Omistatko bensasyöpön auton? Ylen ilmastokysely puolueille paljastaa, että se voi tulla vieläkin kalliimmaksi

Puolueet jakautuvat ilmastohuolissa. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan mukaan kaikki puolueet eivät ole ymmärtäneet, millaisia toimia ilmastonmuutoksen jarruttaminen vaatii.

ilmastonmuutos
Ilmastonmuutoskollaasi
Kasvihuonepäästöjä aiheuttavat esimerkiksi polttomoottoriautot. Metsät puolestaan sitovat hiilidioksidia ilmasta.Yle Uutisgrafiikka, kuvat: AOP

Suurin osa eduskuntapuolueista on sitä mieltä, että autoilun verotusta pitää muuttaa niin, että pienipäästöisten autojen ostaminen ja käyttö halpenisivat. Samalla isopäästöisten autojen käyttö kallistuisi.

Iso osa puolueista ei halua korottaa polttoaineveroa.

Useimmat puolueet korostavat sitä, että pienituloiset eivät saa kärsiä kiristyksistä ilmaston vuoksi.

Osa haluaa Suomen olevan edelläkävijä. Puolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP haluavat Suomen olevan ilmastopolitiikan eturintamassa. Kokoomus, keskusta, siniset, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset vastustavat ajatusta. Ne eivät halua, että Suomi lähtisi vähentämään päästöjä tavoitteen mukaan ilman EU-maiden sopimusta.

Seuraavalla hallituksella on edessään liuta ilmastopolitiikkaan liittyviä haasteita. Yle kysyi yhdeksältä eduskuntapuolueen puheenjohtajalta, mitä nämä ajattelevat keskeisistä ilmastopolitiikkaan liittyvistä kysymyksistä. Kysymyksiä oli kaksitoista. Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen löytyvät tästä jutusta. (siirryt toiseen palveluun)

Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa, YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC arvioi syksyllä julkaistessaan jättimäisen ilmastoraportin.

Maapallon lämpeneminen pitää raportin mukaan pysäyttää 1,5 asteeseen aiemmin turvallisena rajana pidetyn kahden asteen sijaan. Keskilämpötilan nousulla on vakavia seurauksia, kuten merenpinnan nousu, napajäätiköiden sulaminen ja koralliriuttojen tuhoutuminen. Toimiin pitää raportin mukaan ryhtyä välittömästi.

Raportti vaikutti herättävän suomalaiset poliitikot. Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta linjasi, että Suomi aikoo ajaa EU:n tulevana puheenjohtajamaana nykyistä kovempia päästöleikkauksia unionissa.

Ylen kyselyn mukaan puolueet myös haluavat, että päästövähennysten saavuttamiseksi tehtävät veronkorotukset korvataan pienituloisille.

Sen sijaan polttoaineverojen korottaminen ei saa kannatusta muilta kuin vihreiltä ja vasemmistoliitolta.

Vastauksia arvioi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen. Hän sanoo vastausten paljastavan, että kaikki puolueet eivät ole täysin sisäistäneet, mitä puolueiden joulukuussa sopimat ilmastolinjaukset vaativat.

– Mitä enemmän ilmastopolitiikka koskee yksittäisen kansalaisen toimintaa, sitä enemmän puolueet katsovat, että siihen liittyy poliittisia riskejä ja sitä varovaisempia ollaan.

Puoluejohtajat vastasivat Ylen esittämiin väitteisiin sen perusteella, mikä vastausvaihtoehto on lähimpänä puolueen kantaa.

Puoluejohtajien vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun) Puoluejohtajat saivat itse kirjoittaa vastauksensa.

Suomen tulee leikata omia päästöjään vähintään 55% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna, vaikka EU-maat eivät pääsisi tästä yhdessä sopuun.
Kyllä: Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät, RKP
Ei: Keskusta, PS, Siniset, KD, Kokoomus
Yle Uutisgrafiikka

Hallituspuolueet, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit haluttomia ottamaan ilmastotoimissa etunojaa

Suomi aikoo ajaa puheenjohtajakaudellaan EU:n yhteisen päästövähennystavoitteen tuntuvaa kiristämistä nykyisestä. Kun omien päästöjen vähentämisestä kysytään, osa puoluejohtajista alkaa venkoilla.

Suomen virallisen linjan mukaan (siirryt toiseen palveluun) EU-maiden päästöjä tulisi leikata vähintään 55 prosenttia 2030 mennessä vuoden 1990 tasolta. Näin EU mitoittaisi ilmastotoimensa niin kutsutun 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukaisesti.

Nykyinen vähennystavoite on 40 prosenttia.

Yle kysyi puolueilta, pitääkö Suomen sitoutua 55 prosentin tavoitteeseen myös siinä tapauksessa, että asiasta ei päästäisi sopuun EU:ssa.

Tuleeko Suomen siis ottaa ilmastotoimissa edelläkävijän roolia? Kysymys jakaa puolueet kahteen leiriin.

Puolueista SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP ovat tähän valmiita.

