Äitiys on väkivaltaisessa Meksikossa jatkuvaa valppaana oloa – "Olen poikkeus, kun uskallan viedä lapset leikkipuistoon ilman miestäni"

Meksikossa murhien määrä on noussut uuteen ennätykseen kahtena peräkkäisenä vuonna.

Meksiko
Elisa Sánchez Rojas
Rikollisuus on vaikuttanut 30-vuotiaan hammaslääkäri Elisa Sánchez Rojasin elämään monin tavoin, mutta hän on päättänyt elää mahdollisimman normaalia elämää. ”Pelolle ei saa antaa valtaa.” Anna-Reetta Korhonen

México– Meidät oltiin vähällä ryöstää viimeksi eilen, hammaslääkärinä työskentelevä Elisa Sánchez Rojas naurahtaa.

Läheltä piti -tilanne tapahtui paikassa, jossa yli neljä viidesosaa meksikolaisista kertoo pelkäävänsä: kadun varrella olevalla pankkiautomaatilla. Mutta kahden lapsen äidillä ei ole juuri nyt aikaa kertoa siitä enempää, sillä hänen on etsittävä yksivuotiaan Lilietten kengät ja laitettava paperituppo kolmevuotiaan Elisan nenään, josta on alkanut vuotaa verta.

Sánchez Rojas hoputtaa tyttärensä hissiin, joka vie heidät kerrostalon kellarikerrokseen asukkaiden parkkihalliin. Auton rattiin päästyään Sánchez Rojas alkaa kertoa Meksikon heikentyneestä turvallisuustilanteesta. Hän kertoo tunteneensa vuoteen 2012 asti olonsa turvalliseksi Meksikon pääkaupungissa Méxicossa.

Elisa Sánchez Rojas kampaa tyttäriään ennen päiväkotiin lähtöä.
Elisa Sánchez Rojas kampaa tyttäriään ennen päiväkotiin lähtöä. ”Jos tyttöjen hiuksia ei ole laitettu kiinni, päiväkodista tulee heti noottia”, Sánchez Rojas nauraa.Anna-Reetta Korhonen

– Uskalsin kävellä yöllä yksin. Sen jälkeen väkivalta lisääntyi kameroista ja poliisien läsnäolosta huolimatta, Sánchez Rojas kuvailee.

30-vuotias äiti ei ole kokemuksensa kanssa yksin. Mielipidetutkimusyritys Mitofskyn tekemässä kyselyssä marraskuussa joka kolmas meksikolainen kertoi itsensä tai läheisen sukulaisen joutuneen rikoksen uhriksi viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Väkivalta pelottaa meksikolaisia ja syytä onkin: maassa on jo kahtena vuonna peräkkäin tehty historiallisen paljon murhia. Viime vuonna murhia tehtiin kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä yli 33 000 murhaa vuodessa.

Kehätielle päästyään Sánchez Rojas alkaa kertoa edellisen päivän tapahtumasta tarkemmin. Hän oli pistäytynyt miehensä kanssa torilla, joka on edullinen mutta taskuvarkaiden suosiossa. Hääpäivänsä vuoksi he olivat pukeutuneet juhlavasti, mikä oli Sánchez Rojasin mukaan virhe.

Monet keskiluokkaiset perheenäidit liikkuvat Meksikossa autolla, sillä he pelkäävät julkisessa liikenteessä.
Monet keskiluokkaiset perheenäidit liikkuvat Meksikossa autolla, sillä he pelkäävät julkisessa liikenteessä. Anna-Reetta Korhonen

– Meillä ei ollut tarpeeksi käteistä, joten jouduimme menemään pankkiautomaatille. Kun mieheni oli nostamassa rahaa, kaksi epämääräisen oloista tyyppiä alkoi pyöriä hänen takanaan, Sánchez Rojas kuvailee.

Juuri silloin poliisiauto pysähtyi heidän kohdalleen.

– Se melko varmasti pelasti meidät täpärästi ryöstöltä, Sánchez Rojas uskoo.

Sánchez Rojas aikoo käydä edullisten hintojen takia samalla torilla myös tulevaisuudessa. Jatkossa hän kuitenkin varmistaa, että mukana on riittävästi käteistä.

Sisaren taposta huolimatta on elettävä normaalia elämää

Sánchez Rojas pysäköi auton päiväkodin eteen, tien varteen.

– Nyt näytän, miten otan turvallisesti lapset ulos autosta.

