Viro on jo liian kallis monille suomalaisille, mutta Raili Hietamäki viihtyy Pärnun kylpylöissä – "Plussaa on, että palvelua saa suomeksi"

Pärnun kylpyläyrittäjät ovat huolissaan, koska suomalaisturistit matkustavat Viroon aiempaa vähemmän.

matkailu
Raili Hietamäki, Aili Peltoniemi ja Marjatta Lyytikäinen nauttivat suolahoidosta pärnulaisessa Tervis-kylpylässä.
Uusikaupunkilaisen Raili Hietamäen mielestä Pärnun kylpylähoitojen hinnat eivät ole vielä Suomen tasolla. Taustalla Aili Peltoniemi Nokialta ja Marjatta Lyytikäinen Kuopiosta. Silja Massa

PärnuKuopiolainen Kaija Kieppi makaa vihreän, paksulta makuupussilta näyttävän kääreen sisällä. Pienessä huoneessa soi rauhallinen musiikki.

– Minulla on ranteiden ja nilkkojen ympärillä kuumat parafiinipakkaukset. Niiden tarkoitus on saada lämpimiksi nämä kylmät kädet ja jalat, Kieppi selittää.

Pärnulaisen Tervis-terveyskylpylän hoidot ovat Kaija Kiepille tuttuja, sillä hän on siellä vieraana jo kymmenettä kertaa.

Pärnussa lomailee paljon suomalaisia. Sinne houkuttelevat pitkä hiekkaranta, kodikas vanha kaupunki puutaloineen sekä runsas kylpylätarjonta.

Kaupungille ja sen matkailuyrittäjille suomalaisturistit ovat merkittävä tulonlähde.

Esimerkiksi Tervis-kylpylässä kolmasosa vieraista tulee Suomesta. Kun lasketaan kylpylässä vietettyjä öitä, suomalaisten osuus vierailijoista on vieläkin suurempi, jopa puolet. Tyypillinen suomalaisvieras on eläkeläinen, joka viipyy kylpylähotellissa pitkään, peräti viikon kerrallaan.

Suomalaisturisteja on kuitenkin entistä vähemmän. Näin kertovat Viron keskuspankin ja tilastokeskuksen viimesyksyiset tilastot, jotka nousivat otsikoihin Virossa ja Suomessa.

Kuopiolainen Kaija Kieppi on Tervis-kylpylän vieraana jo kymmenettä kertaa.
Kuopiolainen Kaija Kieppi on Tervis-kylpylän vieraana jo kymmenettä kertaa.Silja Massa

Virossa huolestuttiin turistien kaikkoamisesta

Suomalaismatkailijoiden määrä alkoi laskea vuoden 2016 jälkeen, ja laskua on jatkunut parin vuoden ajan. Tilastot perustuvat suomalaisten matkapuhelinten paikannukseen Virossa, Virossa vietettyjen hotelliöiden määrään sekä Helsingin sataman liikennetilastoihin.

Tilastot eivät ole yksiselitteisiä, sillä esimerkiksi majoituspalvelu Airbnb:n kautta vuokrattavissa asunnoissa yöpyjiä ei huomioida. Silti kaikkiaan näyttää selvältä, ettei Viro kiinnosta suomalaismatkailijota entiseen tapaan. Virolaiset ovat olleet uutisista huolissaan.

Suomalaisturistien määrä ei ole ollut näin matalalla tasolla kymmeneen vuoteen, uutisoi Viron yleisradioyhtiö ERR.

Suhtautuuko Viro suomalaisiin liian itsestäänselvänä asiana? kysyi talouslehti Ärileht.

Monessa lehtijutussa pohdittiin, miten Viron talouden käy, jos suomalaisturistien määrä jatkaa laskuaan.

Suomalaiset ovat Viron ylivoimaisesti suurin matkailijaryhmä. Esimerkiksi vuonna 2017 he kuluttivat Virossa 800 miljoonaa euroa.

"Suremme jokaista menetettyä hotelliyötä"

Myös Tervis-kylpylässä suomalaismatkailijoiden määrät ovat notkahtaneet. Suomalaiset viettivät kylpylähotellissa vuonna 2018 noin seitsemän prosenttia vähemmän öitä kuin vuonna 2016.

– Totta kai suremme jokaista menetettyä hotelliyötä. Suomalaiset ovat meille elintärkeä asiakasryhmä, sanoo kylpylän johtaja Jaan Ratnik.

Ratnikin mukaan kylpylä tekee nyt kaikkensa, että saisi suomalaisvieraiden määrän taas kasvuun.

Kylpylän kuntosali on esimerkiksi hiljattain remontoitu ja ryhmäliikuntatunteja on lisätty. Kylpylän ulkopuolelle merenrantaan rakennettiin syksyllä uusi kävelyreitti.