Kokoomus, keskusta, siniset, kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset puolestaan vastustavat ajatusta. Ne eivät halua, että Suomi lähtisi vähentämään päästöjä tavoitteen mukaan ilman EU-maiden sopimusta.

Kokoomuksen Petteri Orpo korostaa kokoomuksen sitoutuneen EU:n päästötavoitteen kiristämiseen 55 prosenttiin päästökauppaa painottamalla. Kokoomus ei kuitenkaan kannata kansallista päästövähennystavoitetta.

– Päästökauppa perustuu ajatukselle, että EU-tason tavoitteeseen päästään, mutta ei erikseen määrätä, missä maassa päästövähennykset tapahtuvat. Tämän takia Suomen ei ole tarkoituksenmukaista asettaa erillistä kansallista päästövähennystavoitetta vuodelle 2030, Orpon vastauksessa perustellaan.

Monissa Suomen päästötavoitetta vastustavissa puolueissa perusteluna on huoli kilpailukyvystä.

– Suomen yksipuoliset toimet eivät vaikuttaisi ilmastoon millään tavalla, mutta ne haittaisivat kilpailukykyämme, jos muut EU-maat eivät toimisi samoin, sinisten Sampo Terho kirjoittaa.

Ilmastopaneelin Markku Ollikainen tyrmää argumentin, jolla kansallisesta tavoitteesta kieltäydytään EU:n päästökauppaan vedoten. Hänen mukaansa Pariisin ilmastosopimus edellyttää Suomelta kunnianhimoisia toimia.

Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 kaikki maailman maat sitoutuivat vähentämään omia päästöjään.

– Suomi ei voi mennä EU:n selän taakse, vaan pitää katsoa, mikä on se globaalisti reilu osuus, jonka Suomi tekee. Paneelin omien laskelmien mukaan se tarkoittaa noin 60 prosentin vähennystavoitetta Suomelle ja kansallisesti kunnianhimoisempia toimia kuin välttämättä sieltä EU-markkinoilta tulisi, Ollikainen sanoo.

Ollikainen huomauttaa, että tällainen ajattelu sisältyy myös puolueiden viime syksyn julkilausumaan (siirryt toiseen palveluun).

Myös Suomen päästötavoitteen puolesta liputtavat puolueet pitävät EU-maiden yhteistä päästötavoitetta tärkeinä, mutta mikäli tässä ei onnistuta, ovat puolueet valmiita kansallisiin ratkaisuihin.

– Kunnianhimoiset kansalliset toimet synnyttävät painetta kunnianhimoisiin toimiin myös kansainvälisellä tasolla, vasemmistoliiton Li Andersson perustelee.

Vihreiden Pekka Haaviston mielestä muita maita tiukemmat tavoitteet eivät ole uhka kilpailukyvylle, vaan niiden voi nähdä tuovan uusia mahdollisuuksia.

– Ilmasto- ja ympäristöteknologia voi luoda Suomeen uusia työpaikkoja ja lisätä Suomen vientiä. Uuden teknologian käyttöönotto tulee nähdä mahdollisuutena.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Fossiilisten lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verotusta on korotettava selvästi seuraavalla hallituskaudella.
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät
Ei: PS, Siniset, Keskusta, KD, RKP, Kokoomus
EOS: SDP

Polttoaineverojen korottaminen ei saa kannatusta

Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tästä ylivoimaisesti isoin osa aiheutuu fossiilisen bensiinin ja dieselin käytöstä tieliikenteessä.

Pulmana on, että liikenteen päästöt ovat pysyneet liki ennallaan 30 vuoden ajan.

Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijaraportin (siirryt toiseen palveluun) mukaan polttoaineveroja pitää nostaa seuraavalla hallituskaudella, jotta fossiilisilla polttoaineilla autoilu muuttuu vähitellen kannattamattomaksi.

Öljyä käytetään jonkin verran edelleen myös pientalojen lämmityksessä.

Yle kysyi puolueiden suhtautumista lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verojen tuntuviin korotuksiin.

Puolueista vain vasemmistoliitto ja vihreät ilmoittavat selkeästi kannattavansa verojen korotusta.

SDP:n kanta jää epäselväksi, mutta perusteluissa puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin jättää portin auki mahdollisille veronkorotuksille.

– Seuraavan hallituksen on luotava selkeä suunnitelma fossiilisista polttoaineista luopumiseksi siirtymäaikojen avulla. Verotus on keskeinen ohjauskeino siirryttäessä vähähiiliseen yhteiskuntaan, Marin kirjoittaa.

Toisaalta Marinin mukaan polttoaineiden verotuksen osalta on huomioitava, että eduskunta on juuri päättänyt tiukentaa biopolttoaineiden sekoite- ja jakeluvelvoitetta asteittain 2020-luvun aikana.

Tämä tarkoittaa sitä, että polttoainetta myyvien yhtiöiden on sekoitettava bensan ja dieselin joukkoon vuosi vuodelta enemmän biopolttoainetta. Muutokset tulevat nostamaan polttoaineiden hintaa.

