Ammattiopiskelijoiden into lähteä työharjoitteluun ulkomaille laskee – opiskelija Juuso Lehtomäen mukaan opintojen pitäisi joustaa enemmän

Euroopan unioni aikoo lisätä tulevalla rahoituskaudella rahallista tukea ammattiopistojen kansainvälistymiseen.

työharjoittelu
Metsäkoneen kuljettajaksi opiskeleva Juuso Lehtomäki seisoo kädet puuskassa ajokoneen ylätasanteella
Jyväskylälänen Juuso Lehtomäki opiskelee yhtä aikaa lukiossa ja ammattiopistossa. Työharjoittelu ulkomailla meni opintojen aikana sivu suun, mutta tulevaisuudessa hän on valmis paiskimaan töitä myös Suomen rajojen ulkopuolella.Jaana Polamo / Yle

Ruotsi, Saksa, Puola ja Kanada.

Näihin maihin kaksoistutkintoa suorittavalla jyväskyläisellä Juuso Lehtomäellä olisi ollut mahdollisuus lähteä työharjoitteluun viime vuonna, mutta toisin kävi.

Lehtomäki on pari tuntia sitten vaihtanut koulurepun eväsreppuun ja kiipeää ajokoneen ohjaimiin. On arkinen aamupäivä metsätyömaalla Keski-Suomessa Joutsan Leivonmäellä ja Lehtomäen työvuoro on alkamassa.

Lehtomäki on 18-vuotias ja opiskelee parhaillaan kaksoistutkintoa koulutuskuntayhtymä Gradiassa Jyväskylässä. Lehtomäestä tulee paitsi metsäkoneen kuljettaja, myös ylioppilas.

Lukio-opinnot osoittautuivat suurimmaksi koetinkiveksi ulkomaan harjoittelun menettämisessä.

– Työn puolesta asiat olisi varmaan pystynyt järjestelemään, mutta lukio-opintojen suunnittelu osoittautui hankalaksi, Lehtomäki täsmentää.

Muita syitäkin toki oli. Harjoitteluun lähtemiseen edellytettiin täysi-ikäisyyttä, ja Lehtomäki oli vielä silloin alaikäinen. Lisäksi hän oli löytänyt kesällä Suomesta hyvän työpaikan ja opintojen piti edetä sujuvasti kahdessa tutkinnossa.

– Minun ei yksinkertaisesti tullut lähdettyä, nuori mies lisää.

Jälkikäteen mietittynä olisi ehkä pitänyt.

– Olisi ollut avartava kokemus nähdä erilaisia tapoja tehdä työtä, hän hymähtää.

Ammattiopistojen opiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla vähenee

Opetushallituksen tilastojen (siirryt toiseen palveluun) mukaan opiskelijoiden innostus lähteä ulkomaille työharjoitteluun tai vaihtoon on notkahtanut. Suurinta lasku on ollut ammattiopistoissa.

Metsäkoneen kuljettajaksi opiskeleva Juuso Lehtomäki istuu ajokoneen ohjaimissa
Kaksoisutkinnon tekeminen on ollut rankkaa. Juuso Lehtomäki on silti tyytyväinen valintaansa.Jaana Polamo / Yle

Opetushallituksessa ei ole varmaa tietoa, miksi harjoittelijamäärät ovat laskussa.

– Voidaan kysyä, onko kotimaassa työllisyyden osalta niin hyvä tilanne, ettei ulkomaille tarvitse lähteä vai onko opiskelutahti niin kiireinen, ettei ulkomaan harjoittelu sovi opintoihin, pohtii opetusneuvos Mika Saarinen.

Vuonna 2017 kansainväliseen harjoitteluun lähtevien opiskelijoiden määrä laski ammattiopistoissa kymmenisen prosenttia. Tämä on ensimmäinen kerta moneen vuoteen, kun määrä on laskenut.

Jatkossa Euroopan unionissa halutaan kuitenkin, että ammattiopistojen opiskelijoista yhä useampi hankkisi työkokemusta ulkomailta.

Moni lähtee ulkomaille EU-tuen turvin

Ammattiopistoissa opiskelijan pääsy työharjoitteluun ulkomaille ei lähtökohtaisesti ole rahasta kiinni.

– Opiskelijalle maksetaan matkat kotiovelta takaisin kotiovelle, majoitus ulkomailla ja pieni päivittäinen ylläpitokorvaus, kertoo ammattiopiston kansainvälisten asioiden suunnittelija Aino Malin koulutuskuntayhtymä Gradiasta Jyväskylästä.