– Meidän onneksemme liikunta ja terveelliset elämäntavat ovat tällä hetkellä kansainvälisiä megatrendejä, Ratnik sanoo.

Uima-allas pärnulaisessa kylpylässä.
Tervis-kylpylähotelli on yksi Pärnun tunnetuimmista kylpylöistä.Silja Massa

Viro-matkailu ei ole enää halpamatkailua

Viron hintojen nousua on veikkailtu suurimmaksi syyksi matkailijakadolle. Nopeasti kasvanut talous on nostanut monien palveluiden kustannukset jo lähelle Suomen tasoa.

– Viro on nyt selvästi kalliimpi maa kuin esimerkiksi vielä vuonna 2014, kylpylänjohtaja Ratnik toteaa.

Erityisen suurena tekijänä pidetään alkoholin valmisteveron viimevuotista korotusta Virossa. Sen myötä suomalaisten niin sanottu viinaralli maahan on hiipunut. Osa suomalaisista ajaa halvan alkoholin perässä Viron halki Latviaan saakka.

Talous on kasvanut Suomessakin, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa ihmisten matkustusvalintoihin. Tilastot näyttävät, että suomalaiset matkustivat parin viime vuoden aikana aiempaa vähemmän myös Ruotsiin ja muihin naapurimaihin. Sen sijaan matkat Välimeren maihin ovat yleistyneet selvästi.

– Kun ihmisillä on enemmän rahaa, matkustetaan kauemmas, Jaan Ratnik tiivistää.

"Aiomme tulla jatkossakin"

Tervis-kylpylän suolahuoneeseen tihkuu luonnonvaloa pyöreistä ikkunoista. Huoneen katto ja seinät ovat valkoisen vuorisuolan peitossa. Lattialla on paksu kerros merisuolaa niin että tuntuu, kuin kävelisi hiekalla.

Suolahuoneen lepotuolilla makoileva Raili Hietamäki Uudestakaupungista ei ole huomannut Viron hintojen nousseen vielä Suomen tasolle.

– Ainakin nämä kylpylähoidot ovat täällä vielä selvästi edullisempia, hän sanoo.

Hietamäki on käynyt miehensä kanssa jo parinkymmenen vuoden ajan Virossa kylpylälomilla kerran tai pari vuodessa. Yleensä he ostavat viikon kylpyläpaketin, johon kuuluu majoituksen lisäksi tietty määrä kylpylähoitoja.

– Aiomme tulla jatkossakin. Täällä saa aina hyvää palvelua. Plussaa on se, että palvelua saa suomen kielellä, Hietamäki sanoo.

Raili Hietamäki, Aili Peltoniemi ja Marjatta Lyytikäinen hengittävät suolapitoista ilmaa Tervis-kylpylän suolahuoneessa.
Raili Hietamäki, Aili Peltoniemi ja Marjatta Lyytikäinen hengittävät suolapitoista ilmaan Tervis-kylpylän suolahuoneessa.Silja Massa

Väestön ikääntyminen on kylpyläyrittäjälle siunaus

Viron matkailuyrittäjät pohtivat parhaillaan erityisesti sitä, kuinka saada nuoret suomalaiset kiinnostumaan maasta.

Viron matkailunedistämiskeskus Visit Estonia esimerkiksi palkkaa jatkuvasti nuoria sosiaalisen median vaikuttajia matkustamaan ympäri Viroa ja jakamaan kokemuksiaan omilla kanavillaan Instagramissa, Youtubessa sekä blogeissa.

Projektiin on pyydetty ja saatu mukaan myös suomalaisia tubettajia ja bloggareita.

Terveyskylpylän näkökulmasta nuorten matkailijoiden houkutteleminen ei ole aivan yhtä oleellista.

– Suurin asiakasryhmämme ovat seniorit, ja heidän määränsä kasvaa niin Virossa kuin Suomessakin, Ratnik sanoo.

Väestön vanheneminen on siis kylpyläyrittäjälle positiivinen asia.

– Uskon, että suomalaiset eläkeläiset löytävät jatkossakin tiensä Pärnuun hyvinvointipalvelujen äärelle.

Aiheesta voi keskustella maanantaina 18. helmikuuta 2019 kello 21 saakka.

Lue lisää aiheesta:

Viro ei vedä enää entiseen malliin, eikä syynä ole yksin kallistunut alkoholi – "Kun Suomella menee hyvin, suomalaiset matkustavat kauas"

Suomalaisturistien määrä Virossa laskee – ovatko suomalaiset ja virolaiset kyllästyneet toisiinsa kuin vanha aviopari?

Ilmastoahdistus ei näy suomalaisten matkustusinnossa: Ulkomaille matkaillaan entistä enemmän