Polttoaineiden veronkorotuksia vastustavien puolueiden mukaan korotukset osuisivat pahiten pienituloisiin sekä kaupunkien ulkopuolella asuviin.

– Merkittävillä korotuksilla lämmitys- ja liikennepolttoaineisiin olisi suuria vaikutuksia pienituloisten arkeen ja aluepoliittisesti se vääristäisi yhdenvertaisuutta, kristillisdemokraattien Sari Essayah kirjoittaa.

Vasemmistoliiton Li Andersson korostaa vastauksissaan sitä, että veronkorotuksista koituvia kustannuksia pitäisi kompensoida pienituloisille eri keinoin.

– Samalla kun lämmitys- ja liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan, tulee huolehtia siitä, että esimerkiksi öljykattilasta luopumiseen tarjottaisiin energiaremonttitukea sosiaalisin ja alueellisin perustein, ja että oman auton muuntamiseen biokaasulla kulkevaksi voi saada tukea.

Ilmastopaneelin Ollikaiselta riittää ymmärrystä puolueille, joista monelle kysymys polttoaineverojen korottamisesta on vaikea. Päästöjen vähentäminen liikenteessä on monitahoinen kysymys, jonka ratkaisut liittyvät verotuksen lisäksi esimerkiksi yhdyskuntarakenteeseen.

– Yleisesti ottaen julkisen liikenteen kehittäminen ja hintasuhteiden muuttaminen edullisemmaksi vähäpäästöisemmille ja päästöttömille autoille on järkevää. Kun katsotaan vain veroja ilman muita liikenteeseen liittyviä ilmastotoimia, niin ymmärtää, että vastauksissa ollaan varovaisia.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Päästövähennysten saavuttamiseksi tehtävien veronkorotusten tuloeroja kasvattavat vaikutukset tulee korvata pienituloisille kohdennetuilla veronkevennyksillä tai tulonsiirroilla.
Kyllä: Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät, Keskusta, KD, RKP, Siniset, Kokoomus
Ei: PS

Puolueet haluavat hyvityksiä pienituloisille

Polttoaineverot ovat tasaveroja, jotka iskevät koviten pienituloisiin.

Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ehdottanut, että päästövähennysten vuoksi tehtävät polttoaineverojen nostot pitäisi hyvittää kaikista pienituloisimmille esimerkiksi maksamalla könttäsummakorvauksia.

Eriarvoisuus nousi näkyvästi julkisuuteen Ranskan keltaliivien mielenosoitusten myötä.

Rajujen mielenosoitusten yhtenä sytykkeenä on pidetty presidentti Emmanuel Macronin hallinnon päätöstä korottaa bensan ja dieselin veroa samaan aikaan kun öljyn maailmanmarkkinahinnat nousivat.

Lähes kaikki puolueet ovat valmiita hyvittämään elinkustannusten nousua pienituloisille. Perussuomalaiset vastaavat kysymykseen “ei”, mutta kielteinen kanta perustuu siihen, että puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan hyvityksille ei pitäisi olla tarvetta alun alkaenkaan.

– Pienituloisiin kohdistuvia veronkiristyksiä, kuten polttoaine- ja sähköveron korotuksia, ei tule tehdä lainkaan. Päinvastoin näitä veroja tulee leikata.

Keskustan Juha Sipilän mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää muutoksia kaikkialla yhteiskunnassa, mutta ilmastotoimien aiheuttamat kustannukset eivät saa koitua kohtuuttomaksi.

– Näin suuret muutokset eivät ole koskaan helppoja ja ne tulee toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Vihreiden mukaan ilmastonmuutoksen torjunta onnistuu vain, jos muutos on reilu ja oikeudenmukainen kaikille.

– Ympäristöverot osuvat saman suuruisina kaikkiin ihmisiin, joten on välttämätöntä, että pienituloisia tuetaan esimerkiksi sosiaaliturvaa parantamalla, erilaisilla hankintatuilla tai muilla tulonsiirroilla, vihreiden Haaviston vastauksessa kirjoitetaan.

Kokoomus tarjoaa yhdeksi ratkaisuksi pienituloisten kotitalouksien tukemista energiaremonteissa, joissa öljylämmitteisiin taloihin vaihdettaisiin lämpöpumppu.

Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan kompensointiin on olemassa useita keinoja verotuksen maaseutuvähennyksestä verotuksen progression keventämiseen, mutta toistaiseksi Suomen ilmastopolitiikka ei ole aiheuttanut kansalaisten lompakoissa tuntuvaa kustannusten kasvua.

– Tähän saakka ollaan oltu tilanteessa, jossa Suomessa tehdyt päästövähennykset eivät ole juuri kustannuksia lisänneet. Pikemminkin jos valtio ei olisi nostanut veroja, niin sähkön hinta olisi laskenut. Tukkuhintahan on tullut alaspäin ilmastopolitiikan ansiosta, uusiutuvan energian ja ennen muuta tuulivoiman myötä.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Pohjoismaista muun muassa Ruotsi aikoo kieltää uusien bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin vuonna 2030. Suomen pitää toimia samoin.
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät
Ei: Siniset, KD, PS, Keskusta, Kokoomus
EOS: RKP, SDP

Bensa- ja dieselautoille myyntikielto vai ei?

