Nader Khalili rakastaa uimista ja pistää Suomen ennätyksiä uusiksi kerta toisen perään – nuori vesipeto tähtää paralympialaisiin

Vaasalainen maajoukkuetason parauimari ui kehitysvammaisten sarjassa, sillä hänellä on autismi.

vammaisliikunta
Nader Khalili
17-vuotias Nader Khalili on poikkeuksellisen lahjakas uimari. Vesi on ollut hänelle tärkeä elementti pienestä pitäen. Kuvaus ja editointi: Jarkko Heikkinen / Yle

Reipas kädenpuristus ja nyökkäys.

– Nader.

17-vuotias Vaasan uimaseuran parauimari Nader Khalili esittelee jämäkästi itsensä. Hän on tullut jälleen uimahallille, sillä tänäkin iltana on altaalla harjoitukset.

Nader tekee ensin alkulämmöiksi muun muassa vatsalihasliikkeitä ja käy pienellä hölkällä. Sitten mennään kahdeksi tunniksi altaaseen. Tänään tehdään nopeita vetoja ja Nader ui pääasiassa pitkällä eli 50 metrin radalla.

Naderilla on viikossa yhdettoista treenit uimahallissa. Jokaiseen harjoitukseen kuuluvat alkulämmöt ja uinnin jälkeen käydään usein vielä punttisalilla. Aamutreenejä on joka aamu. Iltatreenit vievät maanantain, tiistain, torstain ja perjantain illat. Lauantainakin ollaan iltapäivästä altaalla.

Nader Khalili vauhdissa
Nader Khalili vauhdissaJarkko Heikkinen / Yle

Naderilla diagnosoitiin jo pienenä autismi. Äiti Anne Kulmala sanoo, että Nader on epätyypillinen autisti. Hän ottaa kontaktia muihin ihmisiin ja juttelee.

Naderin kohdalla autismi näkyy ehkä eniten siinä, että asioiden oppiminen ja mielessä pysyminen vaativat toistoja toiston perään.

Lisäksi iso haaste on myös ohjeiden ymmärtämisessä eli Nader ymmärtää parhaiten yksinkertaiset ja lyhyet ohjeistukset.

Kulmala sanoo, että jos jonkun taidon oppimiseen tarvitaan 10 000 toistoa niin Naderin kohdalla toistoja pitää olla 100 000.

Uimisesta on seurannut paljon hyvää

Nader Khalili on aina pitänyt vedestä ja siinä leikkimisestä. Niin paljon, että äitinsä Anne Kulmala sanoo Naderin uineen varmaan kaikissa Vaasan suihkulähteissä. Naderin ja hänen kaksoisveljensä Alin kiinnostus veteen aiheutti sen, että vanhemmat halusivat poikien oppivan uimaan.

– Turvallisuus ennen kaikkea, sanoo Kulmala.

Äiti on pohtinut, että veden värit ja visuaalisuus voivat olla yksi asia miksi poika on vedessä olemisesta kiinnostunut. Myös veden kosketus tuntuu hyvältä.

Molemmat pojat innostuivat uinnista ja kävivät kilpailuissakin. Ali on lopettanut uinnin, mutta Naderille uinti on edelleen kaikki kaikessa.

Vaasan uimahalli
Vaasan uimaseuran edustusryhmä treenaa aamuin illoin uimahallissa.Jarkko Heikkinen / Yle

Khalili on integroitu Vaasan uimaseuran edustusuimareiden ryhmään. Ryhmässä on parikymmentä 15-18 -vuotiasta nuorta uimaria, ja ryhmän vaikutus on huomattu myös kotona.

– Se on tuonut paljon hyvää Naderin koko elämään, kun hän on voinut olla tässä ryhmässä mukana, sanoo Anne Kulmala ja liikuttuu hieman.

Valmentaja Kalle Lydman on myös iloinen, että sekä Nader että ryhmä ovat sopeutuneet toisiinsa. Nader on yksi uimari muiden joukossa. Toistoja hänen kanssaan tarvitaan enemmän kuin muiden valmennuksessa, mutta muuten valmentaminen on pitkälti samanlaista kuin kenen tahansa kilpauimarin kanssa.

Voitontahtoinen uimari

Nader Khalili on ollut kilparyhmän mukana vasta muutaman vuoden, mutta ensimmäisen uintikisansa hän ui 11-vuotiaana Kuortaneella Junior gamesissa.

Valmentaja ja vanhemmat ovat yhtä mieltä siitä, että uimari on todella voitontahtoinen ja kilpailuhenkinen. Nader itse pitää kilpailemisesta paljon ja harjoituksissakin huomaa, että treenit tehdään täysillä ja tosissaan. Mutta hymyillen.

Helen Ovaska valmensi maajoukkuetason parauimareita viime vuonna kun ryhmä lähti EM-kisoihin Dubliniin. Khalili oli silloin ensimmäistä kertaa mukana aikuisten kansainvälisissä kisoissa.