Gradia rahoittaa monen muun oppilaitoksen tavoin oppilaiden ulkomaan jaksoja osin itse, mutta suurin osa tuesta eli yli 70 prosenttia tulee Euroopan unionin Erasmus+ -rahoitusohjelman kautta.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian projektipäällikkö Aino Malin
Aino Malin työskentelee koulutuskuntayhtymä Gradiassa Jyväskylässä. Hänen kehottaa ammattiopiskelijoita luottamaan enemmän omaan kielitaitoon.Jaana Polamo / Yle

Ohjelman tarkoituksena on tukea opiskelijoiden kansainvälistymistä kaikilla opintoasteilla ammattioppilaitoksista korkeakouluihin ja yliopistoihin asti.

Vuonna 2017 Euroopan unioni maksoi korkeakouluille Erasmus+ -apurahaa yli 11 miljoonaa euroa. Samana vuonna ammattiopistojen kansainvälistymiseen osoitettiin 5,3 miljoonaa euroa.

Erasmus+ -ohjelman rahoituskausi vaihtuu vuonna 2021. Silloin ammattiopistoille on todennäköisesti luvassa aikaisempaa enemmän EU-tukea opiskelijoiden kansainvälistymiseen, sillä Euroopan komissio suunnittelee vähintään Erasmus+ -rahojen tuplaamista.

Yliopisto-opiskelijoista ulkomaille lähtee opiskelemaan tai työharjoitteluun neljännes, kun taas ammattiopiskelijoista näin tekee noin 14 prosenttia. Vuonna 2017 Suomesta lähti ulkomaille työharjoitteluun noin 5 500 ammattiopistojen opiskelijaa.

Paikoin rahaa jää jopa yli

Ammattiopiskelijoiden mahdollisuudet lähteä ulkomaille työharjoitteluun vaihtelevat hyvästä taloudellisesta tuesta huolimatta alueittain ja eri ammattiopistojen välillä.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla Stadin ammattiopistosta kansainväliseen vaihtoon lähtee vuosittain noin 150 opiskelijaa. Jyväskylässä koulutuskuntayhtymä Gradia puolestaan lähettää vuosittain noin 250 ammattiopiskelijaa työharjoitteluun eri EU-maihin.

Jyväskyläläisessä ammattiopistossa tilanne onkin Erasmus+ -rahojen lisäämisen valossa ristiriitainen. Oppilaitos näet voisi lähettää ulkomaille jo nyt enemmän opiskelijoita, jos vain halukkaita olisi.

– Rahoituksen puolesta pystyisimme lähettämään ulkomaan jaksoille jo nyt ainakin sata opiskelijaa enemmän, oppilaitoksen suunnittelija Aino Malin tiivistää.

Ulkomaille lähteminen vaatii asennetta ja sopivan elämäntilanteen

Ammattiopistojen näkövinkkelistä katsottuna opiskelijat tarvitsevat ulkomaille lähtemiseen nykyistä enemmän kannustusta. Monet opiskelijat empivät usein ulkomaille lähtöä siksi, että he epäilevät omaa kielitaitoaan ja kykyään selvitä yksin vieraassa maassa.

Kokiksi opiskeleva Silja Oikari pitelee karttapalloa ja hymyilee
Jyväskyläläisestä Silja Oikarista tulee kokki. Häntä kiinnostavat eri maiden ruokakulttuurit. Oikari haaveilee ulkomailla työskentelystä.Jaana Polamo / Yle

Jyväskyläläinen ravintola-alan opiskelija Silja Oikari menetti Juuso Lehtomäen tavoin tilaisuuden hyödyntää työharjoittelujakso ulkomailla. Oikarin harjoittelu kaatui paitsi täysi-ikäisyyden puuttumiseen, myös henkilökohtaiseen empimiseen.

– Ajattelin, että kuusi viikkoa yksin ulkomailla on aika pitkä aika ilman tukiverkkoa, Oikari myöntää.

Tänä keväänä Oikari valmistautuu ammattitaidon suomenmestaruuskisoihin. Kotimaassa hänet pitää myös työpaikka, jonka hän sai hiljattain. Sitten edessä onkin valmistuminen.

Opiskelijoiden elämäntilanne vaikuttaa halukkuuteen lähteä ulkomaille. Ammattiopistoissa opiskelee nuorten lisäksi yhä enemmän varttuneempia ja perheellisiä ihmisiä, joiden on hankala irrottautua arjesta. Pääkaupunkiseudulla lähtöhalukkuuteen vaikuttavat myös korkeat asumiskustannukset, joita opiskelijat rahoittavat tekemällä töitä iltaisin.

Vaikka ulkomailla syntyvät kulut katetaan, niin kotimaassa harjoittelun aikana syntyvät kustannukset, esimerkiksi vuokrat, pitää opiskelijan hoitaa itse.

Opintojen eteneminen menee työkokemuksen hankkimisen edelle

Juuso Lehtomäki pinoaa ajokoneen lastia tien varteen. Hän olisi tulevaisuudessa valmis lähtemään Euroopan unionin yhteisille työmarkkinoille eli paiskimaan töitä toisessa EU-maassa.