Suomessa nousi viime vuoden lopulla kohu, kun liikenne- ja viestintäministeriön vetämä työryhmä ehdotti uusien bensa- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen myynnin lopettamista vuonna 2035.

Ehdotus teilattiin epärealistisena melko laajasti.

Aihe nousi kuitenkin uudestaan esiin, kun Ruotsin uusi hallitus julisti tavoittelevansa uusien bensa- ja dieselautojen myyntikieltoa jo 2030.

Myös Tanska ja Islanti ovat tehneet vastaavanlaiset linjaukset.

Yle kysyi puolueilta, pitääkö Suomen seurata muiden Pohjoismaiden esimerkkiä.

Vihreät ja vasemmistoliitto ovat tähän valmiita. SDP ja RKP eivät osaa sanoa. Muiden puolueiden mielestä myyntikieltoa ei ainakaan tällä aikataululla tarvita.

Kokoomuksen mielestä kielto olisi hyödytön, sillä Suomi on osa EU:n sisämarkkinaa.

– Vaikka Suomi asettaisi tällaisen kiellon, suomalaiset voisivat silti ostaa uusia bensa- ja dieselkäyttöisiä autoja muista EU-jäsenvaltioista, joissa niiden myyminen on sallittua, kokoomuksen Orpo perustelee.

Kokoomuksessa uskotaan, että suurin osa uusista autoista tulee vuonna 2030 olemaan joka tapauksessa sähköautoja tai muita vähäpäästöisiä autoja.

SDP ole valmis sitoutumaan kieltoon vuonna 2030, mutta puolue haluaa laatia seuraavalla hallituskaudella aikataulun ja suunnitelman uusien myytävien polttomoottoriautojen kieltämiseksi henkilöliikenteessä ja biopolttoaineisiin siirtymiseksi raskaassa liikenteessä. Demareiden toivoma aikataulu jää vielä auki.

– Aikataulullisesti puhumme ennemmin vuoden 2030 jälkeisestä ajasta kuin lähivuosista, SDP:n Marin kirjoittaa.

Kantaansa empivän RKP:n mukaan paljon riippuu teknisestä kehityksestä lähivuosina.

– Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä esitti kieltämistä vuoteen 2035 mennessä, joten 2030 voi olla liian aikaista, RKP:n Anna-Maja Henriksson kirjoittaa.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Suomen vanhan autokannan uudistamiseksi auto- ja ajoneuvoveron hiilidioksidipäästöihin perustuvaa porrastusta pitää jyrkentää erittäin rajusti ensi hallituskaudella.
Kyllä: Vasemmistoliitto, KD, RKP, Kokoomus, Vihreät, SDP
Ei: PS, Siniset, Keskusta

Kannatusta autoilun verotuksen päästökiristyksille

Suomen liikenteen päästöt junnaavat paikallaan osaltaan siksi, että Suomessa ajetaan yhä vanhemmilla autoilla.

Rekisterissä olevien henkilöautojen keski-ikä on noussut Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) jo yli 12 vuoteen.

Liikenne- ja viestintäministeriön raportin mukaan auto- ja ajoneuvoveron päästöperustaista verotusta tulisi muuttaa niin, että pienipäästöisten autojen ostaminen ja niillä ajaminen halpenisivat. Vastaavasti paljon polttoainetta kuluttavien isopäästöisten autojen ostaminen ja käyttäminen kallistuisi selvästi nykyisestä.

Yle kysyi puolueiden kantaa siihen, tulisiko auto- ja ajoneuvoveron päästöporrastusta jyrkentää rajusti nykyisestä.

Enemmistö puolueista olisi valmiita rukkaamaan päästöporrastusta selvästi. Tätä vastustavat vain keskusta, perussuomalaiset ja siniset.

Sinisten mukaan porrastus ohjaa jo nyt hankkimaan vähäpäästöisiä autoja.

– Liikenteen päästöjä tulee vähentää ennemmin porkkanan kuin kepin kautta, sinisten Terho kirjoittaa.

Perussuomalaisten Halla-ahon mukaan huomioon pitää ottaa myös autojen elinkaaripäästöt.

– On parempi käyttää nykyinen autokanta elinikänsä päähän kuin korvata se nopeasti uusilla autoilla, joiden valmistaminen ei suinkaan ole päästötöntä.

Kokoomuksen Orpo olisi valmis poistamaan päästöttömien ja vähäpäästöisten autojen autoveron seuraavan vuosikymmenen aikana. Samalla keski- ja suuripäästöisten autojen käytön verotus nousisi. Orpo esittää, että verouudistuksen valmistelu aloitettaisiin seuraavalla hallituskaudella.

Vihreiden Haaviston mukaan sähköautojen yleistymistä kaupunkiliikenteessä voitaisiin tukea poistamalla niiltä auto- ja ajoneuvovero väliaikaisesti.

