uudistus poistaisi kahden kokeen painetta. Nyt painetaan hirveällä höökillä kohti ylioppilaskoetta ja sitten pitäisi pääsykokeisiin ruveta lukemaan. Huonoa uudistuksessa on se, että paine ylioppilaskirjoituksen suorittamiseen kasvaa aivan suunnattomasti, pohtii Karirinne.

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen tietää, että valintakoeuudistus huolestuttaa nuoria.

– Pelko on aivan ymmärrettävää, mutta se on suhteellisen aiheetonta, koska valintakokeillakin edelleen pääsee opiskelemaan, sanoo Pajunen.

Aiheesta liikkuu myös väärää tietoa, joten on täysin inhimillistä, että asia huolestuttaa.

Roosa Pajunen

Suomen lukiolaisten liiton puheenjohtaja mainitsee, että jatkossa pääsykokeiden painoarvo ei ole laskemassa. Sen sijaan todistuksen painoarvoa ollaan korottamassa.

Pajunen pitää tärkeänä sitä, että lukiolaiset saavat oikeaa tietoa valintakoeuudistukseta.

– Aiheesta liikkuu myös väärää tietoa, joten on täysin inhimillistä, että asia huolestuttaa, sanoo Pajunen.

Hämeenlinnalaisen Kaurialan lukion opinto-ohjaaja Elina Torkko-Hieto tietää, että valintakoeuudistus puhuttaa lukiolaisia.

– Se on se pieni epätietoisuus siitä, että olenko ottanut ylioppilastutkinnossani huomioon, että ensi vuonna on haettava uuden hakusysteemin mukaan.

Erityisesti uudistuksen alkuvaiheessa opiskelijoille aiheuttaa epävarmuutta myös kahden systeemin päällekkäisyys.

– Opiskelija ei välttämättä tiedä, tuleeko valituksi paperivalinnassa eli hänen on valmistauduttava pääsykokeeseen kuitenkin kevään aikana. Esimerkiksi tänä keväänä on hakukohteita, joissa täytyy joka tapauksessa mennä pääsykokeeseen, koska pääsykoe on ennen kuin ylioppilastulokset tulevat, avaa Torkko-Hieto.

Vähemmän välivuosia

Valintakoeuudistuksen tarkoituksena on helpottaa pääsykoerumbaa ja vaikuttaa siihen, että entistä useampi saisi opiskelupaikan yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa heti toisen asteen opintojen jälkeen.

– Tällä hetkellähän tilanne on Suomessa melko huono. Vaikka noin 75 prosenttia ylioppilaista hakee heti ylioppilaaksitulon jälkeen korkeakoulutukseen, niin vuonna 2017 vain 28 prosenttia heistä jatkoi, kertoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta.

Hyvönen luonnehtii nivelvaihetta toisen asteen ja korkeakoulutuksen välillä Suomessa raskaaksi.

– Täytyy suorittaa ylioppilastutkinto ja sitten on pääosin vielä tarvinnut valmistautua pääsykokeisiin.

Jatkossa hyväksyttyä ylioppilaskokeen arvosanaa voi halutessaan korottaa useamman kerran, kun nyt se on mahdollista vain kerran.

Penkkarirekassa teksti Me on exams: A piece of paper can't decice my future. Also me 5 years later
Kaurialan lukion abirekassa pohditaan tulevaisuutta.Nina Keski-Korpela / Yle

Yhä useampi opiskelija on tulevaisuudessa alan vaihtaja tai täydennyskoulutusta hankkiva, joten väylien korkeakouluopintoihinkin on oltava nykyistä joustavampia.

– Korkeakoulut joutuvat tällä hetkellä miettimään uudenlaisia polkuja, väyläopintomahdollisuuksia, avointa ammattikorkeakoulua tai yliopistoja ja muunlaisia valintatapoja kuin suoraan toiselta asteelta, pohtii Torkko-Hieto.

Opinto-ohjaaja kuvailee, että nykyiset abiturientit kohtaavat "eksponentiaalisesti muuttuvan tulevaisuuden".

– Kukaan meistä ei tiedä, minkälaisiin töihin he 5-10 vuoden kuluttua suuntaavat. Muutos ja sen sietokyky on tärkeää, tärkeämpää varmaan mitä meillä on ollut tuon ikäisenä, pohtii Torkko-Hieto.