1. yle.fi
  2. Uutiset

Tiesitkö, että Suomi on maailman huippuosaaja ydinjätteen jatkokäsittelyssä? Kokosimme vastaukset kuuteen kuumaan kysymykseen

Suomalaiselle ydinvoimaosaamiselle on kysyntää maailmalla. Selvitimme, mitä Suomesta viedään ja saa viedä.

ydintekniikka
Teknologian tutkimuskeskus VTT
Radioaktiivisia näytteitä tutkitaan kuumakammioissa laboratoriossa Espoon Otaniemessä.Antti Kolppo / Yle

Miten merkittävä vientiala ydinvoimaosaaminen voisi olla suomalaisille tulevaisuudessa?

Suomalaisten maine ydinvoimaosaajana on kasvanut entisestään Posivalle ensimmäisenä maailmassa myönnetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustilan rakentamisluvan myötä.

Vaikka Olkiluotoon ydinjätettä sijoitettaneen vasta vuosien päästä, on kysyntää suomalaisen Posivan osaamiselle jo nyt.

Keräsimme asiaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä ja vastauksia.

1. Miksi Suomeen tehtävä ydinvoimajätteen loppusijoitusratkaisu kiinnostaa ulkomailla?

Posivalle on myönnetty lupa ensimmäisenä maailmassa rakentaa käytetylle ydinpolttoaineelle loppusijoitustila. Tämä paikka sijaitsee Olkiluodossa, ja sen pitäisi valmistua ensi vuosikymmenen puolivälin tienoilla.

Miksi tämä loppusijoitus kiinnostaa maailmalla?

– Koska kaikkien ydinvoimaa käyttävien maiden on tämä kysymys [loppusijoitus] jossain vaiheessa ratkaistava, niin on selvää, että meidän uranuurtajaosaaminen ja kokemus kiinnostavat myös muualla, sanoo Posiva Solutionsin toimitusjohtaja Mika Pohjonen.

– Me olemme perustaneet tätä tietotaidon vientiä varten oman yhtiön, ja sillä on nyt ensimmäisen vuoden aikana asiakkaita jo kymmenestä maasta, hän jatkaa.

2. Millaista ydinvoimaosaamista Suomesta voi viedä ulkomaille?

Ydinvoimaosaamisen vientiä Suomesta ulkomaille valvotaan tarkasti. Valvonnasta vastaavat yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriö, ulkoministeriö ja Säteilyturvakeskus eli Stuk.

Teknologian tutkimuskeskus VTT
Tutkimusasema VTT:n laboratoriossa Espoon Otaniemessä.Antti Kolppo / Yle

Viennin rajoitukset kumpuavat kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Suomalaisen ydinvoimaosaamisen viennin "kattosopimuksena" on ydinaseiden leviämisen estäminen.

– Ydinenergiaosaaminen on vientituotteena sellainen, jota aina pitää harkita. Peruskysymyksiä ovat muun muassa, onko viennin kohdemaa kaikin puolin turvallinen ja onko vientituotteen käyttötarkoitus kohdemaassa rauhanomainen, sanoo teollisuusneuvos Liisa Heikinheimo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

3. Mitä ovat kaksikäyttötuotteet?

Ydinvoimaosaamisen viennin yhteydessä yhteydessä puhutaan niin sanotuista kaksikäyttötuotteista.

Ne ovat tuotteita tai palveluja, joita voidaan käyttää sekä siviilikäytössä että mahdollisesti edistämään joukkotuhoaseiden kehitystä tai muun sotilaallisen toimintakyvyn parantamista.

Kaksikäyttötuotteiden vienti Suomesta on luvanvaraista. Vientiluvan myöntää hakemuksesta ulkoministeriö.

– Yleensä yritykset testaavat jo ennakkoon tuotteen tai palvelun soveltuvuutta vientiin. Siksi vientilupa-anomuksia joudutaan hylkäämään harvemmin, valvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen ulkoministeriöstä sanoo.

4. Miksi Säteilyturvakeskus vie ydinvoimaosaamista ulkomaille?

Stuk on valvova viranomainen, joka tekee muun muassa tarkastuskäyntejä ydinvoimaloissa ja toiminnanharjoittajien laitospaikoilla.