SDP:n Marin on “kyllä” vastauksestaan huolimatta kysymyksen muotoilun kanssa eri mieltä siitä, pitäisikö porrastusta jyrkentää erittäin rajusti. SDP:n mukaan päästöporrastusta on “kiristettävä jatkossakin ennustettavasti”.

Ollikaisen mukaan verotuksen hiilidioksidiporrastuksen kiristäminen on tarpeellinen keino, jolla Suomessa voidaan uudistaa autokantaa vähäpäästöisemmäksi ja vähentää ilmastoa kuormittavia tuontiautoja.

– Liikenteen suunnittelussa on tärkeä ajatella, että horisontti on suunnilleen vuodessa 2030. Tuontia on hankala kieltää, mutta korkeapäästöisiä tuontiautoja on syytä rokottaa.

Ollikaisen mukaan on totta, että myös vähäpäästöisten autojen valmistaminen tuottaa päästöjä, mutta autot menevät hyvin kiertoon. Autot tulisivat siis käytettyä elinkaarensa loppuun todennäköisesti myös siinä tapauksessa, että Suomessa autokanta uusiutuisi nopeammin.

– Jos autokanta meillä uusiutuisi kerran viidessä vuodessa kuten Keski-Euroopassa, johonkin ne autot menisivät. Ei kukaan romuta autoa viiden vuoden jälkeen. Eteenpäin myytävät autot syrjäyttävät vanhaa autokantaa toisaalla.

Sähköautojen valmistuksen päästöjen Ollikainen arvioi tulevan Suomen oloissa kuitatuksi noin kahden vuoden ajolla, minkä jälkeen seuraavat vuodet ovat puhdasta päästöjen vähenemistä.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Kansallisen metsästrategian mukainen hakkuutavoite on 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tavoitteesta pitää tinkiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät
Ei: Siniset, KD, RKP, PS, Keskusta, Kokoomus
EOS: SDP

Hakkuutavoitteesta ovat erimielisiä sekä tutkijat että poliitikot

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei enää riitä pelkästään päästöjen ripeä leikkaaminen nollaan.

Tämä lisäksi hiilidioksidia pitää alkaa poistaa ilmakehästä selvästi nykyistä enemmän esimerkiksi vahvistamalla hiilen sitoutumista metsiin.

Suomessa kuitenkin runkopuun hakkuut ovat kasvaneet ennätystasolle 72 miljoonaan kuutiometriin. Taustalla on metsäteollisuuden tuotteiden kova kysyntä maailmalla.

Suomelle tärkeän metsätalouden ja ilmastotavoitteiden ristipaineessa metsien hiilinielut ovat tulikuuma poliittinen kysymys.

Kansallisessa metsästrategiassa tavoitellaan hakkuiden nostamista 80 miljoonaan kuutiometriin.

Yle kysyi puolueilta, pitäisikö metsästrategian tavoitteesta tinkiä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Vasemmistoliitto ja vihreät olisivat tähän valmiita. SDP:n epäselväksi haukuttu hakkuukanta sen sijaan ei ole selkiytynyt, vaan vastaus on tälläkin kertaa “en osaa sanoa”.

– Metsäsektorin kestävyyttä tulee tarkastella nimenomaan hiilinielun koon kautta. Jos nielut kasvavat, myös hakkuita voidaan maltillisesti lisätä, Marin perustelee.

Suurin osa puolueista pitää nykyistä puunkäyttötavoitetta sopivana. Keskustan Sipilä vetoaa siihen, että Suomen metsät kasvavat tällä hetkellä paremmin kuin koskaan. Hänen mukaansa hiilinieluja tulisi kuitenkin vahvistaa pitkäjänteisesti muun muassa metsittämällä uusia alueita ja hillitsemällä turvemaiden päästöjä.

– Puun käyttöä lisätessä on tärkeää huolehtia myös metsäluonnon monimuotoisuudesta ja metsien virkistyskäytön edellytyksistä, Sipilä kirjoittaa.

Sekä hakkuutavoitetta puolustavat että vastustavat sanovat päätöksensä perustuvan tieteelliselle tiedolle.

Vasemmistoliiton Anderssonin mukaan paras käytössä oleva tieteellinen tieto sanoo nykyisen hakkuutason olevan vielä kestävä, mutta metsästrategian mukaisen 80 miljoonan kuutiotavoitteen heikentävän hiilinieluja ja vaarantavan luonnon monimuotoisuuden.

Kokoomuksen mukaan taas Suomen hakkuutavoite perustuu tutkittuun tietoon kestävästä hakkuiden tasosta.