Sánchez Rojas käy ensin avaamassa päiväkodin puolella istuvan kolmevuotiaan Elisan turvavyöt. Hän sulkee vielä oven ja jättää lapsen hetkeksi autoon. Seuraavaksi hän kiertää kadun puoleiselle ovelle, avaa yksivuotiaan Lilietten turvavyöt ja ottaa tämän syliinsä. Yksivuotias sylissä hän kiertää taas isomman lapsen puolelle ja nostaa tämän ulos autosta.

Elisa Sánchez Rojas auttaa lapset pois autosta
Elisa Sánchez Rojas on erityisen varovainen ottaessaan lapset pois autosta. Hän ei jätä kumpaakaan lasta hetkeksikään yksin kadulle.Anna-Reetta Korhonen

– Minä joudun tekemään enemmän kierroksia auton ympärillä, mutta tällä tavoin varmistan, ettei kumpikaan lapsista seiso yksin kadulla silloin kun avaan toisen turvavöitä, Sánchez Rojas selittää.

Näin toimimalla hän pyrkii toisaalta välttämään mahdollisen ryöstön, toisaalta auton alle jäämisen.

Jätettyään tytöt päiväkotiin Sánchez Rojas palaa jälleen auton rattiin ja lähtee ajamaan takaisin kotiin. Nyt kun pienet korvat ovat poissa kuulolta, äiti voi kertoa häntä koskettaneista rikoksista.

Sánchez Rojas on kokenut monenlaista. Kaikkein pahin tapahtui hänen ollessaan 16-vuotias. Kaksi vuotta nuorempi pikkusisko oli ollut yksin kotona tyttöjen pikkuserkun kanssa. Tämä ilmeisesti yritti käyttää Sánchez Rojasin pikkusiskoa seksuaalisesti hyväkseen.

– Siskoni oli saanut käteensä veitsen ja yrittänyt puolustautua. Vartijana toimiva, 26-vuotias serkku oli vahvempi kuin sisareni ja iski tätä neljä kertaa sydämeen kuolettavasti, Sánchez Rojas kertoo.

Paljon naurava Sánchez Rojas vakavoituu hetkeksi kertoessaan siskonsa kuolemasta, mutta hymyilee pian taas. Hän ei halua antaa tapahtuman hallita elämäänsä.

– En halua lasteni elävän pelossa, haluan heidän olevan onnellisia ja nauttivan elämästä, Sánchez Rojas miettii.

Perheen kuvia
14-vuotiaana tapetun pikkusiskon muisto elää Elisa Sánchez Rojasin kodissa. Sisko Emma Sánchez Rojas keltaisessa topissa vasemmassa alakulmassa. Anna-Reetta Korhonen

Seksuaalinen häirintä on ollut Sánchez Rojasille osa naiseksi kasvamista, kuten Meksikossa monille muillekin. Häntä on häiritty julkisessa liikenteessä 12-vuotiaasta alkaen. 20-vuotiaana hän pelastui täpärästi raiskaukselta pimeällä kadulla.

Muutama vuosi sitten silloisen hammaslääketieteen opiskelijan autoon murtauduttiin ja sieltä vietiin hänen peräkonttiin unohtamansa laukku. Vaikka luottokorttien uusimisesta ja hammaslääkärin työvälineiden hankkimisesta uudelleen aiheutui harmia ja kuluja, Sánchez Rojas oli helpottunut yhdestä asiasta.

– Onneksi en ollut paikalla, eikä minun tarvinnut kohdata varkaita tai joutua aseella uhatuksi. Kaikista eniten pelkään aseellisen ryöstön uhriksi joutumista.

Naiset ja äidit maalitauluja

Sánchez Rojas ohjaa autonsa kotitalon parkkihallin ovelle. Parkkihallin ovesta sisään ajettuaan hän pysähtyy ja varmistaa takapeilistä ovien sulkeutuneen ennen kuin ajaa auton omalle paikalleen.

– Vaikka talossa on vartiointi, on myös jokaisen asukkaan vastuulla varmistaa ettei kukaan livahda sisään, Sánchez Rojas kertoo.

Kotona Sánchez Rojas alkaa viikata kestovaippoja.

Sánchez Rojas on tehnyt elämässään monia valintoja juuri turvallisuuden takia. Perhe asuu kerrostalossa, jossa on ympärivuorokautinen vartiointi, keskiluokkaisella Colonia del Vallen alueella. Hän käy ruokaostoksilla ostoskeskuksessa, jota pitää turvallisena. Sánchez Rojas kertoo ottavansa riskit huomioon, mutta kieltää tuntevansa pelkoa.

Äitiys tekee Sánchez Rojasin mukaan naisesta maalitaulun rikollisille.