– Hän on kehityskelpoinen uimari. Kehitys on ollut huikeaa parin viime vuoden aikana, ja jos harjoittelu jatkuu nousujohteisesti, hän tulee olemaan tulevaisuudessa kova uimari, arvioi Ovaska.

Vaasan uimaseuran uimareita oli viikko sitten Jyväskylässä Oskarin uinneissa ja siellä menestyi myös Nader. Kun kysyn häneltä viikonlopun kisoista hän innostuu ja luettelee heti mitä on tullut kisoissa tehtyä.

– Olin vaparissa ja perhosessa, sain kaksi... ei kun kolme Suomen ennätystä. Ja sit mä sain myös kaksi kultamitalia, hymyilee Khalili.

Suomen ennätykset tulivat 100 metrin vapaauinnissa sekä 50 ja 100 metrin perhosessa.

Hän tekee kaiken mitä häntä pyytää tekemään eikä hän mieti mitään ekstraa. Hän on valmis tekemään kovasti töitä.

Kalle Lydman

Hän odottaa kisoja paljon ja nauttii myös kisoissa olemisesta. Oulussa joulukuussa Pohjoismaiden mestaruuskisoissa saldona oli peräti neljä mitalia: kaksi hopeaa ja kaksi pronssia.

Nader on pistänyt uusiksi niin lyhyellä kuin pitkällä radalla uituja Suomen ennätyksiä. Hän on kehittynyt nopeasti. Valmentaja Kalle Lydman sanoo, että Nader on hyvä valmennettava.

– Hän tekee kaiken mitä häntä pyytää tekemään eikä hän mieti mitään ekstraa. Hän on valmis tekemään kovasti töitä.

Äiti komppaa tässä valmentajaa, sillä Nader on hyvin pikkutarkka ja hän haluaa, että asiat ja tavarat ovat järjestyksessä. Hän myös noudattaa ohjeita tarkasti.

– Kun oli tavoite, että hän tekee sata vatsalihasliikettä kotona niin hän soitti sitten isälle, että olen tehnyt ne nyt, muistelee äiti.

Nader Khalili
Nader KhaliliJarkko Heikkinen / Yle

Paralympialaiset tähtäimessä

Nader Khalili on Suomen uimaliiton Tokio-ryhmässä eli tavoite on asetettu paralympialaisiin. Ensimmäiset mahdolliset paralympialaiset Khalilille olisivat jo ensi vuonna.

Kisoihin päästäkseen on alitettava aikarajat ja päästävä vielä niin sanotulle maapaikalle, sanoo maajoukkuevalmennuksessa mukana ollut Helen Ovaska.

– Maat saa tietyn määrän maapaikkoja ja niiden perusteella jaetaan paikat. Eli ei ole automaattisesti selvä, että olet joukkueessa vaikka olisit alittanut aikarajan. Esimerkiksi uimari, joka on lähellä aikarajaa ja on rankingissa korkeammalla kuin aikarajan alittanut uimari, niin rankingissa korkeammalla oleva uimari pääsee kisoihin, selventää Ovaska.

EM- ja MM-kisoissa valinnat tehdään pelkän aikarajan alittamisen perusteella. Käytännössä aikaraja asettuu viime arvokisoissa 16.-18. sijalle sijoittuneiden aikojen kohtaan, kertoo Ovaska.

Ensi kesänä ovat myös MM-kisat ja tavoitteena se tulee Khalilin eteen nopeammin. Vielä aikarajaa ei ole alitettu, vaikka Nader harjoituksissa on osoittanut siihen pystyvänsä. Vain tietyissä kisoissa tehdyt aikaraja-alitukset otetaan huomioon.

"Hän tuo iloa meille"

Helen Ovaska on parauinnin tulevaisuuden näkymistä mielissään. Esimerkiksi viime vuonna EM-kisoihin Dubliniin saatiin ennätysiso joukkue, sillä huipputason uimareita alkaa nousta lisää. Tilanne on aiempiin vuosiin verrattuna selvästi parantunut.

Ovaska on itse ollut mukana parauintivalmennuksessa kymmenen vuotta ja valmensi Suomen huippuparauimaria Antti Latikkaa vuosia.

Nader Khalilin ensimmäinen EM-kisakokemus oli hyvä. Hän pääsi 200 metrin vapaauinnissa finaaliin, ollen siinä kahdeksas.

Jos vaan laji ja harjoittelu jaksaa kiinnostaa, saattaa Naderin tulevaisuus uinnissa olla pitkä ja menestyksekäs. Ovaska muistuttaa, että parauimareiden kohdalla ura voi ulottua kunnolla aikuisikään asti.

– Parauimarit saattavat olla lähempänä 30 vuotta ja olla huipulla vielä silloinkin.

Perhe on Naderin menestyksestä tietysti iloinen, mutta tärkeää on myös se, että uinti on tuonut Naderin elämään paljon kavereita ja uusia tuttavuuksia.

– Me ollaan tietysti ylpeitä. Hän tuo iloa meille.

Miksi hän on niin hyvä uimari?

–Se on hänen elämää. Hän rakastaa uintia, sanoo isä Feri Khalili.