Asia on vaikea, sillä tutkijoiden esittämät tulokset ovat osin keskenään ristiriitaisia ja käytetyt ennusteet hiilinielujen kehityksestä ovat epävarmoja. Ilmastopaneelin alkuviikosta julkistaman vertailuraportin mukaan (siirryt toiseen palveluun) suurin osa malleista pitää 80 miljoonan kiintokuution hakkuutasoa korkeana, mikäli Suomen tavoitteena on kasvattaa hiilinieluja.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Valtiovallan on poliittisin toimin pyrittävä vähentämään punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutusta Suomessa.
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät, SDP
Ei: PS, KD, Keskusta, RKP, Siniset, Kokoomus

Kasvisten määrää lautasella halutaan kasvattaa valistuksella

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan myös kulutustottumusten on muututtava selvästi nykyisestä, mikäli keskilämpötilan nousu halutaan pitää edes siedettävällä tasolla.

Länsimaissa punaisen lihan ja maitotuotteiden runsas kuluttaminen aiheuttaa merkittävän määrän ilmastopäästöjä.

Yle kysyi puolueilta, pitäisikö valtion pyrkiä vähentämään punaisen lihan ja maitotuotteiden kulutusta poliittisin toimin.

Vihreiden mielestä valtiovallan ja kuntien on edistettävä kasvisruoan käyttöä muun muassa kouluissa ja laitoksissa esimerkiksi kasvisruokapäivien avulla. Vasemmistoliitto haluaisi laatia kansallisen lihankulutuksen vähentämisohjelman ja SDP esittää arvonlisäveron uudistamista kestävää kehitystä tukevaksi.

Myös kysymykseen kielteisesti vastanneista puolueista moni on valmis siihen, että ihmisten ruokailutottumuksia ohjattaisiin valistuksen keinoin.

– Ihmisiä on syytä ohjata valistuksella syömään terveellisemmin. Kasvisten käyttöä voidaan pyrkiä lisäämään kohtuullistamalla niiden hintaan vaikuttavia veroja, perussuomalaisten Halla-aho kirjoittaa.

Keskustan Sipilän mukaan liha kuuluu tärkeänä osana monen suomalaisen ruokavalioon, eikä keskusta halua sen vuoksi lähteä ohjaamaan sen kulutusta ylhäältä käsin.

Kokoomuksen mukaan on kohtuullista, että ympäristön kuormittavuus näkyy ruoan hintalapussa. Samalla kokoomus korostaa, että kotimainen liha ja maito on yleensä kestävämpi valinta ulkomaiseen nähden.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Suomeen ei tule rakentaa uutta ydinvoimaa jo päätettyjen hankkeiden lisäksi (Olkiluoto 3 ja Fennovoima).
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät, Keskusta
Ei: Siniset, KD, PS, Kokoomus
EOS: RKP, SDP

Kysymys ydinvoimasta tuskin tulee eteen

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan keskilämpötilan nousun rajaaminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä vaatisi huomattavan määrän uusia ydinvoimaloita globaalisti.

Suomessa uusien ydinvoimaloiden suunnittelu ja rakentaminen on sujunut takkuillen – aikataulut ovat paukkuneet ja kustannusarviot paisuneet rutkasti alkuperäisestä niin Olkiluoto 3:n Fennovoiman kohdalla.

Eduskuntaan ei ole näillä näkymin tulossa uusia ydinvoimalupia käsiteltäväksi seuraavalla vaalikaudella. Fortumin odotetaan sen sijaan jättävän työ- ja elinkeinoministeriölle hakemuksen Loviisan kahden reaktorin jatkoajasta tai käytöstä poistosta.

Yle selvitti kysymyksellä puolueiden suhtautumista ydinvoiman lisärakentamiseen Suomessa.

Uutta ydinvoimaa jo päätettyjen hankkeiden lisäksi vastustavat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto.

Myönteisen kannan ottavat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja siniset.

Kannastaan epävarmoja ovat RKP ja SDP, joiden mielestä asia tulee arvioida tapauskohtaisesti.

– Mikäli kysymys Loviisan nykyisten reaktoriyksiköiden pidentämisestä tulee ajankohtaiseksi, tulisi tähän lähtökohtaisesti suhtautua myönteisesti, RKP:n Henriksson kirjoittaa.

Vihreiden mukaan ydinvoima ei tuo nopeita ratkaisuja ilmastopäästöjen vähentämiseen, sillä sen rakentaminen on osoittautunut hitaaksi ja hankalaksi.

Kristillisdemokraattien mukaan näköpiirissä ei ole uusien hankkeiden aloittamista, mutta pienydinvoiman käyttö voi olla tulevaisuudessa teknisesti ja taloudellisesti mahdollista, joten kategorisesti ydinvoimaa ei voi sulkea pois.

Keskustan mukaan olemassa oleva ja suunnitteilla oleva ydinvoima on siirtymävaiheen ratkaisuna tärkeä, mutta lisäydinvoimalle ei ole tarvetta.

– Jos suunnitteilla ja rakenteilla olevat ydinvoimalahankkeet toteutetaan, Suomeen ei tule tämän jälkeen rakentaa uutta ydinvoimaa, keskustan Sipilä kirjoittaa.

Ilmastopaneelin Ollikaisen mukaan kysymys lisäydinvoimasta ei ole Suomessa tällä hetkellä ajankohtainen.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on vapaa kivihiilestä kymmenen vuoden sisällä, eli sitä asiaa ydinvoima ei ratkaisisi muutenkaan.

