Ole tarkkana – perintätoimistojen velkaketjutus hämärtää velkojen alkuperää

Suomessa perinnässä on edelleen 1990-luvulta peräisin olevia velkoja sekä sellaisia velkoja, joita peritään yhä uudelleen ja uudelleen.

ulosotto
Rypistetty maksukehotus lattialla.
Tiina Jutila / Yle

Suomessa oli viime vuonna ulosoton perintätoimien kohteena kaikkiaan yli 577 000 velallista.

Tuhansia velkaisia vuosittain auttavan Velallisten tuki -yhdistyksen mukaan edelleen saatetaan periä jopa 1990-luvun velkoja ja niiden korkoja ilman, että perijällä on esittää alkuperäisiä laskuja tai tilausvahvistuksia.

Varapuheenjohtaja Hilkka Laikko Velallisten tuesta sanoo, että velkojen perinnässä voi olla hyvin kyseenalaisia piirteitä.

– Uhkailua, jotka ovat perintälain vastaisia. Eräällekin rouvalle oli perintätoimisto sanonut, että maksat nyt vaan kiltisti. Jos riitautat tämän, siirtyy se lakimiehellemme ja sinulle tulee valtavat laskut, sanoi Laikko Radio Suomen Päivä –ohjelmassa perjantaina.

Hilkka Laikko kertoo, että on tapauksia, joissa samaa, jopa vanhentunutta velkaa peritään yhä uudelleen ja uudelleen, kun perintätoimistot kierrättävät perinnän asiakkaita. Velallisen onkin vaikea saada enää selkoa velkansa alkuperästä, kun velkoja myydään eteenpäin ja velkasaatava siirtyy omistajalta toiselle.

– On todella hankalaa. Aika usein (perintätoimistoilta) tulee vastaukseksi, ettei heillä ole velvollisuutta tehdä tilitystä esimerkiksi siitä mitä on jo maksettu, mitä on maksettu alkuperäiselle velkojalle tai mitä on maksettu mahdollisesti siinä välissä.

"Aika erikoiselta kuulostaa"

Perinnässä on jopa yli 25 vuotta vanhoja velkoja sekä esimerkiksi 30 euron terveyskeskusmaksuja, jotka ovat nousseet neljässä vuodessa perintäkulujen vuoksi jopa yli 600 euroon.

– Kyllähän se aika erikoiselta kuulostaa. Kunnan ulosottokelpoisten terveyskeskusmaksujen perintäkulujen määrä on rajoitettu (siirryt toiseen palveluun), sanoo lakimies Juha Jokinen Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Jokisen mukaan on tutkimisen arvoinen asia, mikä selittää sen, että perinnän kulut kasvattavat muutaman kymmenen euron velan satasiin.

– Perintälain mukaan perintäyhtiöllä ja velkojalla on aina velvollisuus esittää pyynnöstä erittely maksamattomista veloista, niiden lyhennyksistä sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Perustelut pitäisi saada ja sitten asiasta voisi tänne meillekin päin ilmoitella, sanoo Jokinen.

1990-luvun velkojen osalta Jokinen kehottaa velallisia selvittämään velkojen vanhentumisajan. (siirryt toiseen palveluun)

Vuodenvaihteessa aluehallintovirasto teki poikkeuksellisen päätöksen peruessaan Alektum Oy:n toimiluvan harjoittaa perintätoimintaa. Perintäyhtiön toiminnassa oli aluehallintoviraston mukaan ilmennyt toistuvasti vakavia puutteita, ja perintäyhtiö oli osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta lakia, hyvää perintätapaa ja valvovan viranomaisen päätöksiä kohtaan.

– Tämä on vain jäävuoren huippu, väittää Laikko.

Helmikuun alussa perintäyhtiö Annomen Oy ilmoitti ottaneensa haltuun Alektumin liiketoiminnan Suomessa.

Ulosottovelallisten määrä jatkaa nousuaan. Vuoden 2018 aikana oli ulosoton perintätoimien kohteena oli yli 577 000 velallista, mikä on yli kolme prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Valtaosa, noin 90 prosenttia, velallisista oli luonnollisia henkilöitä ja loput oikeushenkilöitä.

Määrän kasvun arvioidaan johtuvan muun muassa siitä, että yhteiskunnan tukien varassa eläminen on yhä vaikeampaa samaan aikaan, kun asumiskustannukset ovat korkeat. Lisäksi luotolla eläminen on lisääntynyt.

Lue myös:

Perintäyhtiön toimiluvan peruminen on Suomessa poikkeuksellista – tämä mies käräytti lakia rikkoneen perintäfirman

Jo puoli miljoonaa suomalaista ulosotossa ja määrä kasvaa – "ei tarvitse kuin yhden tuen viivästyä ja velkakierre lähtee"

"Velkamme menivät kulissien ylläpitämiseen" – 4 tarinaa siitä, miten työssäkäyvä ajautuu häijyyn velkakierteeseen