Valtava turistibuumi tuottaa ongelmia Islannissa – mitä Lappi voisi siitä oppia?

Matkailijoiden tulva on ollut Islannissa niin nopea, että palveluita ja rakenteita on tehty ilman kunnon suunnitelmia.

matkailu
Geysir i Island
Geysir on Islannin tunnetuimpia turistikohteita.Yle/Lotte Krank-van de Burgt

Islanti on hyvä esimerkki turismin yllätyksellisyydestä, siitä miten kohde voi nousta yhtäkkiä parrasvaloihin. Ja mitä siitä seuraa.

2010-luvulla Islannin matkailijamäärät ovat suorastaan räjähtäneet. Vuosikymmenen alussa maassa vieraili noin 500 000 turistia, mutta viime vuonna määrä oli jo 2,3 miljoonaa. Luku on suorastaan kylmäävä, kun ajattelee, että Islannissa on vain 340 000 asukasta.

Buumin sai aikaan huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökull-jäätikön alla purkautunut tulivuori, joka puhkui tuhkaa ilmoille niin, että se seisautti joksikin aikaa Euroopan lentoliikenteen. Islannin erikoislaatuinen luonto sai maailmanlaajuisesti valtavan mainoksen.

Vulkanen Eyjafjallajökulls utbrott år 2010
Islantilaisen Eyjafjallajökull-tulivuoren purkaus vuonna 2010 aiheutti ison tuhkapilven. Samalla se antoi sysäyksen Islannin matkailubuumille.EPA

Pian sosiaalisessa mediassa levinneet turistikuvat saivat aikaan lumipalloefektin, joka jatkuu edelleen. Eksoottiseen tulen ja jään maahan suuntautuu luontomatkailijoiden massavaellus.

– Turismin kasvu on ollut suorastanaan eksponentiaalista. Matkailijamäärä nousi 2015–2016 peräti 39 prosenttia ja viimeisen viiden vuoden aikana keskimääräinen kasvu on ollut yli 20 prosenttia, Islannin yliopiston professori Rannveig Ólafsdóttir sanoo.

Valtavasta turistitulvasta ei ole Islannissa kuitenkaan oltu kovin huolissaan – vielä. Reykjavikissa kaupungin keskusta on herännyt uudelleen eloon turistien myötä. Keskustan kaupat, jotka olivat jo lyöneet lappua luukulle laitakaupungin isojen markettien vietyä asiakkaat, ovat saaneet uuden asiakasryhmän turisteista.

Reykjavik
Islannin pääkaupunki Reykjavik on herännyt turistibuumin myötä uuteen kukoistukseen - ja samalla ruuhkaisuuteen.Jyrki Hara/YLE

Muutamassa vuodessa matkailusta on tullut Islannin merkittävin elinkeino.

– Se on ollut monella tavalla positiivista, se on muun muassa vahvistanut maaseudun kehitystä. Yleisesti ottaen asukkaat ovat erittäin tyytyväisiä turismin nousuun, 80–90% pitää sitä hyvänä asiana. Tosin tyytyväisten määrä on ollut aivan viime aikoina hieman laskussa, professori Rannveig Ólafsdóttir sanoo.

Liian paljon, liian yhtäkkiä

Jos kohta turistien suuri määrä tuo paljon tuloja ja toimeentuloa, tuo se myös ongelmia. Matkailijamäärien kasvu on ollut niin vauhdikasta, että turistipalveluita ja turistien tarvitsemia rakenteita on jouduttu tekemään ilman kunnon suunnitelmia.

Touhu on ollut hallitsematonta. Useampaan kertaan Islannissa käynyt suomalaistutkija voi kertoa siitä useita esimerkkejä.

Omatoimituristit liikkuvat Islannissa usein vuokra-autoilla
Omatoimituristit liikkuvat Islannissa usein vuokra-autoilla.Pixabay

– Siellä on hoidettu asioita vähän pala palalta. Kun on huomattu, että tulee ruuhkaa kun ihmiset haluaa mennä katsomaan luontokohteita, mutta kun ei ole parkkipaikkaa niin pysähdytään vain siihen. Sitten on tehty parkkipaikka ja sitten on tehty isompi parkkipaikka. Se on ollut sellaista laastarointia, hallinnointi ei ole pysynyt mukana siinä, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seija Tuulentie sanoo.

Malliesimerkki turistipalveluiden järjestelyistä löytyy viiden vuoden takaa.