Keskustelussa ovat vilahdelleet sarjatuotantona valmistettavat pienet modulaariset reaktorit. Niiden kehittämisessä kestää kuitenkin arviolta noin 20 vuotta, eivätkä ne ehdi Ollikaisen mukaan tarjoamaan ratkaisuja Suomen energiapaletin valintaan.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Seuraavalla hallituskaudella on tehtävä päätös laista, jolla turpeen energiakäyttö kielletään vuoteen 2035 mennessä.
Kyllä: Vasemmistoliitto, Vihreät, SDP, Kokoomus
Ei: Siniset, KD, RKP, PS, Keskusta

Osa puolueista haluaa vauhdittaa turpeesta luopumista

Turve on kotimainen polttoaine, jolla on tärkeä rooli lämmityksessä monissa maakunnissa. Turpeen käytöstä täytyy kuitenkin luopua sen ilmastopäästöjen vuoksi.

Energiateollisuus on arvioinut, että turve poistuu päästökaupan ohjausvaikutuksen vuoksi markkinoilta 2030-luvun kuluessa.

Suomen Ilmastopaneeli on kuitenkin arvioinut, että turpeen energiakäytöstä tulisi luopua jo aiemmin, mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimet 1,5 asteen tavoitteen mukaiseksi.

Yle kysyi puolueilta, pitäisikö turpeen poistumista vauhdittaa kieltolailla.

Kieltämisen kannalla ovat SDP, kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto. Sitä vastustavat keskusta, siniset, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.

Keskustan Sipilän mukaan nykyisellä päästöoikeuksien hinnan kehityksellä turpeen energiakäyttö tulee katoamaan markkinaehtoisesti 2030-luvun aikana ja se tulee korvautumaan metsähakkeella.

Kokoomus pyrkii Orpon mukaan hillitsemään turpeen käyttöä ensisijaisesti EU:n päästökaupan ja verotuksen kiristämisen avulla, mutta mikäli nämä keinot eivät toimi, on turpeen käytön lopettamisesta säädettävä lailla.

SDP olisi valmis luopumaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen energiakäytöstä siirtymäaikojen avulla.

Vihreiden vastauksessa korostetaan turpeen haitallisuutta. Vihreiden Haavisto olisi valmis kieltämään turpeen käytön jo ennen 2030-lukua.

– Turve on jopa kivihiiltä saastuttavampi polttoaine, jonka käyttö pilaa myös vesistöjämme. Turpeen poltto ja uusien turpeenkaivuualueiden avaaminen tulee kieltää jo vuoteen 2025 mennessä.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Seuraavan hallituksen tulee tehdä päätös ilmastolle haitallisten tukien poistamisesta.
Kyllä: Vasemmistoliitto, SDP, Vihreät, Siniset, RKP, Kokoomus
Ei: KD
EOS: PS, Keskusta

Ilmastolle haitallisia tukia kannattaa enää harva – tukiremonttia yritetään taas

Suomessa tuetaan epäsuorasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Esimerkiksi dieselpolttoaineella, työkoneissa käytetyllä kevyellä polttoöljyllä sekä turpeella on tavallista alempi verokanta.

Yle kysyi puolueiden kantaa ilmastolle haitallisten tukien poistamiseen yleisellä tasolla. Puolueista ainoastaan kristillisdemokraatit ilmoittavat suoraan vastustavansa ajatusta.

– Alennetut verokannat muun muassa liikennepolttoaineissa ovat myös kilpailukykytekijä pitkien välimatkojen maassa. Varsinaisia suoria tukia on vähän, kristillisdemokraattien Essayah perustelee.

Vihreiden mukaan seuraavan hallituksen tulee aloittaa ilmastolle haitallisten tukien alasajo ja tuet tulisi ajaa alas kymmenen vuoden kuluessa.

Useiden puolueiden mukaan yritystukia olisi rukattava kokonaisuutena ensi vaalikauden aikana. SDP:n mukaan ilmastovaikutukset ovat tärkeä lähtökohta yritystukien arvioinnille, mutta kokonaisuudessa on huomioitava myös vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen.

Kokoomus olisi valmis siirtämään yritystukien painopistettä tuotekehitystä ja päästöttömiä ratkaisuja tukevaan suuntaan. Fossiilisten polttoaineiden energiaveropalautus tulisi kokoomuksen mukaan poistaa ensi vaalikauden aikana asteittain.

Keskusta sanoo olevansa valmis kehittämään yritystukijärjestelmää ja poistamaan tukia asteittain. Keskustan mukaan yksi poistettava tuki voisi olla niin kutsuttu energiaveroleikkuri, jolla tarkoitetaan noin 200 miljoonan euron vuotuisia verohelpotuksia paljon sähköä kuluttavalle teollisuudelle. Samalla teollisuuden sähköveroa olisi kuitenkin keskustan mukaan alennettava kansainvälisen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi.