– Ryöstäjät tietävät, että äidit suojelevat ensisijaisesti lapsiaan, omaisuus on toisarvoista.

Koska hän äitinä kokee olevansa entistä haavoittuvampi, hän on alkanut olla ulkona entistä valppaampi.

Eikö jatkuva valppaana oleminen ole raskasta?

– No on! Jatkuva valppaanaolo aiheuttaa fyysistä ja henkistä väsymystä, Sánchez Rojas sanoo.

Elisa Sánchez Rojas ja lapset.
”Opetan tyttäreni olemaan kadulla tarkkaavaisia ja aina äidin lähellä, mutta en pelottele heitä vaaroilla”, Elisa Sánchez Rojas kertoo.Anna-Reetta Korhonen

Vanhemmat pelkäävät lapsen ryöstämistä

Meksikolaisessa sosiaalisessa mediassa on tämän tästä ilmoituksia kadonneista lapsista. Tämä herättää vanhemmissa pelkoa.

Sánchez Rojas kertoo olevansa poikkeus ystäväpiirissään, sillä hän uskaltaa käydä leikkipuistossa ja supermarketissa lasten kanssa ilman puolisoaan. Hänestä juuri ne lapset, jotka pidetään aina neljän seinän sisällä, ovat ulos päästessään alttiita rikoksille.

– Haluan lasteni kehittävän sen kuudennen aistin, joka vihjaa vaarasta ja käskee juoksemaan. Sellainen katu-uskottavuus kehittyy vain kaduilla.

Sánchez Rojas arvelee, että moni kadonneeksi ilmoitettu lapsi onkin tosiasiassa eronneen vanhemman mukana. Sosiaalisessa mediassa tieto lapsen löytymisestä vaikka mummolasta ei kuitenkaan leviä samalla voimalla kuin katoamisilmoitus.

Mahdollisuus pitää lapset aina turvassa kotona lastenhoitajan tai kotiapulaisen valvonnassa on Meksikossa vain ylempien luokkien etuoikeus. Köyhien on vietävä lapset kouluun julkisilla liikennevälineillä, ja köyhät lapset voivat joutua kävelemään kouluun yksin, vaikka se useilla alueilla onkin vaarallista.

Elisa pitelee lusikkaa
Kolmevuotiaalle Elisalle on kerrottu, että äidin sisko Emma on kuollut ja äiti ikävöi siskoaan kovasti. Se, miten Emma kuoli, kerrotaan Elisalle vanhempana. Anna-Reetta Korhonen

On puututtava köyhyyden alkusyihin

Matkalla takaisin päiväkotiin puhelin soi. Kaiuttimista kuuluu naisen ääni.

– Hyvää iltapäivää, neiti Elisa Sánchez Rojas? Nimeni on Carmen Méndoza, soitan teille tarjotakseni palkintoa kiitokseksi vastuullisesta pankkikortin käytöstä…

– Kuulkaas neiti, älkää höpöttäkö, minulla ei edes ole pankkikorttia, minulla ei ole edes luottotietoja!, Sánchez Rojas huudahtaa puhelimeen ja katkaisee puhelun.

Kyseessä oli huijauspuhelu. Sánchez Rojas nauraa katketakseen.

– Ei voi olla totta, teemme haastattelua rikollisuuden uhan vaikutuksesta arkeen, ja juuri nyt sain tällaisen puhelun.

Menetelmän nimi on kalastus. Soittaja onnittelee esimerkillisestä luottokortin käytöstä ja tarjoaa palkintoa. Jotta puhelimeen vastannut voi käydä vastaanottamassa palkinnon, on hänen vain kerrottava vähän tietoja itsestään. Soittaja pyrkii kalastelemaan tietoja, joiden avulla voi käyttää korttia.

Koska Sánchez Rojas tunnistaa huijausmenetelmän, hän väittää soittajille, ettei hänellä ole luottokorttia. Meksikon viranomaiset ohjeistavat katkaisemaan tällaiset puhelut välittömästi.

Joulukuussa valtaan noussut vasemmistolainen presidentti Andrés Manuel López Obrador on korostanut Meksikon turvallisuustilanteen parantamisessa köyhyyden vähentämistä. Sánchez Rojas uskoo taloudellisen puutteen ajavan ihmisiä rikollisuuteen.

– Jos työllä tulee toimeen, ei tarvitse ryöstellä, hän uskoo.

Sánchez Rojas korostaa myös sosiaalisen liikkuvuuden merkitystä.

– Olen kokenut sen itse. Tulen köyhästä perheestä, työväenluokkaiselta alueelta ja olen käynyt julkiset koulut, mutta olen päässyt elämässä eteenpäin.