1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nato

Trumpin uusi puolustusministeri Natossa: Kehui "perhekokouksen" tunnelmaa, peräsi lisää rahaa

Yhdysvallat lupaa toimia jatkossakin yhdessä liittolaisten kanssa esimerkiksi Afganistanissa. Jussi Niinistö heitti puolestaan jäähyväiset Natolle.

Yhdysvaltain vt. puolustusministeri Patrick Shanahan tiedotustilaisuudessa Brysselissä torstaina. Kuva: Olivier Hoslet / EPA

BRYSSEL Yhdysvaltain virkaatekevä puolustusministeri Patrick Shanahan toi suhteellisen sovinnollisen viestin Washingtonista Naton ministerikokoukseen Brysseliin.

Shanahan vakuutti, että Yhdysvallat ei muuta sotilaallista lähestymistapaansa sen enempää Afganistanissa kuin Venäjän suhteenkaan konsultoimatta ensin liittolaisiaan.

– Yhdysvallat on sitoutunut Natoon. Meillä on rautainen sitoumus viidenteen artiklaan, Shanahan sanoi viitaten Naton peruskirjan yhteispuolustusta koskevaan pykälään.

Hän luonnehti toistuvasti Naton puolustusministerien kokoonpanoa "perhekokoukseksi" ja kehui liittolaisten tukea esimerkiksi Yhdysvaltain ja Venäjän kiistassa keskimatkan ydinohjuksia säätelevän INF-sopimuksen kohtalosta.

Kokous oli ensimmäinen laatuaan sen jälkeen kun edellinen puolustusministeri James Mattis oli eronnut tehtävästään hänen ja presidentti Donald Trumpin välisten erimielisyyksien takia.

Eurooppamielisenä pidetty Mattis oli vastustanut Trumpin poukkoilevaa linjaa suhteessa liittolaisiin ja Natoon, jonka merkitystä Trump puheenvuoroissaan kyseenalaisti.

Mattisin tehtävää hoitaa nyt virkaatekevänä ministerinä Shanahan, joka työskenteli aiemmin lentokonevalmistaja Boeingilla ja viimeksi varapuolustusministerinä. On mahdollista, että hän jää virkaansa pysyvästi.

Kovistelu tuonut rahaa

Brysselissä Shanahanille esiteltiin lukuja, joiden mukaan Yhdysvaltain ulkopuoliset Nato-maat aikovat lisätä puolustusmenojaan sadalla miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvallat on toistuvasti perännyt menojen kasvattamista.

– Kuka olisi uskonut, että saamme sata miljardia dollaria lisää, Shanahan kehui, mutta totesi, että tämä ei vielä riitä.

Esimerkiksi Saksan suunnitelmat kasvattavat puolustusmenoja 30 miljardilla dollarilla, mutta niiden osuus bruttokansantuotteesta kasvaa silti vain 1,5 prosenttiin, kun Natossa sovittu tavoite on kaksi prosenttia.

– Prosentin pitää olla korkeampi. Uhkakuvat edellyttävät isompaa satsausta, Shanahan sanoi.

Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä Syyriasta, ja myös Afganistanin-operaation jatko on epäselvä. Yhdysvallat on edennyt varsin pitkälle rauhanneuvotteluissa Afganistanin taliban-järjestön kanssa.

Presidentti Trump on ilmoittanut vetävänsä kaikki Yhdysvaltain joukot Afganistanista jos neuvottelut johtavat tulokseen. Puolet Naton Afganistanissa toimivan Resolute Support -operaation 16 000 sotilaasta on amerikkalaisia.

Shanahan vakuutti, että joukkoja ei vedetä ilman että eurooppalaisia konsultoidaan. Afganistanin ensimmäinen Nato-operaatio alkoi vuonna 2001 New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen jälkeen.

– Me menimme Afganistaniin yhdessä. Teemme päätökset joukkojemme sijoittelusta yhdessä, sanoi Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

Suomella on Afganistanissa 30 hengen kriisinhallintajoukko, jonka vahvuus on päätetty kasvattaa 60:een.

- On hyvä lähtökohta, että mitään ikuisuusoperaatiota ei olla perustamassa. Kyllä siellä toivotaan kehitystä tapahtuvan, sanoi puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).

Niinistön viimeinen Nato-kokous

Niinistö oli Suomen edustajana mukana ministerikokouksen osiossa, joka käsitteli Naton ja EU:n yhteistyötä puolustusasioissa.

Hän on ilmeisesti eniten aikaa Natossa viettänyt suomalaisministeri, sillä Niinistön kaudella Suomi on ollut Naton kumppanimaana mukana kaikissa puolustusministerikokouksissa.

Niinistön mukaan ministerikausi on muuttanut hänen suhtautumistaan eurooppalaiseen yhteistyöhön myönteisemmäksi. Krimin valtauksen jälkeen hän on ollut sitä mieltä, että Venäjän rajavaltion on hyvä olla joko EU:ssa tai Natossa.

Naton päämajassa käynnit eivät kuitenkaan ole kääntäneet häntä jäsenyyden kannattajaksi.

– Joko EU:n tai Naton jäsenyys on Suomelle perusteltua ylläpitää. Ja tällä hetkellä tilanne on se, että Suomi on EU:n jäsen ja tekee kumppanuusyhteistyötä Naton kanssa, Niinistö sanoi, ja totesi että enemmistö suomalaisista vastustaa jäsenyyttä sotilasliitossa.

Yhdysvaltain ja Venäjän sanoutuminen irti INF-sopimuksesta on aiheuttanut Euroopassa huolta uudesta varustelukierteestä Euroopan maaperällä. Sopimus on kieltänyt ydinohjukset, joiden kantomatka on 500 – 5 500 kilometriä.

Niinistön mukaan sopimuksen lopullinen kaatuminen ei suoraan vaikuttaisi Suomen ratkaisuihin. Yhdysvallat on ilmoittanut, että se ei aio sopimuksen raukeamisesta huolimatta tuoda uusia ohjuksia Eurooppaan, mutta varustelua ei voida ministerin mukaan sulkea pois.

– Yhtenä mahdollisuutena on, että tässä palataan kylmän sodan aikaiseen varustelukierreilmiöön. Sen kilpailun Yhdysvallat tulee voittamaan. Kun katsotaan puolustusbudjettien suuruutta, eihän siinä ole Venäjällä sanan sijaa, Niinistö sanoi.