Ulkomaan työharjoittelun meneminen sivu suun harmittaa edelleen.

Lehtomäen oma kokemus on, että kaksoistutkinnon suorittamisessa painotetaan liikaa nopeaa valmistumista. Siinä missä oppilaitokset toivovat opiskelijoilta avointa asennetta lähteä ulkomaille, opiskelija haluaa oppilaitoksilta nykyistä enemmän joustavuutta.

– Tällä hetkellä oppitunnit melkein määräävät kaiken ja muut asiat tulevat perässä. Parasta olisi, että opiskelija voisi käydä ulkomaan jakson ja tehdä sen jälkeen lukio-opintoja, Lehtomäki sanoo painokkaasti.

Viime vuonna tuli voimaan ammatillisen koulutuksen uudistus (siirryt toiseen palveluun) (Amistutkimus). Ammattiopistoissa on tiedostettu, että iso muutos on heijastunut myös ulkomailla tapahtuvan työharjoittelun suosioon. Uudistuksen voimaantuloa on työllistänyt ammattiopistojen opettajia ja opiskelijoiden innostaminen ulkomaille lähtemiseen on jäänyt vähemmälle.

Nykyään opiskelija voi myös säädellä opiskelutahtiaan oman elämäntilanteeseen mukaan, sillä opinnot eivät ole sidottu aikaan.

Moni opiskelija tulkitsee tilannetta kuitenkin niin, että parasta olisi valmistua mahdollisimman nopeasti.

– Opiskelijat voivat ajatella sillä tavalla, että valmistuminen tapahtuu nopeammin, jos ajan käyttää tehokkaasti opintoihin, eikä lähde ulkomaille harjoitteluun, sanoo kansainvälisten asioiden suunnittelija Aino Malin Gradiasta.

Työ ulkomailla opettaa siinä missä työ kotimaassakin

Kun opiskelija hakee töitä suomalaisesta yrityksestä, ei ulkomailla tehty työharjoittelu välttämättä osoittaudu kilpailuvaltiksi. Yrityksessä saatetaan ihmetellä, mihin autonasentaja tai kiinteistöhuoltaja tarvitsee kansainvälistä työkokemusta.

Miksi ulkomaille edes pitäisi lähteä hakemaan työkokemusta, kun sitä saa kotimaassakin?

Kotimaassa harjoittelupaikoista voi olla paikoin kova kilpailu. Euroopan unionissa työvoima voi liikkua vapaasti sinne, missä tekijöitä tarvitaan. Ammattiopiskelijoilla on siis mahdollisuus hankkia työkokemusta harjoittelun kautta myös ulkomailta.

Landis+Gyr-yrityksen henkilöstöjohtaja Johanna Sajasalo
Henkilöstöjohtaja Johanna Sajasalo muistuttaa, että yritykset ottavat harjoittelijoita vastaan tarpeidensa mukaan.Jaana Polamo / Yle

Jyväskylässä toimiva Landis+ Gyr tarjoaa vuosittain toistakymmentä harjoittelupaikkaa opiskelijoille. EU:n Erasmus-ohjelman kautta yhtiö otti ulkomaalaisia harjoittelijoita vastaan muutama vuosi sitten. Yksi silloisista harjoittelijoista sai myöhemmin työpaikan yhtiöstä.

Henkilöstöjohtaja Johanna Sajasalo korostaa, että harjoittelijoiden vastaanottaminen lähtee yrityksen tarpeista.

– Silloin meillä oli meneillään projekti Keski-Euroopassa ja ulkomaalaisille harjoittelijoille oli tilausta. Yhtiömme on kansainvälinen, eikä harjoittelijan kansallisuudella ole merkitystä, vaan sillä, että pystymme tarjoamaan mielekästä työtä, Sajasalo havainnollistaa.

Opetushallitus on selvittänyt opiskelijoiden ja työnantajien kokemuksia kansainvälisestä työkokemuksesta. Selvityksen mukaan kaikki työnantajat eivät esimerkiksi uutta työntekijää palkatessaan pidä kansainvälistä työkokemusta tärkeänä.

Työtekijän voikin olla vaikea pukea ulkomailla hankitun työkokemuksen tuomaa osaamista sanoiksi esimerkiksi uutta työpaikkaa hakiessaan.

Yritykset kuitenkin arvostavat työntekijässä ominaisuuksia, joita ulkomailla työskentely vahvistaa. Näitä ovat esimerkiksi taito kohdata ihmisiä, tarttua omatoimisesti uusiin tehtäviin sekä rohkeus toimia yllättävissä tilanteissa.

Toisin sanoen, kyky tarttua työhön.