– Olimme menossa revontuliretkelle ja kyllä se oli aika hurjaa. Reykjavikin linja-autoasemalta lähti yli 20 bussia turisteja joka ilta katsomaan revontulia eri puolille. Lähdettiin vaan ajamaan ja pysähdyttiin jonnekin ja pimeään mentiin. Heijastinliivejä oli sentään jaettu meillä lähtiessä, mutta kyllä siellä tällaisissa turvallisuusasioissa ja turismin hallinnoinnissa on varmasti vieläkin paljon tekemistä, Seija Tuulentie kertoo.

Linja-autot odottamassa jouluturisteja Rovaniemen lentoasemalla
Lapissakin on kuumimpana sesonkina turisteja välillä ruuhkaksi asti. Toiminta on kuitenkin hallittua.Vesa Vaarama / Yle

Sekä professori Rannveig Ólafsdóttir että erikoistutkija Seija Tuulentie ovat mukana Luonnonvarakeskuksen johtamassa kansainvälisessä hankkeessa, jossa haetaan uusia keinoja harvaan asuttujen alueiden suunnitteluun turismin parempaa hallinnointia silmällä pitäen.

– En pidä turismin kovaa kasvua ongelmana. Ongelma siitä tulee vasta sitten, kun sitä ei hallita, ja BuSk-hankkeemme tähtää nimenomaan siihen, miten hallitsemme turismia, professori Rannveig Ólafsdóttir sanoo.

– Minusta meidän pitää hallita turismia paikallisesti, paikallisten asukkaiden pitää osallistua asioihin heti alusta. Pitää katsoa minkälaista turismia yhteisö haluaa ja miten he voivat hyödyntää turismia parantaakseen omia elinmahdollisuuksiaan alueelle.

Gullfoss i Island
Islannista löytyy upeita luontokohteita, jotka saavat sosisaalisen median kautta yhä enemmän julkisuutta. Gullfoss-putoisu on yksi tunnetuimmista.Yle/Lotte Krank-van de Burgt

Suosikkikohteet tupaten täynnä

Islannin erityispiirre verrattuna Suomen Lappiin on siinä, että asutus on voimakkaasti keskittynyt pääkaupungin Reykjavikin lähelle. Suur-Reykjavikin alueella asuu vuoden 2018 tilaston mukaan 227 000 asukasta, kun koko Islannin asukasluku on noin 340 000.

Vaikka Islannin luonnossa riittää nähtävää, monet tunnetuimmista turistikohteista ovat Reykjavikin lähistöllä. Ruuhkaa on sekä kaupungissa että suosituissa kohteissa.

Islannin turistiviranomaisten selvityksen mukaan 40 prosenttia eteläisen Islannin asukkaista on jo sitä mieltä, että alueen turistimäärät ovat jo maksimissaan.

Turisteja Islannin Geysirillä.
Turistit kuvaavat Geysiriä.Jyrki Hara / Yle

Myös turisteilla alkaa tulla kuppi täyteen. Joka kolmas matkailijoista ajatteli, että Reykjavikin katuja tallaa liian monta turistia. Ja peräti yli puolet turisteista oli sitä mieltä, että tunnetuimmilla nähtävyyspaikoilla Gulfossin putouksilla ja Geysirillä oli aivan liikaa kansaa.

Ja toinen kysymys on, miten Islannin arktinen arka luonto kestää satojatuhansia tallaavia kenkäpareja.

Lapissa ei ole kohdattu samanlaisia ongelmia – ainakaan vielä, eikä ainakaan noin suurina. Turismilla on Lapissa pitkät perinteet ja hitaamman kehityksen myötä luodut harkitut rakenteet.

Aasialaisturisteja ei häiritse väentungos turistikohteissa.
Aasialaisturisteja ei häiritse väentungos turistikohteissa. Eurooppalaiset matkailijat sen sijaan hakevat useammin rauhallisuutta ja hiljaisuutta..Vesa Vaarama / Yle

– Lapin matkailustrategia on vuosikausia lähtenyt siitä, että matkailukeskukset vetävät matkailua ja kanavoivat sitä. Tietenkin siinä on sitten vaara, että jos matkailu lisääntyy, niistä tulee liian kaupunkimaisia, LUKE:n erikoistutkija Seija Tuulentie sanoo.

– Se mitä voisi ja kannattaisi tehdä olisi syrjäisempien kylien hyödyntäminen. Islannissa juuri huomaa sen, että tällaiset perinteiset ryhmät kuten ranskalaiset, saksalaiset ja keskieurooppalaiset yleensäkin hakee kuitenkin rauhallisuutta ja hiljaisuutta. Heitä haittaa enemmän se, että joillakin paikoilla on ruuhkaisuutta. Aasialaiset taas ei välitä siitä, heidän mielestä se on ok, Seija Tuulentie sanoo.