Kymmeniä presidenttejä ja pääministereitä kokoontuu Müncheniin – Viisi asiaa, jotka sinun täytyy tietää turvallisuuskonferenssista

Kolmipäiväinen Münchenin turvallisuuskonferenssi alkaa perjantaina. Suomesta mukana on presidentti Sauli Niinistö.

turvallisuuspolitiikka
Poliisit partioivat kokouspaikan edustalla Münchenissä.
Kokous pidetään luksushotelli Bayerischer Hofissa Münchenin keskustassa.Thomas Kienzle/ AFP

BerliiniTasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään muita poliittisia johtajia kymmenistä maista Münchenissä alkavassa turvallisuuskonferenssissa.

Paikalle saapuu 35 presidenttiä ja pääministeriä sekä noin 50 ulkoministeriä.

Keskustelunaiheina ovat maailman kriisipesäkkeet ja kansainvälinen oikeusjärjestelmä. Konferenssi järjestetään tilanteessa, jolloin kansainvälinen tilanne on haastava tai jopa vaarallinen.

Kokosimme viisi asiaa, jotka kokouksesta on hyvä tietää.

1. Mistä Münchenin konferenssissa on kyse?

Turvallisuuskonferenssi on järjestetty Münchenissä vuodesta 1963 lähtien. Jokavuotinen tapahtuma (siirryt toiseen palveluun) nostaa ajankohtaisia ulko- ja turvallisuuspoliittisia teemoja huipputasolle.

Konferenssi on kasvanut vuodesta toiseen. Tänä vuonna on tulossa erityisen paljon amerikkalaisia, esimerkiksi Yhdysvaltojen varapresidentti Mike Pence.

Yhdysvaltain kongressista on tulossa noin 30–40 edustajaa, kuten edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi. Jos Yhdysvaltojen budjettikiista ei pane kapuloita rattaisiin.

Kiinasta on tulossa kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen Yang Jiechi, Venäjältä ulkoministeri Sergei Lavrov sekä monta duuman jäsentä.

Tänä vuonna Müncheniin saapuu paljon johtajia myös Afrikan maista.

Virallisen ohjelman lisäksi johtajat tapaavat kahdenkeskisesti suljetuissa huoneissa. Sen on konferenssin ehkä tärkein anti.

Kokouksen virallista osuutta Münchenissä seuraa noin 1 000 toimittajaa.

2. Mistä tänä vuonna puhutaan?

Tämän vuoden teemoja ovat Euroopan unionin rooli maailmassa sekä transatlanttinen yhteistyö Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä. Sen lisäksi keskustellaan suurvaltojen välille uudelleen kehittyneestä kilpailusta.

Hotelli Bayericher Hof Münchenissa.
Kolmipäiväinen kokous vaatii tiukat turvatoimet.Ronald Wittek / EPA

Turvallisuuskonferenssin puheenjohtaja, saksalainen veteraanidiplomaatti Wolfgang Ischinger on huolestunut erityisesti siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä ovat irtautuneet keskimatkan ydinaseet kieltävästä INF-sopimuksesta.

– On traagista, että INF-sopimuksesta irtauduttiin. Sopimus on tärkeä rakennuspalikka, joka pakotti Yhdysvaltoja ja Venäjää yhteistyöhön, Ischinger sanoo.

Hän näkee, että kysymyksellä on suuri poliittinen ja historiallinen merkitys.

– Tilanne on erittäin hankala, ja meille eurooppalaisille tämä on erittäin valitettavaa, Ischinger sanoo.

Hänen mielestään yhtäkään kiveä ei saa jäädä kääntämättä, jotta sopu asiasta löytyisi.

3. Trump näkee EU:n vihollisena ja kilpailijana, mitä asialle voi tehdä?

Yhdysvaltojen edustus Münchenissä on tänä vuonna suurempi kuin aikaisemmin. Ischinger, joka on Saksan entinen Washingtonin suurlähettiläs, painottaa Yhdysvaltojen olevan muutakin kuin presidentti Donald Trump.

Hän muistuttaa, että Yhdysvallat on olemassa myös sen jälkeen kun Trump ei enää ole presidenttinä, eikä hän yksin edusta maataan.

Ischingerin mielestä eurooppalaisten täytyy osata erottaa toisistaan Trumpin tviitit ja Yhdysvaltojen käytännön politiikka.

– Sen jälkeen kun Trumpista tuli presidentti, Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo Nato-maissa on kasvanut. Euroopassa on enemmän amerikkalaisia sotilaita ja sotakalustoa kuin aikaisemmin.

Ischinger sanoo olevansa yllättynyt, jos varapresidentti Pence ei puhuisi transatlanttisen yhteistyön puolesta Münchenissä.

4. Entä mitä voi odottaa EU:n roolia koskevasta keskustelusta?

Konferenssin lähtökohtana on, että kansainvälinen yhteistyö ja diplomatia ovat hyveitä. Saksa ja Ranska yrittävät nostaa kansainväliseen oikeuteen nojautuva politiikkaa taas kunniaan.

Saksan ja Ranskan ulkoministerit Heiko Maas ja Jean-Yves Le Drian peräänkuuluttavat konferenssin alla Süddeutsche Zeitung -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) monenkeskisen maailman kunnioittamista.

”Kansainvälinen järjestys on valtavan paineen alla. Jotkut toimijat panostavat valtapolitiikkaan ja horjuttavat sääntöihin perustavaa järjestystä. Sen sijaan toteutetaan vahvemman oikeutta”, ulkoministerit Maas ja Le Drian kirjoittavat.

Ranskan presidentin Emmanuel Macronin piti esiintyä yhdessä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Macron on kuitenkin perunut osallistumisensa konferenssiin. Hän keskittyy helmikuun aikana sisäpoliittisiin kysymyksiin keltaliiviprotestien seurauksena.

Wolfgang Ischinger painottaa myös EU:n yhteisen ulkopolitiikan merkitystä kansainvälisten ongelmien ratkaisuissa, esimerkiksi Lähi-idässä.

– Ainoa tie eteenpäin on se, että EU-maat puhuvat yhdellä äänellä, Ischinger sanoo.

5. Mikä merkitys brexitillä on konferenssin kannalta?

Britannian merkitys ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on suuri. Münchenin konferenssin avaa Saksan puolustusministeri Ursula von der Leyen yhdessä Britannian puolustusministerin Gavin Willliamsonin kanssa.

– Brexitistä huolimatta on tärkeää viestittää, että Britannia pysyy tärkeänä toimijana ja kumppanina, Ischinger sanoo.

Britannia on erittäin kokenut ulkopolitiikan tekijä, maalla on ydinaseita ja se on YK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen.

– Tarvitsemme Britanniaa, jos haluamme, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kunnioitetaan, Ischinger sanoo.