Teknologian tutkimuskeskus, VTT
Metallin haurastumistutkimuksen koekappaleita.Antti Kolppo / Yle

Tämän lisäksi Stuk harjoittaa myös ydinvoimaosaamisen vientiä ulkomaille. Miksi?

– Meillä on isoja ja erittäin merkittäviä asiantuntijaprojekteja useissa eri maissa, ja sieltä tulee merkittävä osa meidän tuloista. Näitä tuloja voimme sitten käyttää täällä kotimassa erityisesti säteilyturvallisuustutkimuksen edistämiseen ja oman osaamisemme ja toimintamme kehittämiseen, sanoo Stukin pääjohtaja Petteri Tiippana.

– Tällä hetkellä suurin asiakkaamme on Saudi-Arabia. Sinne ollaan perustamassa isoa ydinvoimaohjelmaa. Olemme kehittämässä paikallisia viranomaistoimintoja, jotta he sitten pystyvät valvomaan ja asettamaan riittävät turvallisuusvaatimukset omalle ydinvoimaohjelmalleen.

5. Mikä on VTT:n rooli suomalaisessa ydinvoimatutkimuksessa?

Teknologian tutkimuskeskus VTT palvelee suomalaisia ydinvoima-alan toimijoita ydintekniikan ja -turvallisuuden asiantuntijaorganisaationa.

VTT:n tutkimus liittyy ydinvoimalaitoksien turvalliseen toimintaan, laitoksen perustamisesta sen käyttöiän loppuun asti.

– Teemme erilaisia turvallisuusanalyyseja, reaktorimateriaalien kokeellista tutkimusta, ydinjätehuoltoa ja laitosten turvallista käytöstäpoistoa, sanoo tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki VTT:ltä.

VTT:n erikoistutkija Ville Tulkki
VTT:n tutkimusryhmäpäällikkö Ville Tulkki.Antti Kolppo / Yle

VTT vie myös ydinvoimaosaamista ulkomaille.

– Ydinvoimatutkimuksesta noin puolet tehdään joko kansainvälisten kumppaneiden kanssa tai toimeksiantona ulkomaille. Nämä ulkomaiset verkostot ovat myös oleellinen osa toimintaamme. Esimerkiksi Suomi on mukana Ranskaan rakennettavassa Jules Horowitz -koereaktorissa, jossa voidaan testata rakennemateriaaleja ja uusia ydinpolttoaineita reaktoriolosuhteissa, Tulkki sanoo.

6. Mitä mieltä on ympäristöjärjestö?

Ympäristöjärjestö Greenpeacellä ei ole ehdotonta mielipidettä suomalaisten harjoittamaan ydinvoimaosaamisen vientiin.

Järjestön mielestä on periaatteessa hyvä, että Suomessa on ydinvoimaosaamista ja tutkimusta ja sitä kehitetään jatkuvasti.

Järjestössä pidetään Stukia asiantuntevana viranomaisena. Säteilyturvakeskuksen harjoittamaa ulkomaanvientiä järjestö kuitenkin ihmettelee.

– Onko viennin perusteena budjettivajeen paikkaaminen? kysyy Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Olli Tiainen.

– Stukin päätehtävä on säteily- ja ydinturvallisuuden vahvistaminen täällä Suomessa. Kyllä laitoksen resurssit pitäisi taata ilman, että se joutuu hankkimaan lisätuloja ulkomaanviennistä, hän toteaa.

Korjaus 20. helmikuuta 2019 kello 14.56: Mika Pohjonen on Posiva Solutionsin, ei Posivan toimitusjohtaja. Loppusijoituslupa puolestaan myönnettiin Posivalle, ei Posiva Solutionsille, kuten jutun toisessa virkkeessä alun perin sanottiin.

Lue myös:

Ydinjätteen loppusijoituskoe alkaa Olkiluodossa – katso videolta, millaisiin reikiin täytetyt ydinjätekapselit on tarkoitus haudata (14.6.2018)

Lue seuraavaksi