Yritystukia yritettiin myös tällä hallituskaudella uudistaa keskustan Mauri Pekkarisen vetämässä parlamentaarisessa työryhmässä, mutta lopputulos jäi pannukakuksi.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Kaupassa myytäviin kuluttajatuotteisiin tarvitaan pakollinen merkintä tuotteen hiilijalanjäljestä.
Kyllä: SDP, Siniset, RKP, PS, Vihreät, Keskusta, Kokoomus
Ei: KD
EOS: Vasemmistoliitto

Puolueet näyttävät vihreää valoa tuotteiden ilmastomerkille

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kulutuksella on iso merkitys. Kuluttajien ostokäyttäytymistä voidaan pyrkiä ohjaamaan vähäpäästöisempään suuntaan erilaisilla sertifikaateilla.

Etelä-Koreassa on käytössä tuotteiden hiilijalanjälkeä mittaava sertifikaatti (siirryt toiseen palveluun) esimerkiksi erilaisille kotitaloustarvikkeille.

Yle kysyi puolueiden kantaa siihen, tarvitaanko Suomessa kuluttajatuotteisiin pakollinen merkintä tuotteen hiilijalanjäljestä.

Suurin osa puolueista pitää sertifikaattia hyvänä ajatuksena. Puolueista kristillisdemokraatit kuitenkin vastustaa ja vasemmistoliitto empii, sillä hiilijalanjäljen määrittely ei olisi helppo harjoitus.

– Hiilijalanjäljestä kertova merkintä olisi hallinnollisesti raskas ja vaikea toteuttaa tuotekohtaisesti luotettavalla tavalla, vasemmistoliiton Andersson vastaa.

Vasemmistoliiton mielestä parempi keino ohjata kuluttajien käyttäytymistä olisi esimerkiksi uusi valmistevero, joka perustuisi tuotteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksiin ja kohtelisi kaikkia tuotteita samalla tavalla.

Kokoomuksessa myönnetään, että hiilijalanmerkintä olisi haastava toteuttaa, mutta Orpon mukaan kuluttajatuotteiden hiilijalanjäljen mittaamiseen tulisi silti pyrkiä.

Vihreiden mukaan hiilijalanjäljen laskenta voisi tulevaisuudessa toimia pohjana hiilidioksidipäästöihin perustuvalle verotukselle.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Mitkä ovat puolueiden mielestä tärkeimmät toimenpiteet ensi hallituskaudelle?

Yle kysyi myös, mikä olisi kunkin puolueen mielestä keskeisin konkreettinen toimenpide, josta pitää päättää seuraavalla hallituskaudella ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

SDP:n mukaan ilmastolakia on päivitettävä ja ilmastovaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi normaalia lainvalmistelua niin, että ilmastolle haitallisista päätöksistä luovutaan tai ne kompensoidaan jollain muulla toimeenpiteellä.

Kokoomus siirtäisi verotuksen painopistettä työn ja yrittämisen verotuksesta haittaveroihin niin, että ilmastolle ja ympäristölle haitallista toimintaa verotettaisiin aiempaa enemmän.

Keskusta panisi käytäntöön joulukuussa sovitun kahdeksan eduskuntapuolueen listan yhteisistä ilmastopolitiikan tavoitteista ja suuntaisi lisää rahoitusta hiilenkaappausteknologioiden kehittämiseen.

Vihreät asettaisi selvät eräpäivät fossiilisten polttoaineiden käytölle. Kivihiilestä, turpeesta ja polttoöljystä vihreät luopuisi 2020- luvulla ja öljystä liikenteessä ja maakaasusta 2030-luvulla.

Perussuomalaiset keskittyisi estämään hiilivuotoa. Hiilivuodolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kireät päästövaatimukset ajaisivat teollisuutta Suomesta löysempien päästövaatimusten maihin.

Vasemmistoliitto loisi koko vaalikauden kattavan ohjelman tehtävistä päästövähennyksistä ja toimenpiteistä hiilinielujen kasvattamiseksi, jotta Suomen ilmastopolitiikka olisi linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa.

RKP mainitsee yhtenä konkreettisena toimenpiteensä tutkimuksen ja innovaation määrärahojen lisäämisen, joka puolueen mielestä tukisi Suomen siirtymistä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Kristillisdemokraattien mielestä olennaisinta on myöntää jatkolupa olemassa oleville ydinvoimaloille niiden omistajien sitä pyytäessä.

Sinisten mukaan seuraavan hallituksen on lisättävä ydinvoimaa ja alennettava autoveroa, jotta autokanta uusiutuisi ja liikenteen päästöt pienenisivät.

Puoluejohtajien kaikki vastaukset perusteluineen näet täältä. (siirryt toiseen palveluun)

Aiheesta voi keskustella klo 22:een jutun lopusta avautuvasta näkymästä.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Polttoaineveroja pitää korottaa roimasti, mutta päättäjät eivät uskalla sanoa sitä ääneen – Pelkona autoilevan äänestäjän kosto

Ylen kysely: Suomalaisilla on taas varaa olla huolissaan ilmastonmuutoksesta

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin